Keminmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keminmaa
Keminmaa.vaakuna.svg Keminmaa.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.keminmaa.fi
Sijainti 65°48′05″N, 024°32′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Hallinnollinen keskus Laurila
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 647,23 km²
156:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 647,24 km²
186:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 626,34 km²
– sisävesi 20,89 km²
– meri 0,01 km²
Väkiluku 8 246
121:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 13,17 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,7 %
– 15–64-v. 60,2 %
– yli 64-v. 22,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21,25 %
91:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Mauri Posio
Kunnanvaltuusto 31 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Muut
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.

13
7
7
2
1
1

Keminmaa (vuoteen 1979 asti Kemin maalaiskunta[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 8 246 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 647,24 km², josta 20,89 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,17 asukasta/km².

Vuoden 2015 alussa Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat suunnittelivat yhdistymistä uudeksi Kemin kaupungiksi.[8] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keminmaan naapurikunnat ovat Kemi, Simo, Tervola ja Tornio.

230 metriä pitkä kalatie nousee 12 metriä ylös Isohaaran padon yli.

Keminmaa kuuluu Lapin kolmion alueeseen, jossa on emäksisten ja karbonaattisten kivilajien ansiosta ravinteita normaalia enemmän, minkä takia vaateliaita kasvilajeja esiintyy alueella runsaasti. Siellä on lehtoja ja aapasoita. Keminmaalla sijaitsee kaikkiaan seitsemän Natura-kohdetta: Suuripään suo- ja lehtokohde jossa kasvaa harvinaisia lajeja, monimuotoinen luonnontilaiseen suoluonnon keskittymä Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat, vetinen Kirvesaapa, Kaltiojängän lehto, Musta-aapa, Tornivaaran lehto ja rehevä Kallinkangas.[10][11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keminmaan kunnanraja.

Keminmaalla sijaitsevia kyliä ovat Hirmula, Ilmola, Itäkoski, Jokisuu, Laurila, Lautiosaari, Liedakkala, Maula, Pörhölä, Ruottala, Sompujärvi, Törmä, Viitakoski, Lassila ja Länsikoski.

Keminmaan maarekisterikylät ovat Alapaakkola, Hirmula, Ilmola, Kirkonkylä, Koroiskylä, Lautiosaari ja Liedakkala.[12]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemi-Tornion lentoaseman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,8 −6,3 −1,5 4,4 11,4 17,1 20,1 17,6 12,0 5,3 −0,8 −4,6 ka. 5,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −15,5 −15,3 −10,7 −4,1 1,5 7,1 10,9 8,6 4,1 −0,7 −7,0 −13,0 ka. -2,8
Sademäärä (mm) 49 38 38 27 42 43 65 60 56 61 57 44 Σ 580
Sadepäivät (d) 18 15 14 10 12 11 13 13 13 15 18 17 Σ 169
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,8
−15,5
−6,3
−15,3
−1,5
−10,7
4,4
−4,1
11,4
1,5
17,1
7,1
20,1
10,9
17,6
8,6
12,0
4,1
5,3
−0,7
−0,8
−7,0
−4,6
−13,0
S
a
d
a
n
t
a
49
38
38
27
42
43
65
60
56
61
57
44


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Mikaelin kirkko.

Asutus Kemijokivarressa on hyvin vanhaa. Keminmaan edeltäjä Kemin pitäjä oli Pohjois-Suomen vanhimpia pitäjiä ja käsitti laajimmillaan koko Peräpohjolan. Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin vuosina 15191521. Siellä makaa vuonna 1629 kuolleen kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen kuuluisa muumioitunut ruumis. Vanha kirkko on katoliselta ajalta.

Keminmaan uusi kirkko on keisari Aleksanteri I:n määräyksestä rakennettu vuonna 1827 ja se on Carl Ludvig Engelin suunnittelema.

Toisen maailmansodan aikaan Keminmaan nykyisen vanhustentalon paikalla Kallinjärven reunalla toimi saksalaisten leipomo, jossa leivottiin kaikki Pohjois-Suomen saksalaisjoukkojen leivät. Pölhön koulussa toimi saksalaisten upseerikerho.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keminmaan kunnanjohtajana on työskennellyt 1. helmikuuta 2013 lähtien Mauri Posio [13]. Posio valittiin tehtävään 11 hakijan joukosta joulukuussa 2012.

Valtuustossa istuu tällä hetkellä 35 valtuutettua. Suurin puolue on Suomen Keskusta, jolla on 16 valtuutettua. Keminmaalaisten parhaaksi -ryhmällä on 8, Vasemmistoliitolla 5, Perussuomalaisilla 3, SDP:llä 2 ja Kokoomuksella yksi valtuutettu.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat älykkään liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmien sekä julkisen valaistuksen toimittaja Dynniq Finland Oy, teräsrakenteisia ovia ja ikkunoita tekevä Ovira Oy ja Kuljetusliike Juhani Kiviaho.[14]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Keminmaan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 721
1985
  
8 798
1990
  
9 143
1995
  
9 411
2000
  
8 930
2005
  
8 926
2010
  
8 573
2015
  
8 388
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Keminmaalla oli 8 316 asukasta, joista 7 360 asui taajamissa, 890 haja-asutusalueilla ja 66 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Keminmaan taajama-aste on 89,2 %.[16] Keminmaan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Keminmaan keskuspaikka Laurila ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on Lautiosaaren ja Liedakkalan ohella osa Kemin keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Kemin kaupungin ja pieneltä osin myös Tornion kaupungin alueelle.

Tunnettuja keminmaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keminmaalla on myös oma tanssiseura, Aida, jonka oma sali sijaitsee Torniossa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Keminmaa Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Keminmaan historia
  8. Meri-Lapin uuden kunnan nimi selvillä 11.2.2015. Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2015.
  9. Heikinmatti, Antti: Meri-Lapin suurkunta jäi syntymättä – ainakin toistaiseksi 13.4.2015. Yle. Viitattu 13.4.2015.
  10. Natura 2000 -alueet - Lappi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 3.2.2018.
  11. Lapin Kolmio Metla. Viitattu 4.2.2018.
  12. Keminmaa Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 11.9.2018.
  13. Uusi kunnanjohtaja aloittaa helmikuussa 1.2.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 11.3.2013.
  14. Alueen Keminmaa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 2.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]