Sr3

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sr3
Kolmesta Sr3-veturista koostuva juna Hämeenlinnan ja Parolan välillä
Kolmesta Sr3-veturista koostuva juna Hämeenlinnan ja Parolan välillä
Perustiedot
Tyyppi sähköveturi
Liikennöitsijä VR-Yhtymä
Valmistaja Siemens AG
Lukumäärä 10 (tilattu 80)
Valmistusvuodet 2016–
Numerointi 3301–3380
Tekniset tiedot
Huippunopeus 200 km/h
Paino 90 t
Pituus 19 049 mm
Leveys 3 013 mm
Korkeus 4 400 mm
Pyörästö Bo′Bo′
Pyörästön pituus 13 800 mm
Suurin akselipaino 22,5 t
Pyörän halkaisija 1 250 mm
Moottorin teho  
 • jatkuva teho 6 400 kW (sähkömoottorit)
360 kW (dieselmoottorit)

Sr3 on VR:n antama sarjatunnus käyttämälleen sähköveturille. Sr3 on uusin VR:n käyttämästä kolmesta sähköveturisarjasta ja se perustuu Siemensin Vectron-veturimalliin. Vetureita on tilattu 80 kappaletta, ja tilauksessa on optio 97 lisäveturille. Sarjan toimitukset alkoivat vuonna 2016, ja ensimmäiset veturit otettiin käyttöön kaupallisessa liikenteessä kesäkuussa 2017.[1][2][3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 VR-Yhtymä järjesti avoimen EU-tasoisen tarjouskilpailun uudesta sähköveturista, jonka vaadittaviksi ominaisuuksiksi ilmoitettiin mm. vähintään 200 km/h huippunopeus, vähintään 21 tonnin akselipaino sekä toimivuus jopa 40 asteen pakkasessa. Lisäksi valmistajalta edellytettiin kokemusta vähintään 20 sähköveturin valmistamisesta vuosina 2000–2011. Näiden vetureiden tuli lisäksi olla edelleen käytössä ja niiden yhteenlasketun ajetun kilometrimäärän piti olla vähintään viisi miljoonaa kilometriä.[5]

Tilauksesta kiinnostuneita olivat ainakin isot kiskokalustovalmistajat Alstom, Bombardier ja Siemens.[6] VR:n hankintailmoitukseen kirjaamat vaatimukset kykenikin täyttämään käytännössä vain muutama valmistaja ja ne sulkivat mm. suomalaisen Transtechin pois tarjouskilpailusta.[7][8] Veturien liikkumiskyvyn ja talvikestävyyden sekä valmistajan tarjoaman huoltopaketin mainittiin olevan hankintapäätöksen kannalta tärkeitä tekijöitä.[6] Lisäksi ison, optioineen 177 veturin sarjan tilaaminen mahdollistaa erityisesti liikennöitsijää varten veturimalliin tehtävät muutokset.[7]

Joulukuussa 2013 VR ilmoitti tilaavansa 80 Vectron-sähköveturia saksalaiselta Siemensiltä. Tilaukseen sisältyy lisäksi optio 97 lisäveturista. Kaupan arvo on noin 300 miljoonaa euroa.[1] Sopimus kaupasta tehtiin osapuolten välille helmikuussa 2014.[3]

Maaliskuussa 2015 Suomeen saapui Siemensin omistama Vectron-koeveturi, joka ajoi testiajoja huhtikuusta alkaen.[9] Koeveturi palautettiin Saksaan syyskuussa 2016.[10] Ensimmäinen varsinainen Sr3-veturi (3302) saapui Suomeen koeajoon tammikuussa 2016. Veturit 3303 ja 3304 saapuivat Suomeen toukokuussa. Veturilla 3301 ajettiin aluksi koeajoja kesään 2016 asti Saksassa ja Tšekissä ja se tuotiin Suomeen heinäkuussa.[11] Viides Sr3-veturi (3305) tuli Suomeen syyskuussa 2016. Näillä vetureilla ajetaan koeajoja, kunnes ne saadaan kaupalliseen liikenteeseen arviolta kesällä 2017.[3] Huhti- ja toukokuussa 2017 maahan saapui kymmenen veturin esisarjan loput viisi veturia.[11] Sr3-veturien sarjavalmistus alkaa vuoden 2018 aikana, ja koko 80 veturin sarjan suunnitellaan olevan liikenteessä vuonna 2026.[1][12][13] Sr3-sarjan käyttöiän on arvioitu jatkuvan 2070-luvulle saakka.[13]

VR:n mukaan uudella sähköveturisarjalla korvataan Neuvostoliitosta 1970–1980-luvuilla hankitut Sr1-sähköveturit, jotka poistetaan käytöstä vaiheittain uusien veturien toimitusten edetessä.[1][14] Lisäksi uusi sähköveturi tulee helpottamaan talviliikenteen ongelmia.[1]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sr3 perustuu Siemensin vuodesta 2010 tuotannossa olleeseen Vectron-sähköveturiin, joka pohjautuu tekniikaltaan sitä edeltäneisiin Eurosprinter- ja Eurorunner-veturimalleihin.[3] Sr3 tulee VR:lle yleislinjakäyttöön, eli sitä käytetään sekä matkustaja- että tavaraliikenteen tarpeisiin.[13] Veturin oikosulkumoottorien teho on 6 400 kW, mikä mahdollistaa 200 km/h huippunopeuden ja 350 kN vetovoiman liikkeellelähdössä. Sr3 on siis lähes kaksi kertaa niin tehokas kuin Sr1-veturi, ja sen liikkeellelähtövoima on noin 16 % suurempi kuin Sr2-veturilla.[3][15] Sr3:lla voidaan vetää 2 100 tonnin painoista junaa rataosuuksilla, joiden pituuskaltevuus on jopa 10 promillea.[3][13][15] Koeajoissa Sr3:lla on saavutettu 220 km/h huippunopeus ja kaksinajossa on vetureilla vedetty vetovoimakokeissa 5 700 tonnin painoista junaa.[4]

Sr3 on Vectronin ns. last mile -versio ("viimeinen maili"), eli se on varustettu sähkömoottoreiden lisäksi kahdella dieselkäyttöisellä aggregaatilla, jotka mahdollistavat liikennöimisen myös sähköistämättömillä rataosuuksilla. Dieselmoottoreiden yhteisteho on 360 kW. Dieselmoottoreita käytetään pääasiallisesti varavoimalähteenä sekä tarvittaessa tavaraliikenteessä ja vaihtotyössä siten, että aggregaatit tuottavat sähköä ajomoottoreille mahdollistaen liikkumisen ilman ajolangasta saatavaa sähköä. Veturi voi liikkua dieselmoottorien avulla jopa sadan kilometrin matkan 20 km/h nopeudella, jolloin juna saadaan esimerkiksi sähköverkon vikatilanteessa liikutettua seuraavalle liikennepaikalle.[16][17]

Sr3:n paineilmajärjestelmä sisältää kaksi öljytöntä mäntäkompressoria, jotka kykenevät tuottamaan yhteensä 3 500 litraa paineilmaa minuutissa. Järjestelmän käyttöä voidaan jatkaa keskeytyksettä myös yhdellä kompressorilla toisen vikaannuttua. Pääsäiliön tilavuus on 1 m³. Veturi valvoo lisäksi jatkuvasti ilmankuivaimen toimintaa sekä jarrujärjestelmän ilmanlaatua.[3]

Tavara- ja ratapihaliikennekäyttöä varten Sr3 on varustettu radio-ohjauslaitteistolla.[16] Vetureihin on asennettu eurooppalaisen ETCS-kulunvalvontastandardin mukainen Trainguard 100 -veturilaite, joka sovittimen avulla kykenee lukemaan myös JKV-ratalaitteita.[9] Veturi on varustettu myös WLAN-verkolla ja DGPS-paikannuslaittein.[3] Sr3:ssa on Unilink-kytkimet, eli veturi voidaan kytkeä sekä SA-3- että ruuvikytkimillä varustettuun kalustoon.[18] EKE Trainnet -tietojärjestelmän avulla veturi saa jatkuvasti ajantasaista tietoa mm. vaunujen ovien ja jarrujen tilasta.[3] VR:n vaunukaluston lisäksi Sr3 on yhteensopiva Sr2-sähköveturien ja Edo-ohjausvaunujen kanssa.[15]

Vaikka päällisin puolin Sr3 muistuttaa normaalia Vectron-veturia, on siihen tehty lukuisia muutoksia, jotta veturista on saatu soveltuvampi Suomen raideliikenteeseen ja ilmastoon. Suomalaiseen 1 524 millimetrin raideleveyteen sopivat telit on tehty Grazissa, Itävallassa. Muilta osin Sr3-veturit on valmistettu Siemensin tehtaalla Münchenissä.[15] Veturin talvikestävyyttä on paranneltu lukuisin eri tavoin: veturin kori on lämpöeristetty, alustan muotoilu estää lumen kerääntymisen ja kaikki ulkoiset laitteet ja kytkennät on suojattu lumelta. Lisäksi jäähdytyksen ilmanottoaukot on siirretty veturin katolle, ja ilmanotto tapahtuu onton katon muodostaman kammion kautta.[3] Veturiin on asennettu lumiaura ja keulaa on vahvistettu hirvieläinkolarien varalta rakenteellisesti sekä suojalevyin.[3][19] Veturin ohjaamo on varustettu lämmitettävällä ilmastoinnilla ja myös lisälämpöpuhaltimin.[3] Veturin luvataan toimivan jopa 40 asteen pakkasessa.[13][19] Sr3 on myös edeltäjiään energiatehokkaampi, sillä jarrutuksessa syntynyt energia syötetään takaisin sähköverkkoon ja veturin valaistus on kauttaaltaan toteutettu LED-tekniikalla.[20] Sr3:n päävalonheittimien valovoima on 220 000 cd.[3] Veturi on varustettu yhteensä 410 ampeeritunnin nikkelikadmiumakustolla.[3]

Ensimmäinen isompi huolto Sr3-vetureille tehdään noin 1,2 miljoonan ajokilometrin jälkeen. Veturi lähettää langattomasti jatkuvasti teknistä dataa ja diagnostiikkaa, jolloin varikolla voidaan jo ennalta suunnitella tarkastusten sekä huoltojen sisältöä ja aikataulua.[3] Sr3:n kuluvat osat on pyritty suunnittelemaan niin, että niiden vaihtoväli olisi mahdollisimman pitkä.[3] Veturin osat ja materiaalit voidaan kierrättää 98-prosenttisesti.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karttunen, Kirsti: VR ostaa 80 uutta veturia Siemensiltä HS.fi. 20.12.2013. Viitattu 23.2.2016.
  2. VR sopi jättikaupan Siemensin kanssa: Vetureita yli 300 miljoonalla eurolla Iltalehti.fi. 20.12.2013. Viitattu 23.2.2016.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p Veturimies-digilehti 4/2016 Veturimies-lehti. Viitattu 19.12.2016.
  4. a b Tasoristeys 1/2017 Resiina-lehti. Viitattu 11.4.2017.
  5. FI-Helsinki: Veturit – Hankintailmoitus Tenders Electronic Daily. 25.1.2012. Viitattu 23.2.2016.
  6. a b Lundén, Kimmo: Huolto ratkaisee Suomen kaikkien aikojen veturikaupan Talouselämä. 22.1.2012. Viitattu 22.12.2016.
  7. a b Sähköveturi Sr3 Resiina-lehti. Viitattu 22.12.2016.
  8. Kalmi, Riikka: VR lupaa: Uudet saksalaisveturit toimivat Suomen talvessa Taloussanomat. 20.12.2013. Viitattu 22.12.2016.
  9. a b Tasoristeys 2/2015 Resiina-lehti. Viitattu 24.2.2016.
  10. Tasoristeys 4/2016 Resiina-lehti. Viitattu 7.2.2017.
  11. a b Tasoristeys 1/2016 Resiina-lehti. Viitattu 14.3.2016.
  12. VR-Yhtymä Oy: Merkittävä kauppa Sähköveturi.fi. Viitattu 23.2.2016.
  13. a b c d e Rajamäki, Tiina: Kotimaa: VR:n uusi sähköveturi on viittä vaille valmis – sen pitäisi kestää 40 asteen pakkasta HS.fi. 8.12.2015. Viitattu 23.2.2016.
  14. Härkönen, Ari: ERTMS Suomen kansallinen toteutussuunnitelma Ratahallintokeskus. 31.10.2007. Viitattu 22.12.2016.
  15. a b c d VR-Yhtymä Oy: Raiteiden työjuhta Sähköveturi.fi. Viitattu 23.2.2016.
  16. a b VR-Yhtymä Oy: Tehokkuutta kuljetuksiin Sähköveturi.fi. Viitattu 23.2.2016.
  17. Koponen, Jarmo: Sähkökatko ei pysäytä VR:n uusia sähkövetureita – apumoottoreina dieselkoneet 20.12.2013. Yle. Viitattu 26.12.2013.
  18. Kuusinen, Jari: Kuva Sr3 3302 -sähköveturista Vaunut.org. 7.1.2016. Viitattu 24.2.2016.
  19. a b VR-Yhtymä Oy: Kotonaan Suomessa Sähköveturi.fi. Viitattu 23.2.2016.
  20. a b VR-Yhtymä Oy: Energiapihi veturi Sähköveturi.fi. Viitattu 23.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]