Keminmaan uusi kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Keminmaan uudesta kirkosta. Keskiaikaisesta Keminmaan vanhasta kirkosta on oma artikkeli
Keminmaan uusi kirkko
Kirkko etuoikealta kesällä 2009
Kirkko etuoikealta kesällä 2009
Sijainti Kirkkotie 1, Laurila, Keminmaa
Koordinaatit 65°48′46.7″N, 024°32′41.2″E
Seurakunta Keminmaan seurakunta
Rakentamisvuosi 1827
Suunnittelija Carl Ludvig Engel
Materiaali kivikirkko
Tyylisuunta Empire
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Keminmaan 'keskimmäinen kirkko', piirros vuodelta 1799.

Keminmaan uusi kirkko (aiemmin Kemin maaseurakunnan uusi kirkko) on Keminmaan seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa. Kirkko sijaitsee Laurilan kylässä lähellä keskiaikaista Pyhän Mikaelin kirkkoa.

Nykyinen kirkko rakennettiin korvaamaan vuonna 1797 valmistunut ”keskimmäinen kirkko”. Jacob Rijfin suunnitteleman ristikirkon perustukset olivat pettäneet ja kivisen kirkon paino oli murtanut seiniin halkeamia. Kirkon ulkoasukaan ei tyydyttänyt kaikkia.[1][2][3] Kirkkoherra Matias Castrén esitteli kirkon huonoa kuntoa keisari Aleksanteri I:lle tämän vieraillessa Suomen sodan jälkeen Kemin pappilassa. Keisari määräsi uuden kirkon rakennettavaksi valtion varoilla.[4]

Empiretyylinen kivestä rakennettu pitkäkirkko valmistui vuonna 1827. Rakennuksen oli suunnitellut Yleisten rakennusten intendentinkonttorin intendentti Carl Ludvig Engel 1823.[5] Kirkko rakennettiin paikallisin voimin rakennusmestari Erik Korppin johdolla.[6]

Kirkon alttaritaulun Jeesus ristillä (270x180,5 cm öljymaalaus kankaalle) maalasi Johan Gustav Hedman kirkon valmistumisvuonna 1827.[7]

Kirkko etuvasemmalta kesällä 2014

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuonna 1799 Giuseppe Acerbi kuvaili kirkkoa 'arkkitehtoniseksi hirvitykseksi', ja samana vuonna Edward Clarken mielestä se oli 'kehnosti rakennettu'
  2. Saarenheimo, Eero: Retki Euroopan ääreen: Giuseppe Acerbi ja hänen Lapin-matkansa 1799, s. 183. Otava, 1989.
  3. Clarke, Edward Daniel: Napapiirin takaa alas Pohjanmaalle 1799, s. 48. Gummerus, 2000.
  4. Hyötyniemi, Hannu: ”Kemin kirkoista ja muistakin Perämeren pohjukan pyhätöistä”, Jatuli XVII, s. 138-140. Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. Kemi: Kemin Painotuote Ky, 1979.
  5. Huusko, Jorma et al.: Lapin rakennusperintö, s. 101. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1984. ISBN 951-9152-74-1.
  6. Jaakkola, Juhani: Keminmaan seurakunnassa juhlittiin 175-vuotiasta kirkkoa. Kirkkolaiva, 3.10.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.6.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 102-104. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keminmaan uusi kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.