Valtatiet Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valtatiet (ruots. riksväg) ovat Suomen tieverkon pääteitä. Suomen maantieverkon pituudesta on valtateitä noin kymmenesosa, mutta maanteiden liikennesuoritteesta ne välittävät noin puolet.[1] Suomen tienumerointijärjestelmässä valtateille on varattu numerot 1–39, joista nykyisin ovat käytössä numerot 1–16 ja 18–29. Tieopasteisiin valtatien numero on merkitty valkoisin numeroin punaiselle pohjalle. Merkittävimmät valtatiet lähtevät Helsingistä ja Turusta. Ennen valtateitä kutsuttiin Suomessa nimellä viertotie, ruotsiksi chaussé.lähde?

Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä tiet ovat valtateitä. Vuoden 2014 alussa Suomessa oli 8 602 kilometriä valtateitä. Kaikki valtatiet on päällystetty, ja noin 91 prosenttia valtateistä on kestopäällysteisiä. Noin 13 prosenttia valtateistä on kaksiajorataisia.[2]

Valtatiet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatiet on merkitty karttaan punaisella
Liikennemerkki nro 664: "Valtatien numero".

Valtatienumerot 17 ja 30–39 eivät ole käytössä, vaan ne on varattu mahdollisille tuleville valtateille.

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksittäisiä uusia valtateitä ja nykyisten valtateiden jatkeita on suunniteltu maakuntakaavoissa.

  • saatetaan tulevaisuudessa siirtää kulkemaan reitille Jalasjärvi - Seinäjoki - Laihia. Tampereen ja Vaasan välillä on huomattava ero liittymänumeroinnissa (Liittymä 50 on viimeinen liittymä Tampereella ja liittymä 114 ensimmäinen liittymä Vaasassa). Lisäksi valtaväyläverkkoon on merkitty reitti Seinäjoen kautta. Tulevaisuudessa moottori- tai moottoriliikennetien rakentaminen Vaasaan voi olla perusteltua vain Seinäjoen kautta (liikennemäärät kaksinkertaiset verrattuna Kurikan reittiin).
  • on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Kyyjärvi - Viitasaari - Siilinjärvi.
  • on mainittu useassa yhteydessä jatkettavaksi reitille Jyväskylä - Pieksämäki - Juva - Savonlinna - Parikkala - Syväoro. Tie muodostaisi yhden tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä erityisesti yhdessä Merenkurkun sillan ja Parikkalan rajanylityspaikan kanssa Norjasta Uumajan kautta Pietariin ja Petroskoihin. Ilman jatkettakin tien liikennemäärien on arvioitu kaksinkertaistuvan parissa vuosikymmenessä. Valtatie 18 on jäänyt käytännössä suunnitelmapöydälle, tie on ainoa keskeneräinen valtatie ja "salaisesta" jatkeesta on vain mainintoja lehtijutuissa eikä sitä ole merkitty virallisiin suunnitelmiin. Jos valtatietä 18 joskus jatketaan, tullaan valtatie 14 lakkauttamaan samassa yhteydessä.
  • on mainittu ainakin Kajaani - Oulu projektin yhteydessä nimellä Kajaani - Oulu - (Vartius) jatkettavaksi reitille Kajaani - Kontiomäki - Vartius.
  • jatketaan todennäköisesti Kehä V-viitoituksen yhteydessä reitille Mäntsälä - Porvoo

Uusia valtateitä on merkitty maakuntakaavoihin seuraavasti:

Ahvenanmaan päätiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaalla on oma tienumerointijärjestelmänsä, joka on osin päällekkäinen muun Suomen kanssa. Päätiet 1–4 merkitään samoin kuin vastaavat tiet muualla Suomessa, valkoisella numerolla punaiselle pohjalle. Ruotsiksi näistä käytetään kuitenkin nimitystä huvudväg eikä riksväg.

Eurooppatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Eurooppatie

Osa valtateistä kuuluu Eurooppateihin. Ne ovat liikenteellisesti merkittäviä reittejä Euroopassa. Seuraavassa on lueteltu Eurooppatiet, joista vähintään osa kulkee Suomessa. Suomen kunnat reiteillä on lihavoitu.


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tietilasto 2012, s. 12.
  2. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2015-07_tietilasto_2014_web.pdf Liikenneviraston tietilasto 2014. Viitattu 20.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]