Koordinaatit: 35°12′N, 26°6′E

Siteía

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siteía
Siteían kunta

Σητεία
Δήμος Σητείας
Siteían kaupunkia.
Siteían kaupunkia.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Siteía

Koordinaatit: 35°12′N, 26°6′E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Kreeta
Alue Kreeta
Alueyksikkö Lasíthi
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 7204
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 633,2 km²
Väkiluku (2011) 18 318[1]
 – Kunnallis­yksikkö 14 513
 – Kaupunki­yhdys­kunta 9 912
 – Kaupunki 9 348
 – Väestötiheys 28,93 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 72x xx
Suuntanumero(t) 284x0
Rekisterikilpi ΑΝ











Siteía (kreik. Σητεία) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Σητείας, Dímos Siteías), joka sijaitsee Lasíthin alueyksikössä Kreetan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 633,2 neliökilometriä ja väkiluku 18 318. Varsinaisen Siteían kaupungin väkiluku on 9 348 (vuonna 2011).[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siteía sijaitsee Kreetan saaren pohjoisrannikon itäosassa Kreetanmereen kuuluvan Siteíanlahden rannalla. Kaupungin keskusta muistuttaa L-kirjainta muodoltaan ja on keskittynyt sataman ympärille.[3]

Siteían kuntaan kuuluvat myös Dionysadien saaret Dragonáda, Gianysáda ja Paximáda sekä saaret Elása, Koufonísi, Móchlos ja Pseíra.[1] Kunta rajautuu lännessä Ierápetran kuntaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Setaia

Siteía on perinyt nimensä antiikin ajan Setaian eli Seteian kaupungilta, joka oli sisämaassa sijainneen Praisoksen poliksen eli kaupunkivaltion satamakaupunki. Se oli Mysonin, yhden Kreikan seitsemästä viisaasta, kotipaikka.[4]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siteía tuhoutui suuressa maanjäristyksessä vuonna 1508. Tällöin kaupunki oli venetsialaisten hallussa. Vuonna 1538 merirosvot hyökkäsivät Siteíaan.[5]

Siteían kaupunkia ja satamaa.
Kirkko Siteíassa.

Venetsialaiset kutsuivat Siteíaa ”saaren säteileväksi polttopisteeksi” (lat. maximum statum et lumen insulae), ja pitivät sitä ”Regno di Candian” eli ”Candian kuningaskunnan” kaupallisena solmukohtana Afrikkaan ja itään.[5] Venetsialaiset tuhosivat Siteían vuonna 1651, jonka jälkeen se autioitui pitkäksi aikaa. Vasta vuonna 1870 kaupunki jälleenrakennettiin ja se sai nimen Avnié (Αβνιέ). Nimi kuitenkin vaihdettiin Siteíaksi vastustuksen vuoksi.[6] Runoilija Vitséntzos Kornáros oli kotoisin Siteíasta.[7]

Nykyinen Siteían kunta muodostui, kun Siteía, Ítanos ja Léfki yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[8]

Nähtävyydet ja turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siteía on nykyisin rantalomakohde, mutta Kreetan monia muita kohteita rauhallisempi.[3] Keskustan yläpuolella sijaitsee venetsialaisaikainen linnoitus, jonka turkkilaiset aikoinaan miltei tuhosivat. Nykyisin linnoitus on osittain entisöity. Linnoituksen lisäksi muita Siteían kaupungin nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Siteían arkeologinen museo sekä kansanperinteen museo.[3] Kunnan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Toploún luostari ja Váin palmuranta.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siteíaan päättyy saaren päätie eli EO90-kansallistie ja samalla Eurooppatie E75. Heti kaupungin vieressä sijaitsee pieni Siteían lentoasema, jolta liikennöidään Ateenaan sekä Ródokselle, Kárpathokselle ja Kásokselle.[6]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siteíassa toimii osa Kreikan Välimeren yliopistosta.[9]

Kunnan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Siteían kunta muodostuu kolmesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][8]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Ítanos Karýdi Kamára 3
Karýdi 43
Lagkáda 40
Mitáto Ágios Nikólaos 0
Chónos 0
Kryonéri 16
Mitáto 7
Vrysídi 21
Xirolímni 4
Palaíkastro Agkáthia 138
Chióna 24
Chochlakiés 19
Koureménos 15
Kyriamádi 39
Lýdia 0
Mertýdia 2
Palaíkastro 953
Toploún luostari (Moní Toploú) 8
Vígla 29
Zákros Adravástoi 29
Ágios Geórgios 4
Azokéramos 14
Káto Zákros 20
Kellária 10
Klisídi 2
Sfáka 0
Xerokampiás 28
Zákros (Áno Zákros) 640
Yhteensä: 2 108
Léfki Agía Triáda Agía Triáda 77
Koufonísi (saari) 0
Apidía Éxo Apídi 20
Goúdouras 285
Kalós Lákkos 1
Mésa Apídi 36
Arménoi Arménoi 273
Asprólithos 49
Etiá 0
Chandrás Ágios Panteleímonas 0
Chandrás 226
Kateliónas 0
Pappagiannádes Pappagiannádes 55
Sklávoi 18
Sykéa 182
Vorí 13
Zíros Agía Eiríni 0
Agriliá 0
Chamaítoulo 6
Kaló Chorió 9
Lamnóni 0
Xerókampos 54
Zíros 393
Yhteensä: 1 697
Siteía Achládia Achládia 199
Kimouriótis 5
Paraspóri 70
Ágios Geórgios Siteías Ágios Geórgios 74
Epáno Episkopí 108
Sotíra 0
Chamézi Chamézi 253
Éxo Moulianá Éxo Moulianá 247
Katsidóni Katsidóni 54
Sandáli 8
Sítanos 34
Kryá Dáfni 62
Epáno Kryá 0
Káto Kryá 37
Ríza 15
Skordílo 14
Lástros Ágio Pnévma 53
Lástros 104
Maronía Maronía 152
Mésa Moulianá Kalavrós 30
Mésa Moulianá 208
Myrsíni Myrsíni 147
Piskokéfalo Káto Episkopí 139
Piskokéfalo 642
Praisós Ágios Spyrídon 24
Kalamáfki 0
Néa Praisós 32
Roússa Ekklisía Diónysos 19
Roússa Ekklisía 194
Sfáka Ágios Andréas 74
Sfáka 248
Siteía Agía Fotiá 267
Anemomýlia 50
Dragonáda (saari) 0
Gianysáda (saari) 0
Paximáda (saari) 0
Petrás 123
Siteía 9 348
Trypitós 124
Skopí Panagía Faneroméni 20
Papadiókampos 55
Sarantápichos 133
Skopí 553
Xerókampos 13
Stavroménos Arnikó 51
Káto Drys 17
Stavroménos 61
Zou 32
Tourlotí Móchlos 121
Tourlotí 299
Yhteensä: 14 513
Yhteensä: 18 318

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c Hanna, Nick: Kreeta, s. 74–75. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  4. Iozzo, Mario: Art and History of Crete, s. 147. Arte e storia. Kunst und Geschichte. Art and history. Casa Editrice Bonechi, 1996. ISBN 8880294245. Teoksen verkkoversio.
  5. a b The History of the City Δήμος Σητείας (Siteían kunta). Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)
  6. a b Crete :The town of Sitia, Lassithi interkriti LTD. Viitattu 25.5.2009. (englanniksi)
  7. History Δήμος Σητείας (Siteían kunta). Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  8. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  9. Ελληνικό Μεσογειακό Πανεπιστήμιο (ΕΛΜΕΠΑ) Οικονομολόγος. Viitattu 17.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]