Kontiomäen rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kontiomäki
Kontiomäen asemarakennus talvella 2005–2006
Kontiomäen asemarakennus talvella 2005–2006
Perustiedot
Lyhenne Kon
Rataosa Oulu–Kontiomäki
Iisalmi–Kontiomäki
Joensuu–Kontiomäki
Kontiomäki–Vartius
Kontiomäki–Ämmänsaari
Ratakilometri 658+786
Sijainti 64°20′19″N, 028°06′48″E
Osoite Asematie 4, 88470 Kontiomäki
Kunta Paltamo
Etäisyydet Iisalmi 108 km
Joensuu 269 km
Oulu 166 km
Vartius 95 km
Ämmänsaari 92 km
Avattu 1. tammikuuta 1923
Liikenne
Käyttäjiä 12 000 (v. 2008)[1]
Liikennöitsijä(t) VR Group
Kaukoliikenne Helsinki-Kuopio-Oulu
Tavaraliikenne puutavaraliikennettä
Vaihtoyhteydet JunaBussi,
linja-auto (vakiovuorot)
Pysäköinti maksuton
Muut tiedot risteysasema,
junakohtauspaikka
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 26,5 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus 349 m, 351 m[2]
Pinnoite asfaltti
Asemarakennus
Suunnittelija Gunnar Aspelin, Jarl Ungren
Materiaali puu
Rakennettu 1923
Purettu 2020 (tulipalo)
Ratapiha
Raiteisto 3 laituriraidetta[2]
10 ratapiharaidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot

Kontiomäen rautatieasema (lyh. Kon) on Suomen rataverkon liikennepaikka Kainuussa, Paltamon kunnassa sijaitsevassa Kontiomäen kylässä. Liikennepaikan etäisyys ratakilometreinä Helsingin päärautatieasemalta Pieksämäen kautta on 658,8, ja Oulun kautta 918,9 ratakilometriä. Kontiomäen rautatieasema otettiin käyttöön tammikuussa 1923 Kajaani–Kontiomäki-rataosuuden valmistuessa.[3]

Rautatieasemasta on valmistettu pienoismalli, joka sijaitsi Kontiomäen Shellin yläkerran pienoismallinäyttelyssä. Mallin oli valmistanut Vaihtoehtona työ -projekti.lähde?

Gunnar Aspelinin ja Jarl Ungrenin suunnittelema hirsirunkoinen asemarakennus tuhoutui tulipalossa 6. toukokuuta 2020.[4][5]

Museovirasto on luokitellut Kontiomäen rautatieaseman asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[6]

Risteysasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiomäki suunniteltiin alun perin risteysasemaksi. Siellä risteävät Joensuusta, Iisalmesta, Oulusta, Ämmänsaarelta ja Vartiuksesta alkavat rataosat.[3]

Risteysasema Kontiomäestä tuli vuonna 1926, kun rataosuus VuokattiPaltamo valmistui. Vuonna 1934 Kontiomäeltä alettiin rakentaa pohjoiseen Ämmänsaaren rataa, jonka ensimmäinen osa avattiin 1939. Vuosina 1974–1976 rakennettiin Vartiuksen rata Kontiomäeltä itään.[3]

Nykyisin matkustajaliikennettä on vain rataosalla Iisalmi–Kontiomäki–Oulu, ja muut rataosat ovat tavaraliikenneratoja. Asemalla pysähtyvät rataosan kaikki junat. Asemalla tapahtuu päivän aikana yksi junakohtaus, jossa IC 713 Ouluun käyttää raidetta yksi ja IC 70 Helsinkiin raidetta kaksi. Muutoin kaikki junat käyttävät raidetta yksi.[7]

Kontiomäen rautatieasema sijaitsee valtateiden 22 ja 5 sekä kantatien 89 risteyskohdassa liikenteellisesti tärkeällä alueella.

Asema-alueen rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiomäen asema-alueella on asemarakennuksen lisäksi veturitalli, vesitorni, ravintolarakennus, tavaramakasiini sekä rautatieläisten asuntoja. Suurin osa näistä rakennuksista valmistui 1920-luvulla.[6] Useat rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[3]

Rautatieasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieaseman päärakennus rakennettiin vuonna 1923, jolloin rautatie Kajaanista Kontiomäelle valmistui. Gunnar Aspelinin ja Jarl Ungrenin suunnittelema mansardikattoinen asemarakennus noudatteli samaa rakennustyyliä kuin Iisalmen–Ylivieskan radan asemarakennukset. Kyseisellä rataosalla sijaitseva Pyhäsalmen rautatieasema rakennettiinkin samoin piirustuksin kuin Kontiomäen asema.[3]

Ennen kauko-ohjauksen valmistumista Kontiomäen liikenteenohjaajan toimisto siirrettiin asemarakennuksen vierelle sijoitettuun parakkiin asemarakennuksessa olleen homevaurion vuoksi. Asemarakennuksen homevauriot korjattiin myöhemmin.lähde?

Asemarakennuksessa syttyi aamuyöllä 6. toukokuuta 2020 tulipalo, joka tuhosi asemarakennuksen kokonaan.[4][5]

Veturitalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiomäelle rakennettiin nelipaikkainen veturitalli, jota laajennettiin myöhemmin 13-paikkaiseksi.[3]

Ratapiha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiomäen ratapiha on yksi Suomen viimeisiä ratapihoja, jolla ei ollut minkäänlaisia turvalaitteita. Alun perin Kontiomäellä oli ainoastaan ratapihaa suojasivat siipiopastimet, jotka korvattiin 1990-luvulla valo-opastimilla. Kun Matkalan vaihde lakkautettiin ja Kontiomäen ohitusraide valmistui, otettiin ohitusraiteella käyttöön VR-76-tyyppinen releasetinlaite. Kontiomäen ratapihalle mitään turvalaitteita ei valo-opastimien lisäksi kuitenkaan asennettu.lähde?

Liikenteenohjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenteenohjaustoiminnot Kontiomäen ratapihalla on hoidettu keskitetysti kaukokäytöllä Oulun rautatieasemalla sijaitsevasta liikenteenohjauskeskuksesta käsin vuodestä 2006 lähtien.[3] Ratapihan muutostöiden yhteydessä liikennepaikalle asennettiin sähkökääntölaitteilla varustetut vaihteet sekä tietokoneasetinlaite. Kontiomäki oli Kainuun viimeinen liikennepaikka, jolla junasuorittajat ohjasivat liikennettä paikallisesti.lähde?

1. joulukuuta 2006 sähköistys otettiin käyttöön rataosilla Oulu–Kontiomäki–Iisalmi ja Kontiomäki–Vartius.[8]

Kuvia asemalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 27. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.5.2020).
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2020, s. LIITE 3B / 17 (27). Helsinki: Väylävirasto, 2019. Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.5.2020).
  3. a b c d e f g Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 310–311. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  4. a b Pikkarainen, Aleksanteri: Kontiomäen rautatieasema palaa Kainuussa – junaliikenne seis Iltalehti. 6.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  5. a b Krogerus, Milka: Tulipalon tuhoama Paltamon Kontiomäen asemarakennus oli kulttuurihistoriallisesti korvaamaton Yle Uutiset. 7.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  6. a b Kontiomäen rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 18.5.2020.
  7. Kontiomäki (PDF) vr.fi. Viitattu 18.5.2020.
  8. Hakkarainen, Petri: Sähkö nopeuttaa kainuun junia Kaleva. 1.12.2006. Viitattu 18.5.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]