Pielinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pielinen
Pielistä Räsävaaralta.
Pielistä Räsävaaralta.
Paikkakunta Lieksa, Juuka, Nurmes, Joensuu
Valtio Suomi
Koordinaatit 63.271°N, 29.607°E
Pinnankorkeus 93,7 m [1]
Pinta-ala 894,20703 km² [2]
Rantaviiva 1 717,9 km [2]
Suurin syvyys 61 m [2]
Keskisyvyys 10,06 m [2]
Tilavuus 8,99859 km³ [2]
Laskujoki Pielisjoki [1]
Saaria 1491 [2]
Järvinumero 04.411.1.001
Muualla Wikimedia Commons
Pielinen

Pielinen (joskus myös Pielisjärvi) on Pielisen reitin keskusjärvi Vuoksen vesistössä Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Joensuun alueilla Pohjois-Karjalassa. Se on Suomen neljänneksi suurin järvi.[1][2]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielinen on luode–kaakkosuunnassa yli 90 km pitkä ja enimmillään jopa 30 km leveä, ja se on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin järvi. Sitä luonnehtivat rannoilla kohoavat jylhät vaarat ja suuret avonaiset järvenselät. Järven pinta-ala on 89 420 hehtaaria eli 894,2 km². Se on 104 kilometriä pitkä ja 30 kilometriä leveä. Sen tilavuus on 8 999 miljoonaa eli 9,0 km³. Järven keskisyvyys on 10,1 metriä ja suurin syvyys on 61 metriä. Syvin kohta sijaitsee lähellä Paalasmaan saarta.[1][2][3][4]

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielinen on saariston pirstoma, joten suuria selkiä löytyy järven eri osista. Järvessä on laskettu olevan 1491 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 14 715 ha, mikä on noin 14,1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 26 on yli neliökilometrin suurisia, 288 yli hehtaarin suurisia, 1 103 yli aarin ja loput 74 ovat alle aarin kokoisia. Niistä huomattavimmat ovat Paalasmaa, Kynsisaari, Porosaari, Iso Ristinsaari, Koveronsaari, Hattusaari, Satjanko ja Kelvänsaari. [1][2]

Järvenosia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pohjoispäässä sijaitsevat kaksi järven pääaltaasta erillistä järvenosaa. Lautiainen, joka on 8,7 kilometriä pitkä ja 2,7 kilometriä leveä, jää Nurmeksen Poronkylässä Akkonsalmen taakse ja vain 2,1 kilometriä pitkä Nurmesjärvi aukeaa heti Mikonsalmen takana Nurmeksen keskustan itäpuolella. Lautiaisen pohjukkaan Ylikylään laskee Saramojoki.[1][4]

Kuokkastenjärvi on erillinen järvenosa, joka alkaa Aronsalmesta ja se on 8,1 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Se sijaitsee järven luoteispään länsiosassa. Lahdenpohjukkaan laskevassa Pöyhölänjoen joensuussa Kuokkastenkosken voimalaitos. Lieksan kaupungin keskusta sijaitsee Mönninselän rannassa. Lahden pohjukka on järven pääakselin suuntaisena 14,5 kilometriä pitkä, mutta sen lahdensuu aukeaa kohtisuoraan Mahonselkänä, joka on viisi kilometriä leveä ja 6,5 kilometriä syvä. Jauhiainen on itärannalla Vuonislahden kylän ja yli 20 metriä leveän salmen takana sjaitseva järvimäinen lahti. Se on 5,1 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä.[1][4]

Järven kaakkoispäässä Pielisjoen luusuassa sijaitsee Rahkeenvesi, joka jää Uimaharjun sillan kohdalla olevan Laiskanvirran taakse. Järvenosa on 4,6 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Rukavesi sijaitsee myös järven kaakkoispäässä ja se jää Laukkalansaaren ja Uimaharjun väliin. Se on 8,0 kilometriä pitkä ja 3,8 kilometriä leveä. Juuasta kahdeksan kilometriä kaakkoon sijaitsee Nunnanlahti, joka jää 3,6 kilometriä pitkän Vinkarinniemen taakse suojaan. Lahden pohjukassa sijaitsee Nunnanlahti. Erikoinen ja suojaisa järvenosa on Höljäkkä, jossa Retusaari ja sen saaristo peittää ulapalta taakseen kahdeksan kilometriä pitkän ja kapean alueen, jossa sijaitsee Kopraksen kylä.[1][4]

Asutus ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielinen Kolilta nähtynä

Järven rantaviivan pituus on 1 718 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 948 kilometriä.

Järven lounaisrannalla sijaitsee kuuluisa Koli ja Kolin kansallispuisto. Lisäksi järven rannoilla sijaitsevat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan kirkonkylä. Etelässä Rukaveden rannalla on Joensuun Uimaharjun taajama.[2][1][4]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Pielisen reitin valuma-aluella (04.4) Pielisen alueeseen (04.41), johon Pielisen lähialue (04.411) kuuluu.[3]

Pielinen saa vetensä pohjoisesta Valtimon reitistä Kuokkastenjärven kautta sekä Saramojoesta Lautiaisten kautta. Lisäksi Pieliseen laskee Lieksanjokea pitkin Pankajärven vedet sekä Viekijärven kautta Viekijoen vedet. Pielisestä vedet laskevat etelässä Ahvenisenvirran kautta Rukaveteen ja Rahkeenveteen, ja siitä Pielisjokea pitkin Saimaan tasossa olevaan Pyhäselkään.

Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisen vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä, Lieksan Mönninselän osalta tyydyttävä.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Kansalaisen karttapaikka: Pielinen, Lieksa (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.5.2017.
  2. a b c d e f g h i j SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.5.2017.
  3. a b Suomen Ympäristökeskus: Pielinen (04.411.1.001) Järviwiki (SYKE:n verkkopalvelu). Viitattu 16.5.2017.
  4. a b c d e Kansalaisen karttapaikka: Pielinen, Lieksa (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.5.2017.
  5. Suomen ympäristökeskus: Pintavesien laatu 2000–2003 -esite 18.1.2005. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.5.2013.