Iisalmi–Ylivieska-rata

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iisalmi–Ylivieska
Iisalmi–ylivieska-rata-niemiskylassa-kiuruvedella.jpg
Perustiedot
Reitti Iisalmi – Ylivieska
  Pyhäsalmi – Pyhäkumpu
Avattu 19231925
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t) VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk 4
Tavarajunia / vrk 10–20lähde?
Tekniset tiedot
Pituus 154,4 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei (suunnitteilla)
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120 km/h
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus (Iisalmi)–(Ylivieska)
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.

Iisalmi-Ylivieska rataa Niemiskylässä Kiuruvedellä.

Iisalmen–Ylivieskan radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Iisalmesta Pyhäjärven kautta Ylivieskaan. Rataosan pituus on 154,4 kilometriä. Rataosaa kutsutaan myös Kyösti Kallion radaksi. Rata kulkee valtatien 27 rinnalla.

Rataosuus on yksiraiteista ja sähköistämätöntä rataa, joka tullaan sähköistämään muutaman vuoden kuluessa[1]. Liikenteenohjaus on keskitetty Ylivieskaan. Rataosan liikenteenohjaus hoidetaan ns. radio-ohjauksen avulla, jossa liikenneohjaaja kääntää vaihteet ja turvaa kulkutiet sähköisesti ja antaa kulunvalvonnan, opastinnäyttöjen sekä rautatien linjaradion avulla junille liikkumisluvat.

Vuonna 2006 rataosan taajamajunaliikennettä alettiin hoitaa Dm12-kiskobusseilla. Veturivetoisia taajamajunia korvaavia kiskobussivuoroja on päivittäin kaksi kappaletta suuntaansa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosuus avattiin liikenteelle useassa osassa. Ensin valmistui osuus Iisalmesta Kiuruvedelle, joka otettiin käyttöön vuonna 1923. Loppuosuus avattiin liikenteelle kolmessa osassa vuonna 1925 seuraavasti: Kiuruvesi–Pyhäsalmi, Pyhäsalmi–Haapajärvi ja viimeisenä Haapajärvi–Ylivieska.

Pyhäkummun kaivosrata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosuus erkanee Iisalmen–Ylivieskan radalta Pyhäsalmen rautatieaseman itäpuolella Pyhäkummun erkanemisvaihteelta ja päättyy Pyhäkummun ratapihalle Pyhäkummun kaivoksen luokse. Rataosuus palvelee yksinomaan kaivoksen liikennetarpeita, ja sen pituus erkanemisvaihteelta Pyhäkummun ratapihan kauimmaiseen pisteeseen on 2,6 kilometriä.

Ratayhteyden parantaminen ja sähköistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmi–Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantamishankkeen yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2012. Suunnitelmassa esitetään, että radalle rakennetaan kolme uutta liikennepaikkaa: Lapinsalmi, Karvoskylä ja Raudaskylä, sekä parannetaan nykyisiä liikennepaikkoja. Lisäksi Iisalmeen ollaan toteuttamassa kolmioraide helpottamaan liikennöintiä Kontiomäen radalle. Suunnitelma sisälsi myös radan sähköistyssuunnitelman.[2]

Tärkein syy radan kehittämiselle on odotettavissa oleva voimakas raideliikenteen kasvu ja siitä aiheutuva ratakapasiteetin puute Kainuussa sijaitsevasta kaivostoiminnasta johtuen.[3]

Hallitus vahvisti maaliskuussa 2012, että Iisalmi–Ylivieska-radan parantaminen ja sähköistäminen aloitetaan nykyisellä hallituskaudella viimeistään vuonna 2015.[1] Hankkeeseen on varattu 90 miljoonaa euroa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 2012–2015 aloittavat liikennehankkeet Liikenne- ja viestintäministeriö
  2. Iisalmi–Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantaminen Liikennevirasto
  3. Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet (pdf) 3/2013. Liikennevirasto. Viitattu 19.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.