Joensuu–Kontiomäki-rata

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joensuu–Kontiomäki
Perustiedot
Reitti Joensuu – Kontiomäki
  Lieksa – Pankakoski
Purettu Vuokatti–Sotkamo
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk 4
Tavarajunia / vrk 6
Tekniset tiedot
Pituus 269 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120 km/h
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus (Joensuu)–Nurmes [1]
Vähäliikenteinen rata Nurmes–Kontiomäki
Ohjauskeskus Joensuu ja Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.

Joensuu-Kontiomäki-rataa Vuonislahdella.

Joensuu–Kontiomäki-radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Joensuusta Pielisen itäpuolitse Lieksan, Nurmeksen ja Vuokatin kautta Paltamon kunnan Kontiomäen risteysasemalle. Joensuu–Kontiomäki-rata on Karjalan radan pohjoinen jatke, joka yhdistää Karjalan Kontiomäen kautta Ouluun. Rataosan pituus on 268,8 km. Rataosa käsitetään joissakin yhteyksissä myös Karjalan radan osaksi.

Henkilöliikenne osuudella Nurmes–Kontiomäki lakkautettiin vuonna 1993, ja tuo osuus katsotaan vähäliikenteiseksi radaksi. Kysessä on toistaiseksi viimeinen kerta, kun henkilöliikenne on lakkautettu kokonaiselta rataosalta. Välillä Joensuu–Nurmes liikennöidään Dm12-kiskobusseilla. Vuoroja on päivittäin kaksi suuntaansa [2]. Rataosan liikennettä ohjataan keskitetysti Oulusta.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen Karjalan rata Viipurista Sortavalan ja Niiralan kautta Joensuuhun valmistui jo vuonna 1894.[3] Sen jatkeena olevan Joensuun–Kontiomäen radan eri osat valmistuivat seuraavina vuosina:[3]

Lieksan ensimmäinen junarata oli yksityisrata Lieksan ja Pankakosken välillä, joka on rakennettiin 1890-luvulla. Savon rataan kuuluvan, Pohjois-Karjalan Joensuu–Lieksa–Nurmes-ratatyöt aloitettiin Joensuussa 16. tammikuuta 1907. Aluksi rataa rakennettiin vain Vuonislahteen asti. Töissä oli alkuaikoina 700 henkeä, joista suuri osa oli tullut Savonlinnan–Elisenvaaran ratatyömaalta. Töitä riitti parhaimpina aikoina yli 2 000 hengelle. ”Rautaroikka” saapui Lieksan rautatieasemalle 25. syyskuuta 1909. Vaikka Uimaharjun–Lieksan rataosa oli vielä kunnolla sorastamatta, voitiin rata luovuttaa 8. marraskuuta 1909 väliaikaiselle liikenteelle ja töitä jatkettiin Nurmekseen. Seuraavana vuonna rataosa avattiin viralliselle liikenteelle 10. syyskuuta 1910.[4]

Merkittävin Pielisjärven asemista oli IV luokan asema, Lieksa, jonne pystytettiin asemarakennuksen lisäksi kahden veturin talli, kääntölava, pumppuhuone, tavaramakasiini ja halkovaja. Pielisjärven alueella oli kolme asemaa ja neljä laiturivaihdetta. Viidennen luokan asemia olivat etelässä Vuonislahti ja pohjoisessa Kylänlahti.

Ennen kuin Nurmeksen-Oulun rata rakennettiin, oli vuonna Savon rataa vuonna 1924 jo jatkettu Kajaanista Kontiomäelle, tulevalle risteysasemalle.[3]

Sivuradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotkamon rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotkamon rata oli Sotkamon kunnassa sivurata Vuokatin rautatieasemalta Sotkamon rautatieasemalle. Rataosan pituus oli noin kuusi kilometriä. Rata seuraili koko matkaltaan Tenetin ja Pirttijärven etelärantoja, päättyen Sotkamon sahalle. Rataosuudelle oli yhteys Vuokatin liikennepaikalla sijainneen kolmioraiteen kautta. Rata avattiin liikenteelle 16. lokakuuta 1926, ja radalla oli henkilöliikennettä vuoteen 1938 saakka.[5]

Sotkamon radasta on jäljellä vain lyhyt osuus entisestä Vuokatin kolmioraiteesta.

Pankakosken rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankakosken rata on Lieksan kaupungissa sijaitseva sivurataosuus. Rata erkanee Joensuun–Kontiomäen radalta Lieksan keskustan eteläpuolella Sokojoella ja loppuu Pankakosken kartonkitehtaalle noin viisi kilometriä Lieksan keskustasta itään. Rata palvelee Pankakosken tehtaan tavaraliikennettä. Radalla on nykyisin vain tavaraliikennettä, mutta aikaisemmin radalla on ollut myös jonkinlaista henkilöliikennettä. Ennen nykyistä rataa paikalla oli kapearaiteinen Pankakosken–Sokojoen rautatie vuosina 1897–1952.

Lahnaslammin rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lahnaslammin rata

Sivurata Vuokatista Lahnaslammelle rakennettiin vuonna 1974.[3] Sen pituus on noin 12 kilometriä, ja sillä on vain Lahnaslammen kaivokseen liittyvää tavaraliikennettä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.5. Radio-ohjatut rataosat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.
  2. VR:n aikataulut 7.6.2010 alkaen
  3. a b c d Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista
  4. Kiiskinen, Osmo. Pielisjärven historia 1865–1920. Pielisjärven historia IV. ss. 42–43. [ISBN 952-90-3144-0]. Pieksämäki 1991. cit. Mönkkönen, Mauri: Pielisjärven liikenteen kehitys autonomian ajan loppupuolella. Suomen Historian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto 1978.
  5. Iltanen, Jussi: ”28. Nurmeksen ja Oulujoen radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 366. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]