Isohaaran voimalaitos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isohaara
Isohaaran voimalaitos kesällä 2009
Isohaaran voimalaitos kesällä 2009
Teho 113 megawattia[1]
Pudotuskorkeus 12,2 m[1]
Omistaja Pohjolan Voima
Valmistunut 1949[1]
Sijainti Keminmaa
Ohijuoksutusta keväällä 2015 kolmen yläluukun voimin

Isohaaran voimalaitos on Kemijoessa Kemin ja Keminmaan rajalla sijaitseva vesivoimalaitos.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitos on Kemijoen voimalaitoksista ensimmäinen. Rakentamishanke sai aikanaan vauhtia Lapin sodassa tuhotun Kemijoen ylittävän sillan jälleenrakentamissuunnitelmista. Pohjolan Voima lupasi rakentaa rautatie- ja maantiesillan tuhottujen siltojen tilalle vuodessa, jos yhtiö saisi rakentaa sillan yhteyteen vesivoimalaitoksen ja pystyisi käyttämään sillan rakenteita säännöstelypadon osina. Voimalaitoksen on suunnitellut arkkitehti Sigurd Frosterus. Rakentaminen käynnistyi keväällä 1945, tieyhteys saatiin valmiiksi vuoden kuluessa keväällä 1946 ja itse voimalaitos keväällä 1949.[2] Tuolloin otettiin käyttöön I- ja II-koneistot. Vuonna 1993 valmistui voimalaitoksen laajennus, jolloin otettiin käyttöön III- ja IV-koneistot.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitoksen teho on 113 megawattia ja sen omistaa on Pohjolan Voima Oy.[1] 29. huhtikuuta 2007 voimalaitoksen päämuuntajan tekninen vika aiheutti tuntuvia vahinkoja aiheuttaneen tulipalon. Voimalan sähköntuotanto keskeytyi tapauksen johdosta. Isohaara tarjoaa konkreettisen esimerkin voimalaitosautomaatiosta ja sen kehityksestä. Parhaimmillaan voimalaitoksella oli 60 työntekijää, mutta vuonna 2013 enää kaksi pysyvää työntekijää.[3]

Isohaara–Martinniemi-voimalinja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isohaaran voimalaitos. Oikealla puolella uuden voimalaitososan suuaukko. Samalla puolella myös kalatie.

Isohaaran voimalaitokselta on ollut 120 kV:n voimalinja Martinniemen puuhiomolle ja sahalle vuodesta 1955 alkaen. Voimalinja korvasi MerikoskiMartinniemi-voimalinjan. Voimalinja on jäänyt käyttämättömäksi Martinniemen voimalaitoksen ja höyläämön toiminnan loputtua. Martinniemen voimalaitoksella on edelleen alkuperäiset kytkinkaapit kyseiselle linjalle.

Isohaaran kalatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin Kemijoen ensimmäinen kalatie 1990-luvun alun voimalaitoslaajennuksen yhteydessä Vallitunsaaren puoleiselle rannalle.[4] Kehittyneempi versio eli ns impulssityyppinen kalatie valmistui vuonna 2012 osoittautuen paremmaksi kuin alkuperäinen versio lohikalojen nousun kannalta.[5]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isohaaran patosillan harjalla kulkevat sekä Oulun–Tornion rautatie että Kemin ja Tornion välinen seututie 921, joka vuoteen 1976 asti oli osa Kemistä pohjoiseen menevää Valtatie 4:ää. Seututie on patosillan päällä yksikaistainen ja patosillalla on liikennevalo-ohjaus. Patosillalla on myös lähestyvistä junista varoittava äänivaroituslaitos.[6]

Voimalaitoksen lähellä on Vallitunsaari, jossa sijaitsi aina 1970-luvulle asti voimalaitoksen omistajan Pohjolan Voiman pääkonttori sekä työntekijöiden asuinalue.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Könönen, Terho A. (1981) Martinniemen saha 75 vuotta. Pohjois-Karjalan kirjapaino. Joensuu.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Isohaaran voimala Pohjolan Voima Oy. Viitattu 18.8.2012.
  2. Katsaus historiaan: Voimalaitoselämää Isohaarassa 40-luvulla Ylen uutiset. Viitattu 27.12.2016.
  3. Kati Siponmaa: Isohaaran voimalaitoksella kohtaavat historia ja nykyaika 10.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 27.12.2016.
  4. Isohaaran kalatie Keminmaa. Viitattu 27.12.2016.
  5. Antti Heikinmatti: Isohaaran kalatie osoittanut toimivuutensa 5.8.2013. Ylen uutiset. Viitattu 27.12.2016.
  6. Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 27.12.2016.
  7. Kati Siponmaa: Suljettu saari on nykyään auki matkailijoille Kemissä 28.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 28.5.2015.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isohaaran voimalaitos.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.