Pankakosken kartonkitehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pankakosken kartonkitehdas on Lieksan kaupungissa Pankakosken taajamassa, sijaitseva kartonkitehdas, jonka omistaa sijoittaja Dermot Smurfitin omistama Pankaboard Oy. Tehtaalla on kaksi pienehköä kartonkikonetta, jotka tuottavat erikoiskartonkeja. PankaBoard Oy:n liikevaihto vuonna 2008 oli noin 55 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa on noin 180, ja tehdas on Lieksan suurimpia työnantajia. Yhtiön toimitusjohtajan toimii Lauri Junnila ja tehtaan johtajana Petri Saastamoinen (aiemmin Ian Halliday, Ari Kotilainen).

Tehtaan kilpailijoita olivat aiemmin muun muassa Vääräkosken Pahvi Oy Ähtärissä, Stromsdal Juankoskella, norjalainen Rena Karton AS ja ruotsalaiset Fridafors Kartong AB ja Svaneholms Bruk AB. Näistä Vääräkoski on mennyt konkurssiin, Fridafors lopettanut toimintansa tehtaan molemmat kartonkikoneet tuhonneen tulipalon jälkeen vuonna 2000 ja myös Rena lopettanut toimintansa vuonna 1998. Stromsdal asetettiin konkurssiin vuonna 2008. Sittemmin myös Svaneholms Bruk on lopettanut toimintansa.

Pankaboard on ollut omistajavaihdoksen jälkeen tehostustoimien kohteena. Niiden ansiosta tehtaan toiminta on kääntynyt kannattavaksi ja viimeiset 6 vuotta tulos on ollut voitollinen (tilanne 2016).

Tehtaan koneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla on kaksi kartonkikonetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 110 000 t/a. Kartonkikone KK3 on vanhimpia toiminnassa olevia kartonkikoneita Suomessa. Kone on kuitenkin uusittu useita kertoja. Tehtaan kartonkikone KK3:ssa on käytössä harvinainen Condebelt-kartonginkuivaustekniikka. Pankakoskelle on toimitettu ensimmäinen Valmetin Damatic-ohjausjärjestelmä.

Pankakosken vesivoimalaitos käynnistettiin sähkön tuotantoon 12.3.1912, jolloin vuosina 1910 - 1912 uusittu Pankakosken tehdas aloitti kartongin tuotannon. Pankakosken tehdasta rakennettaessa Enso-Gutzeit Osakeyhtiö perusti vuonna 1912 sahalaitoksen Lieksan Rantalaan, nykyiseen Kiramonrantaan. Saha palveli pääasiassa tehtaan tarpeita ja se sai sähkövoimansa Pankakosken vesivoimalaitoksesta. Rantalasta sähköä johdettiin myös Lieksan kylän keskustaan. Saha paloi vuonna 1933 eikä sitä rakennettu enää uudelleen. Pankakosken tehtaan tuotanto- ja konttoritiloissa oli sähkövalaistus käytössä jo vuonna 1898. Valaistussähkö tehtiin silloisessa rautaruukissa koskivoiman pyörittämällä dynamolla. Tuolloin Pankakoskella valmistettiin vielä rautaa Pankajärven pohjasta nostetusta järvimalmista. Raudan valmistus oli aloitettu jo vuonna 1825 ja sitä kesti noin 77 vuoden ajan. Palaneen rautaruukin paikalle perustettiin massatehdas, joka toimi puuhiomona vuosina 1904 - 1909. Vuonna 1904 puuhiomolle hankittiin valaistussähköä tuottava dynamo, joka sai käyttövoimansa höyryn paineesta. Hiomolla oli käytössä vuoden 1909 inventaarion mukaan viisi kaarilamppua ja 208 hehkulamppua.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Kartonkikone KK1 Karhulan Konepaja 1910/2-1979 (Uusittu vuonna 1928 Banning & Seybold) ? 2 800 mm ? ? 20-25 t/d Purettu
Kartonkikone KK2 Karhulan Konepaja/Valmet uusinut täysin (1910/2) 1979-, modernisoitu vuonna 1995 ? 3 060 mm (2 800 mm) ? ? 65 000 t/a (alkuper. 20-25 t/d), Taivekartonki (FBB) Kuva koneesta vuodelta 1973
Kartonkikone KK3 Füllner (Valmet-Tampella, Condebelt-osa) 1914-, modernisoitu vuosina 1980 ja 1996 Tampella CFF-kaksiviirarainain 2 250 mm (alkuper. 2 100 mm) ? ? 45 000 t/a (alkuperäinen 10 t/d), Erikoiskartongit, puupahvi (WPB), sellukartonki (SBS) Condebelt-kuivausosa Kuva koneesta vuodelta 1958

Nykyisellä voimalaitoksella on vuonna 1999 käyttöönotettu leijupetikattila, jonka valmistaja on Putkimaa Oy. Kattilan teho on 33MW. Kattilalla korvattiin vanhempia kattiloita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1825 Raudan tuotanto alkoi järvimalmista
  • 1903 Ensimmäinen puuhiomo, kapasiteetti 3 000 t vuodessa
  • 1909 Pankakosken tehdas W. Gutzeit & Co:n omistukseen
  • 1912 Uusi puuhiomo, kartonkikoneet KK1 ja KK2 käynnistyivät
  • 1912 Sähköä tuottava vesivoimalaitos käynnistyy 12.3.1912
  • 1914 Kartonkikone KK3 käynnistyi, Tehtaan tuotantokapasiteetti nousi 18 000 tonniin vuodessa
  • 1927 Erillinen yhtiö osaksi W. Gutzeit & Co-yhtiötä.
  • 1944 Keräyspaperin käyttö alkoi
  • 1964 Uusi vesivoimalaitos ja uusi puuhiomo valmistuivat
  • 1979 Kartonkikoneet KK1 ja KK2 korvattiin uudella kartonkikoneella KK2.
  • 1980 Modernisoitu KK3 käynnistyi, Pankakosken kapasiteetti nousi 75 000 tonniin vuodessa
  • 1995 Modernisoitu KK2 käynnistyi
  • 1996 KK3:n Condebelt-kuivausosa käynnistyi
  • 1999 Uusi biologinen puhdistamo ja kiinteää polttoainetta käyttävä kattila käynnistyivät
  • 2000 Kuorimon modernisointi
  • 2001 SBS-kartonkien tuotanto alkoi
  • 2002 Kierrätystuotteiden valmistus lopetettiin
  • 2007 Myyntitoimisto Espooseen
  • 2006 Kansainvälinen Dermot Smurfitin johtama sijoittajaryhmä osti tehtaan Stora Ensolta
  • 2008 Lämmön talteenoton modernisointi (KK2 ja KK3)
  • 2008 Uusi laaduntarkkailujärjestelmä KK2:lle
  • 2008 Yhtiö tekee historiansa suurimman, yli 7 milj. euron tappion
  • 2010 Yhtiö tekee noin 0,4 milj. euron tuloksen.
  • 2011 Yhtiö tekee yli 6 milj. euron tuloksen, liikevaihto noin 74 milj euroa.
  • 2012 Yhtiö tekee yli 3 milj. euron tuloksen, liikevaihto noin 71 milj euroa.
  • 2013 Kaksi vanhaa kuorimakonetta korvataan yhdellä uudella isolla kuorimakoneella, investointi n. 1,5 milj euroa

Tehtaalla käytössä ollut rautatiekalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankakosken tehtaiden Porter-höyrysäiliöveturi

Tehdaspalokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankakosken kartonkitehtaalla on oma tehdaspalokunta, jonka sammutusauton tunnus on PA11 (Pankakoski).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pankaboard
  • Stora Enso
  • Pankakosken kartonkitehtaan historia
  • Järvinen, Seppo (1991) Harkkoraudasta kartonkiin - Pankakosken tehtaat 1909-1939. Imatra. Enso-Gutzeit.
  • E. Vaalama. Enso-Gutzeit Oy Pankakosken kartonkitehdas 1912–1987. Imatra 1987. 100 s
  • Ahvenainen, Jorma (1992) Enso Gutzeit Oy 1872-1992 Osa I vuodet 1872-1923. Gummerus. Jyväskylä.
  • Ahvenainen, Jorma (1992) Enso Gutzeit Oy 1872-1992 Osa II vuodet 1924-1992. Gummerus. Jyväskylä.
  • Taloussanomat 2013
  • Lieksan Lehti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]