Vaalan rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaala
Rataosan muista asemista poikkeava Vaalan asemarakennus
Rataosan muista asemista poikkeava Vaalan asemarakennus
Perustiedot
Lyhenne Vaa
Rataosa Oulu–Kontiomäki
Sijainti 64°33′29″N, 026°50′33″E
Osoite Ratatie 8, 91700 Vaala
Etäisyydet Oulu 92 km
Kontiomäki 74 km
Kajaani 100 km
Avattu 16. lokakuuta 1929
Liikenne
Käyttäjiä 15 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR Group
Kaukoliikenne Helsinki-Kuopio-Oulu
Pysäköinti maksuton
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 183 m; 236 m [2]
Pinnoite Hiekka ja sora
Asemarakennus
Tyyppi aumakattoinen asemarakennus
Suunnittelija Thure Hellström
Materiaali puu
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta [2] (raiteet 1–2)
2 sivuraidetta (raiteet 2–3)
1 kuormausraide (raide 4)
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Vaalankurkun rautatiesilta
Vaalankurkun rautatiesilta

Vaalan rautatieasema (lyh. Vaa) rataosalla Oulu–Kontiomäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Vaalan kirkonkylässä, heti Oulujoen ylittävän Vaalankurkun rautatiesillan itäpuolella Oulujärven luoteiskulmassa. Rautatie Vaalaan valmistui vuonna 1929 ja aikataulunmukainen junaliikenne Oulun ja Vaalan välillä alkoi 16. lokakuuta 1929.

Asemalla pysähtyvät kaikki reitillä Helsinki-Kuopio-Oulu liikennöivät VR:n henkilöjunat. Laituriraiteita on kaksi. Nykyisin Vaalassa on ainoastaan henkilöliikennettä, tavaraliikenteen palveluita ei ole. Asemalla tapahtuu päivittäin kaksi junakohtausta. Toinen junista kulkee raiteelta 1 ja toinen raiteelta 2, muulloin käytössä on raide 1.

Liikennepaikka on nykyisin miehittämätön, eikä asemalla ole lipunmyyntiä. Liikenteenohjaustoiminnot hoidetaan kaukokäytöllä Oulussa sijaitsevasta ohjauskeskuksesta käsin. Liikennepaikka sijaitsee käytännössä keskellä Oulun ja Kontiomäen välistä 166 kilometrin pituista rataosaa.

Asema-alueen rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemarakennus on rakennettu vuonna 1929, ja se on muista Oulu–Kontiomäki-radan asemista poikkeava. Asemarakennus on myös valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde.

Veturitalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalaan rakennettiin rautatien valmistumisen yhteydessä yksipilttuinen veturitalli kääntöpöytineen ja vesitorneineen. Rakennukset ja kääntöpöytä ovat yhä tallella, mutta raideyhteys kääntöpöydältä muuhun rataverkkoon on purettu. Kääntöpöydän vieressä on Vaalan muistomerkkiveturiksi taltioitu Tk3-sarjan höyryveturi numero 1112. Taivasalla seisovaa veturia hoitaa kylätoimikunta. Veturitallin kohdalla pääraiteen vieressä välissä seisoo edelleen vanha vesiviskuri.

Muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratapihan etelälaidalla on ratatyömiesten asuinrakennuksia sekä pieni resiinavaja. Nämä rakennukset ovat joutuneet laajalti vandalismin kohteeksi.

Ratapiha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäisen yhdysliikenteen tavarajunapituuksien kasvaessa Vaalan ratapihan raidetta 2 jatkettiin Kontiomäen suuntaan 1990-luvun puolivälissä noin 300 metriä. Nykyisin raiteen 2 pituus on noin 1 100 metriä. Tämän lisäksi junaliikenteen käytössä on noin 700 metrin mittainen raide 3. Muut raiteet ovat pistoraiteita.

Turvalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1998 saakka Vaalan asemalla oli käytössä niin sanottu köyhänmiehen releasetinlaite eli varmistuslukko- ja opastinturvalaitos. Tuolloin liikennepaikan vaihteet olivat paikallisesti käsin käännettäviä ja varmistuslukoilla lukittavia. Turvalaitemuutoksen yhteydessä varmistuslukko- ja opastinturvalaitos purettiin, ja korvattiin releasetinlaitteella. Myöhemmin releasetinlaite siirtyi kauko-ohjattavaksi Oulusta käsin, jolloin asema jäi lopullisesti miehittämättömäksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.7.2012).
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 31 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.7.2012).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Iltanen: Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat, s. 368. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.