Tromssa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa/kaupunkia. Tromssa on myös lääni eli fylke.
Tromssa
(Tromsø)
Kaamosaika Tromssassa
Kaamosaika Tromssassa
vaakuna
vaakuna

Tromssa

Koordinaatit: 69°40′58″N, 018°56′34″E

Valtio Norja
Lääni Tromssan lääni
Kunta Tromssa
Hallinto
 – Asutustyyppi Kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 558 km²
Väkiluku (2014) 70 358[1]
 – Väestötiheys 24,2 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Tromssa[2] (norj. Tromsø, pohjoissaameksi Romsa) on kaupunki Norjassa. Asukkaita Tromssassa on 70 358[1] (1.1.2013). Kaupungin pinta-ala on 2 558 km² ja väestöntiheys 24,2 as./km².

Tromssa on Norjan 8. suurin kaupunki. Se on myös Pohjoismaiden suurin napapiirin pohjoispuolella oleva kaupunki. Kaupunki sijaitsee 70° pohjoista leveyttä. Se on myös Pohjois-Norjan ja Tromssan läänin hallinnollinen keskus. Kaupungin keskusta sijaitsee Tromssan saarella, joka on noin 12 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä.

Tromssa on kalastuksen ja merenkulun keskus. Kaupungista on kehittynyt myös arktisen alueen tutkimuksen keskus sekä perus- että soveltavan tutkimuksen suhteen. Vuonna 1968 perustettu Tromssan yliopisto on maailman pohjoisin yliopisto. Yliopiston lisäksi kaupungissa on arktiseen tutkimukseen keskittyvä Fram-keskus, jossa on noin parikymmentä eri tutkimuslaitosta, kuten Norjan merentutkimuslaitos ja Polaari-instituutti. Tutkimuksen painopistealueita ovat Barentsin meri ja Pohjoinen jäämeri, erityisesti kalatalous ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lisäksi kaupungissa on useita satelliittipalveluihin keskittyviä yrityksiä sekä ympäristö- ja öljyalanyrityksiä palvelevia konsulttiyrityksiä. Tromssa isännöi myös Arktisen neuvoston sihteeristöä, joka on ollut pysyvästi Tromssassa vuodesta 2013 alkaen.

Kaupungin lempinimiä ovat Pohjolan Pariisi ja Jäämeren portti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tromssan historiallinen satama-alue.

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta alueella ajoittuvat noin 9 000 vuoden päähän. Tromssan lähellä olevan Skavbergin kallioista on löytynyt kalliomaalauksia, jotka on ajoitettu 4 500 vuoden päähän. Merkkejä saamelaiskulttuurista on 2 000 vuoden ajalta. Ensimmäiset skandinaavit saapuivat alueelle 300–400 jaa. 1700-luvulla alueelle muutti siirtolaisia Suomesta (kts. kveenit).

Tromssan kaupunki perustettiin 1794, mutta ensimmäinen kirkko on rakennettu jo 1252. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa alueen suomalais- ja saamelaisyhteisöt joutuivat rajun norjalaistamisohjelman kohteeksi.

Natsi-Saksan valloitettua Etelä-Norjan toisessa maailmansodassa Tromssa toimi vapaan Norjan pääkaupunkina muutaman viikon ajan. Sodasta Tromssa säästyi ainoana Pohjois-Norjan kaupunkina ilman vahinkoja.

Kaupungin väkimäärä on kasvanut voimakkaasti 1960-luvulta asti. Tähän on vaikuttanut vuonna 1964 tehty kuntaliitos, jossa Tromssaan liitettiin Tromsøysundin ja Ullsfjordin kunnat sekä pääosa Hillesøyn kunnasta. Kuntaliitoshetkellä Tromsøysundissa oli yli 16 000 asukasta. Tromssan yliopiston perustaminen vuonna 1968 on myös vauhdittanut väestönkasvua.

Tromssassa toimii Tromssan ruijansuomalaisten yhdistys – Tromsø norskfinske forening (perustettu 1983).

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolimatta pohjoisesta sijainnistaan Tromssan seudulla vallitsee Golfvirran ansiosta leuto rannikkoilmasto. Kesällä lämpötila vaihtelee 5–28 °C välillä. Talven pakkasennätys Tromssassa on vain −18 °C, keskilämpötila tammikuussa on −4 °C.

Tromssan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 0 0 1 4 7 12 15 14 10 5 2 1 ka. 5,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9 −9 −8 −4 0 4 7 6 3 −1 −5 −8 ka. −2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,4 −4,2 −2,7 −0,3 4,8 9,1 11,8 10,8 6,7 2,7 −1,1 −3,3 ka. 2,5
Sademäärä (mm) 94 81 68 57 46 55 66 72 97 124 99 99 Σ 958
Päivän pituus (h/d) 2 7 12 16 22 24 24 18 13 9 3 0 ka. 12,5
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 7 8 7 6 3 2 0 0 ka. 3,5
Sadepäivät (d) 21 20 19 18 16 17 18 19 22 24 22 23 Σ 239
Veden lämpötila (°C) 5 5 5 5 6 8 10 11 10 8 7 6 ka. 7,2
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
0
−9
0
−9
1
−8
4
−4
7
0
12
4
15
7
14
6
10
3
5
−1
2
−5
1
−8
S
a
d
a
n
t
a 		94
81
68
57
46
55
66
72
97
124
99
99


Lähde: [3][4]

Väestön kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Väkiluku[5] Väestömuutos %
1951 10 940 —
1960 12 283 + 12,3 %
1970 38 094 + 210,1 %
1980 45 833 + 20,3 %
1990 50 548 + 10,3 %
2000 59 145 + 17,0 %
2010 67 305 + 13,8 %
2011 68 239 + 1,4 %

Kyliä ja paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskivuono (Ullsfjord), Tromssannuora (Tromsøysundet)

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapalloseura Tromsø IL pelaa Norjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Tromssa oli myös ehdolla vuoden 2018 talviolympialaisten järjestäjäksi.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Norjan tilastokeskus: Väestö kunnissa 2. helmikuuta 2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 3.2.2016.
  3. ↑ Tromsø, Norway World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  4. ↑ Yleistä tietoa Tromssan läänistä Key facts about Troms. 19.4.2011. VisitNorway.com. Viitattu 22.06.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Statistics Norway (englanniksi)
  6. ↑ Fakta om Tromsø Tromsø. Viitattu 29.11.2021. (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tromssa.
Tromssan ja Finnmarkin läänin kunnat

Norjan läänit | Norja

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tromssa&oldid=22083885”