Pohjolan Voima

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pohjolan Voima Oy)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjolan Voima -konserni
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1943
Toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen
Puheenjohtaja Tapio Korpeinen
Kotipaikka Helsinki
Toimiala energia
Liikevaihto Laskua 417 milj. € (2019)[1]
Liikevoitto Nousua 44,7 milj. € (2019)[1]
Tilikauden tulos Nousua 32,9 milj. € (2019)[1]
Henkilöstö Laskua 89 (keskim. 2019)[1]
Emoyhtiö Pohjolan Voima Oyj
Kotisivu www.pohjolanvoima.fi
Pohjolan Voima Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1943
Toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen
Puheenjohtaja Tapio Korpeinen
Kotipaikka Helsinki
Toimiala energia
Liikevaihto Laskua 351,1 milj. € (2019)[2]
Liikevoitto Laskua 0,5 milj. € (2019)[2]
Tilikauden tulos Laskua -6,7 milj. € (2019)[2]
Henkilöstö Laskua 35[3]
Tytäryhtiöt
  • PVO-Vesivoima Oy
  • Tornionlaakson Voima Oy
  • Länsi-Suomen Voima Oy
  • Voimalohi Oy
  • Teollisuuden Voima Oyj
  • PVO-Lämpövoima Oy
  • Oy Alholmens Kraft Ab
  • Kymin Voima Oy
  • Rauman Biovoima Oy
  • Laanilan Voima Oy
  • Porin Prosessivoima Oy
  • Kaukaan Voima Oy
  • Hämeenkyrön Voima Oy
  • Vaskiluodon Voima Oy
  • PVO Power Management Oy
  • PVO Power Services Oy
Omistaja
(31.12.2021)[4]
Kotisivu www.pohjolanvoima.fi

Pohjolan Voima Oyj on suomalainen energiakonserni, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen vesivoimalla, lämpövoimalla ja ydinvoimalla. Pohjolan Voiman tuotantopaikkakuntia on eri puolilla Suomea. 96 prosenttia Pohjolan Voiman tuotannosta on hiilidioksidipäästötöntä.

Pohjolan Voima toimii sähkön ja lämmön tuotannossa omakustannusperiaatteella, mikä tarkoittaa, että yhtiö myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen Mankala-periaatteen mukaisesti. Osakkaat vastaavat osuuksiensa mukaisesti toiminnan kustannuksista. Pohjolan Voiman tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.

Pohjolan Voiman perustajaosakkaat olivat suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä. Myöhemmin yhtiön osakkaiksi on tullut myös kuntien energialaitoksia ja -yhtiöitä sekä muuta teollisuutta.

Historia ja omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjolan Voiman Kristiinan voimalaitos Pyhävuoren laelta heinäkuussa 2008 kuvattuna. Voimalaitos suljettiin vuonna 2015[5], ja voimalaitoksen purkutyöt alkoivat kesäkuussa 2020. Purkutyöt saatettiin loppuun vuoden 2021 aikana[6].

Pohjolan Voima perustettiin vuonna 1943. Yhtiön osakkaiksi tulleet metsäteollisuusyritykset tarvitsivat toiminnassaan sähköä, mutta yksikään osakas ei yksinään pystynyt kattamaan suurten voimalaitosten rakentamisen kustannuksia, minkä vuoksi energian tuotanto päätettiin keskittää ja kustannukset jakaa.

Aluksi Pohjolan Voima rakensi vesivoimalaitoksia. Ensimmäinen voimalaitos oli Kemijoen suistoon vuonna 1949 valmistunut Isohaaran vesivoimalaitos. Samassa yhteydessä yhtiön pääkonttori sijoittui Isohaaran välittömässä läheisyydessä sijainneelle Vallitunsaarelle, jossa se sijaitsi aina 1970-luvun puoliväliin, jolloin pääkonttori siirtyi Ouluun. Pian Isohaaran rakentamisen jälkeen Pohjolan Voima rakennutti Kemijoen pääuomaan ylemmäs vuodesta 1951 lähtien Jumiskon voimalaitoksen, joka oli lopullisesti valmis 1955.

1960-luvulla sähkön tarpeen kasvaessa yhtiö ryhtyi rakentamaan myös lämpövoimalaitoksia. Ensimmäisten lämpövoimalaitosten polttoaine oli öljy. Kun öljykriisit moninkertaistivat polttoaineen hinnan, Pohjolan Voima rakensi hiilivoimalaitoksia ja oli perustamassa ydinvoimayhtiötä, Teollisuuden Voima Oyj:tä.

Länsirannikon Voima Oy ja Etelä-Suomen Voima Oy yhdistettiin Pohjolan Voimaan 1990-luvulla. Lisäksi yhtiö osti Nokian energialiiketoiminnan. Vuosituhannen vaihteessa Pohjolan Voima aloitti yhdessä osakkaidensa kanssa mittavan biovoimalaitosten rakennusohjelman ja oli edistämässä Teollisuuden Voiman uutta ydinvoimahanketta.

Ilkka Tykkyläinen aloitti Pohjolan Voiman toimitusjohtajana 15. elokuuta 2018. Hän siirtyi tehtävään Eforan toimitusjohtajan paikalta.[7]

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin tytär- ja osakkuusyhtiöillä on omat hallintoelimensä sekä omia toimikuntia ja yhtiöasiakirjoja. Emoyhtiö Pohjolan Voima Oyj:n yhtiökokous antaa hallitukselle ohjeita tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanosta ja tarvittaessa tietyistä tytäryhtiöissä tehtävistä päätöksistä. Emoyhtiön hallitus ja konsernin johtoryhmä käsittelevät konsernin toimintoihin liittyvät linjapäätökset.

Pohjolan Voima Oyj osallistuu tytär- ja osakkuusyhtiöidensä johtamiseen ja valvontaan näiden yhtiöiden hallintoelimiin nimettyjen edustajiensa kautta. Pohjolan Voima Oyj omistaa energian tuotantolaitoksia useiden tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta. Merkittävimpiä omistuksia ovat 58,5 % enemmistöosuus Teollisuuden Voima Oyj:stä sekä kokonaan oma PVO-Vesivoima Oy, joka hoitaa vesivoimalaitoksia Kemijoessa, Iijoessa ja Kokemäenjoessa.

Pohjolan Voima Oyj on Pohjolan Voima -konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiöitä ovat:

  • PVO-Vesivoima Oy on Pohjolan Voima Oyj:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaa ja käynnissäpitää vesivoimalaitoksia Kemijoessa, Iijoessa ja Kokemäenjoessa.
  • Tornionlaakson Voima Oy omistaa voimalaitoksia Tornionjoen vesistöissä Portimokoskessa, Kaaranneskoskessa ja Jolmankoskessa. Pohjolan Voima Oyj:n tytäryhtiö PVO-Vesivoima Oy omistaa Tornionlaakson Voimasta 50 prosenttia.
  • Länsi-Suomen Voima Oy omistaa Harjavallan vesivoimalaitoksen Kokemäenjoessa. Pohjolan Voima Oyj:n tytäryhtiö PVO-Vesivoima Oy omistaa Länsi-Suomen Voimasta 19,9 prosenttia.
  • Voimalohi Oy on PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n yhteisesti omistama yhtiö, joka tuottaa velvoitepoikasia ja hankkii kalaistukkaita ulkopuolisilta sopimusviljelijöiltä.
  • Teollisuuden Voima Oyj:stä Pohjolan Voima Oyj omistaa 58,5 prosenttia. Teollisuuden Voima omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ja se on osallistujana Fortumin Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa. Teollisuuden Voima -konserniin kuuluvat palveluyhtiö TVO Nuclear Services Oy ja ydinjätehuoltoyhtiö Posiva Oy. Teollisuuden Voima Oyj on Pohjolan Voiman yhteisyritys.
  • PVO-Lämpövoima Oy on Pohjolan Voima Oyj:n kokonaan omistama yhtiö, joka omisti puretut Kristiinan ja Tahkoluodon voimalaitokset.
  • Oy Alholmens Kraft Ab:sta Pohjolan Voima Oyj omistaa 49,9 prosenttia.Yhtiön biovoimalaitokset AK 1 ja AK 2 ovat Pietarsaaressa UPM:n tehdasalueella.
  • Kymin Voima Oy on Pohjolan Voima Oyj:n 76-prosenttisesti omistama yhtiö. Kymin Voimalla on biovoimalaitos Kouvolan Kuusankoskella UPM:n tehdasalueella.
  • Rauman Biovoima Oy on Pohjolan Voima Oyj:n 72-prosenttisesti omistama yhtiö, jolla on biovoimalaitos Raumalla UPM:n tehdasalueella.
  • Porin Prosessivoima Oy on Pohjolan Voima Oyj:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaa biovoimalaitoksen Porissa.
  • Kaukaan Voima Oy on Pohjolan Voima Oyj:n 54-prosenttisesti omistama yhtiö, joka omistaa biovoimalaitoksen Lappeenrannassa UPM:n Kaukaan tehdasalueella.
  • Vaskiluodon Voima Oy on 50-prosenttisesti Pohjolan Voima Oyj:n omistama voimayhtiö, joka omistaa ja käynnissäpitää Vaasassa hiilivoimalaitosta sekä Seinäjoella biovoimalaitosta.
  • PVO Power Management Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa tuotannonohjaus-, sähkökauppa- ja tasehallintapalveluja Pohjolan Voiman ja sen osakkaiden omistamille voimalaitoksille. PVO Power Management toimii sähkönmarkkinalain määrittelemänä tasevastaavana sekä Nord Pool -sähköpörssin suorana jäsenenä.
  • PVO Power Services Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa sähkökauppaan ja tasehallintaan liittyviä palveluita Pohjolan Voiman osakkaille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tilinpäätös 2019 (Archive.org) Pohjolan Voima. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 26.4.2020.
  2. a b c Pohjolan Voima Oyj Tilinpäätös 2019 (Archive.org) Pohjolan Voima. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 26.4.2020.
  3. Toimintakertomus 2019 (Archive.org) Pohjolan Voima. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 26.4.2020.
  4. Vuosikertomus 2021 2022. Pohjolan Voima Oyj. Viitattu 22.10.2022.
  5. Kristiinan voimalaitos kiinni Suupohjan Sanomat. 18.6.2015. Viitattu 29.1.2024.
  6. Kristiinankaupungin voimalaitoksen viimeinen kattila purettiin (Pohjolan Voiman tiedote) 12.8.2021. Pohjolan Voima. Viitattu 29.1.2024.
  7. Ilkka Tykkyläinen nimitetty Pohjolan Voima Oyj:n toimitusjohtajaksi 13.3.2018. Pohjolan Voima. Viitattu 12.12.2018. [vanhentunut linkki]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuusela, Antti; Relander, Kauko & Ylisaukko-oja, Birger: Pohjolan Voima 60-vuotias. Pohjoisen vesiltä monipuoliseksi energiayhtiöksi. Edita, 2003. ISBN 9789513738921.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]