Tve1
| Tve1 | |
|---|---|
 Tve1-pienveturi Haapamäen museovarikolla vuonna 2007. |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | pienveturi |
| Liikennöitsijä | Valtionrautatiet |
| Valmistaja | Saalasti |
| Lukumäärä | 30 |
| Valmistusvuodet | 1958–1963 |
| Numerointi | 406–436 |
| Lempinimi | Veto-Jussi[1], Otso |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 30 km/h |
| Paino | 18,4 t |
| Pituus | 7 030 mm |
| Leveys | 3 080 mm |
| Korkeus | 3 440 mm |
| Pyörästö | B |
| Pyörästön pituus | 3 000 mm |
| Suurin akselipaino | 9,2 t |
| Pyörän halkaisija | 960 mm |
| Vaihteisto | Voith L 33 U |
| Moottori | Deutz F8L-614 |
| Koneteho | 115 hv |
Tve1 on Valtionrautateiden antama tyyppimerkintä pienveturille, joita insinööritoimisto Saalasti toimitti Valtionrautateille vuosina 1958–1963. Vetureita valmistettiin Turengin sokeritehtaan konepajalla kaikkiaan 30 kappaletta.[2] Ne olivat valmistajan mallia OTSO 1.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusien pienvetureiden hankinta tuli ajankohtaiseksi 1950-luvulla, koska tavaraliikenteen kustannuksia pyrittiin pienentämään. Tämän vuoksi järjestelyjunia vähennettiin, jolloin tarvittiin vaihtovetureita sellaisille liikennepaikoille, joilla esiintyy säännöllistä vaihtotyötarvetta. Suuri osa vetureista oli sijoitettuna tällaisille liikennepaikoille. Vetureiden toiminta-alue oli lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomi.[3]
Tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veturi on tyypillisen pienveturin näköinen. Ohjaamo on takana ja sen edessä on konesuoja. Nämä lepäävät teräslevyistä ja tukipalkeista hitsaamalla tehdyn jäykän rungon päällä. Moottorina on ilmajäähdytteinen Deutz F8L-614. Voimansiirto on hydraulinen. Voima välittyy suunnanvaihtolaitteesta akseleille ketjujen välityksellä. Tve1-veturit on varustettu Otso-vaihtotyökytkimin. Aiemmissa pienvetureissa käytössä ollut vipujarru oli saanut väistyä veturiin vaikuttavan paineilmajarrun ja vaunuihin vaikuttavan venttiilin tieltä.[3]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vetureita käytettiin pääasiassa vaihtotöissä keskisuurilla liikennepaikoilla. Niiden käyttö yleisessä liikenteessä päättyi käytännössä 1990-luvun puolivälissä. Suuri osa vetureista myytiin tai hylättiin tarpeettomina 1980- ja 1990-luvuilla. Sen jälkeen niitä on käytetty konepajojen sisäisessä liikenteessä.[3] Veturi 417 siirtyi Easmar Logisticsille vuonna 2013.[4] Veturi 416 myytiin Teräspyörälle vuonna 2017.[5]
Veturi 408 on Höyryveturimatkat 1009:llä[6], veturi 418 Porvoon museorautatie ry:llä[7] ja veturi 436 Keitele-museolla[8].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tve1, Veto-Jussi pienveturi rautatiemuseo.finna.fi. Viitattu 17.5.2025.
- ↑ Pölhö, Eljas & Pykälä-Aho, Mia: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996, s. 36. Frank Stenvalls Förlag, 1996. ISBN 91-7266-133-X
- 1 2 3 4 Eonsuu, Tapio & Honkanen, Pekka & Pölhö, Eljas: Suomen veturit osa 2; Moottorikalusto, s. 44–45. Helsinki: Elokuvan maailma, 1995. ISBN 952-5060-02-0
- ↑ Tasoristeys 3/2013 Resiina-lehti. Viitattu 17.5.2025.
- ↑ Tasoristeys 4/2018 Resiina-lehti. Viitattu 17.5.2025.
- ↑ Tasoristeys 1/2017 Resiina-lehti. Viitattu 17.5.2025.
- ↑ Tasoristeys 2/2021 Resiina-lehti. Viitattu 17.5.2025.
- ↑ Tasoristeys 1/2011 Resiina-lehti. Viitattu 17.5.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tve1 Wikimedia Commonsissa
| Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
| Höyryveturit | A1 • A2 • B1 • C1 • Hr1 • Hv1 • Hv2 • Hv3 • Hv4 • Pr1 • Pr2 • Tr1 • Tr2 • Tk3 • Tv1 • Vr1 • Vr2 • Vr3 • Vr4/Vr5 • Vk4 | ||||||
| Ratatyökoneet ja pienveturit | Tve1 • Tve2 • Tve3 • Tve4 • Tve5 • Tka6 • Tka7 • Tka8 • Tka9 • Ttm1 • Ttr1 51 • Ttr | ||||||
| Koeveturit ja ‑moottorijunat | Dr15 • Dm1 • Dm10 • Dm11 • Sv1 |