Pohjolan Voima

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjolan Voima

Pohjolan Voiman logo.gif

Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1943
Toimitusjohtaja Lauri Virkkunen [1]
Puheenjohtaja Tapio Korpeinen[1]
Liikevaihto 838 milj. € (2012)[2]
Henkilökuntaa 454 (2012)[2]
Kotisivu http://www.pohjolanvoima.fi
Pohjolan Voiman Kristiinan voimalaitos Pyhävuoren laelta heinäkuussa 2008 kuvattuna.

Pohjolan Voima (PVO) on suomalainen energiayhtiö, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen vesivoimalla, lämpövoimalla ja ydinvoimalla. Pohjolan Voiman tuotantopaikkakuntia on eri puolilla Suomea. Noin 80 prosenttia Pohjolan Voiman tuotannosta on hiilidioksidipäästötöntä.

Pohjolan Voima toimii sähkön ja lämmön tuotannossa omakustannusperiaatteella. Se tarkoittaa, että yhtiö myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen omakustannushintaan. Osakkaat vastaavat osuuksiensa mukaisesti toiminnan kustannuksista. Pohjolan Voiman tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin tytär- ja osakkuusyhtiöillä on omat hallintoelimensä sekä omia toimikuntia ja yhtiöasiakirjoja. Pohjolan Voima Oy:n yhtiökokous antaa hallitukselle ohjeita tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanosta ja tarvittaessa tietyistä tytäryhtiöissä tehtävistä päätöksistä. Emoyhtiön hallitus ja konsernin johtoryhmä käsittelevät konsernin toimintoihin liittyvät linjapäätökset.

Pohjolan Voima osallistuu tytär- ja osakkuusyhtiöidensä johtamiseen ja valvontaan näiden yhtiöiden hallintoelimiin nimettyjen edustajiensa kautta. Pohjolan Voima omistaa energian tuotantolaitoksia useiden tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta. Merkittävimpiä omistuksia ovat 58,4 % enemmistöosuus Teollisuuden Voima Oyj:stä sekä kokonaan oma PVO-Vesivoima Oy, joka hoitaa vesivoimalaitoksia Kemijoessa, Iijoessa ja Kokemäenjoessa.

Pohjolan Voima Oy on Pohjolan Voima -konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiöitä ovat:

  • PVO-Vesivoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaa ja käynnissäpitää vesivoimalaitoksia Kemijoessa, Iijoessa ja Kokemäenjoessa.
  • Tornionlaakson Voima Oy omistaa voimalaitoksia Tornionjoen vesistöissä Portimokoskessa, Kaaranneskoskessa ja Jolmankoskessa. Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO-Vesivoima Oy omistaa Tornionlaakson Voimasta 50 prosenttia.
  • Länsi-Suomen Voima Oy omistaa Harjavallan vesivoimalaitoksen Kokemäenjoessa. Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO-Vesivoima Oy omistaa Länsi-Suomen Voimasta 19,9 prosenttia.
  • Voimalohi Oy on PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n yhteisesti omistama yhtiö, joka tuottaa velvoitepoikasia ja hankkii kalaistukkaita ulkopuolisilta sopimusviljelijöiltä.
  • Teollisuuden Voima Oyj:stä Pohjolan Voima Oy omistaa 58,4 prosenttia. Teollisuuden Voima omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ja se on osallistujana Fortumin Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa. Teollisuuden Voima -konserniin kuuluvat palveluyhtiö TVO Nuclear Services Oy ja ydinjätehuoltoyhtiö Posiva Oy. Teollisuuden Voima Oyj on Pohjolan Voiman yhteisyritys.
  • PVO-Lämpövoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaa ja käynnissäpitää Kristiinan ja Tahkoluodon hiilivoimalaitoksia sekä Kristiinan öljyvoimalaitosta.
  • Mussalon Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka omistaa Mussalon hiili- ja maakaasuvoimalaitokset.
  • Oy Alholmens Kraft Ab:sta Pohjolan Voima Oy omistaa 49,9 prosenttia.Yhtiön biovoimalaitokset AK 1 ja AK 2 ovat Pietarsaaressa UPM:n tehdasalueella.
  • Kymin Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n 76-prosenttisesti omistama yhtiö. Kymin Voimalla on biovoimalaitos Kuusankoskella UPM:n tehdasalueella.
  • Järvi-Suomen Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n 50-prosenttisesti omistama yhtiö, jolla on biovoimalaitokset Ristiinassa ja Savonlinnassa UPM:n tehdasalueilla.
  • Rauman Biovoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n 72-prosenttisesti omistama yhtiö, jolla on biovoimalaitos Raumalla UPM:n tehdasalueella.
  • Laanilan Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n ja Oulun energian omistama yhtiö, joka käyttää ja kunnossapitää myös biovoimalaitosta Oulussa Kemiran tehdasalueella.
  • Porin Prosessivoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaa biovoimalaitoksen Porissa Sachtleben Pigments Oy:n tehdasalueella.
  • Wisapower Oy on Pohjolan Voima Oy:n 90-prosenttisesti omistama yhtiö, jolla on soodakattilavoimalaitos Pietarsaaressa UPM:n tehdasalueella.
  • Kaukaan Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n 54-prosenttisesti omistama yhtiö, joka omistaa biovoimalaitoksen Lappeenrannassa UPM:n Kaukaan tehdasalueella.
  • Hämeenkyrön Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n 84-prosenttisesti omistama yhtiö, jolla on biovoimalaitos Hämeenkyrössä Metsä Board Kyron tehdasalueella. Voimalaitos valmistui vuonna 2012.
  • Keravan Lämpövoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaa biovoimalaitoksen Keravalla.
  • PVO-Huippuvoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama voimayhtiö, joka omistaa Vaasassa öljyvoimalaitoksen.
  • Kokkolan Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, jolla on biovoimalaitos Kokkolan Ykspihlajassa.
  • Vaskiluodon Voima Oy on 50-prosenttisesti Pohjolan Voima Oy:n omistama voimayhtiö, joka omistaa ja käynnissäpitää Vaasassa hiilivoimalaitosta sekä Seinäjoella biovoimalaitosta.
  • PVO-Pool Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa henkilöstö- ja tietojärjestelmäpalveluita PVO Power Management Oy:lle ja PVO Power Services Oy:lle.
  • PVO Power Management Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa tuotannonohjaus-, sähkökauppa- ja tasehallintapalveluja Pohjolan Voiman ja sen osakkaiden omistamille voimalaitoksille. PVO Power Management toimii sähkönmarkkinalain määrittelemänä tasevastaavana sekä Nord Pool Spotin jäsenenä.
  • PVO Power Services Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa sähkökauppaan ja tasehallintaan liittyviä palveluita Pohjolan Voiman osakkaille.
  • Powest Oy omistaa yhtiöitä, jotka tukevat sen osakkaiden voimantuotantoa ja energian hankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa talous- ja palkkahallinnon palveluja. Powest Oy:n tytäryhtiöitä ovat alueverkkoyhtiö PVO-Alueverkot Oy, Proma-Palvelut Oy ja Estlink-kaapeliyhteyden omistavan Nordic Energy Linkin osakasyhtiö Finestlink Oy.

Historia ja omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjolan Voima perustettiin vuonna 1943. Yhtiön osakkaiksi tulleet metsäteollisuusyritykset tarvitsivat toiminnassaan sähköä, mutta yksikään osakas ei yksinään pystynyt kattamaan suurten voimalaitosten rakentamisen kustannuksia, minkä vuoksi energian tuotanto päätettiin keskittää ja kustannukset jakaa.

Aluksi Pohjolan Voima rakensi vesivoimalaitoksia. 1960-luvulla sähkön tarpeen kasvaessa yhtiö ryhtyi rakentamaan myös lämpövoimalaitoksia. Ensimmäisten lämpövoimalaitosten polttoaine oli öljy. Kun öljykriisit moninkertaistivat polttoaineen hinnan, Pohjolan Voima rakensi hiilivoimalaitoksia ja oli perustamassa ydinvoimayhtiötä, Teollisuuden Voima Oyj:tä.

Länsirannikon Voima Oy ja Etelä-Suomen Voima Oy yhdistettiin Pohjolan Voimaan 1990-luvulla. Lisäksi yhtiö osti Oy Nokia Ab:n energialiiketoiminnan. Vuosituhannen vaihteessa Pohjolan Voima aloitti yhdessä osakkaidensa kanssa mittavan biovoimalaitosten rakennusohjelman ja oli edistämässä Teollisuuden Voiman uutta ydinvoimahanketta. Uusin tuotantomuoto on tuulivoima, johon Pohjolan Voima investoi huomattavasti.

Pohjolan Voiman perustajaosakkaat olivat suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä. Myöhemmin yhtiön osakkaiksi on tullut myös kuntien energialaitoksia ja -yhtiöitä sekä muuta teollisuutta.

Hankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjolan Voima tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen omakustannushintaan. Vuonna 2012 Pohjolan Voima tuotti sähköä 14,00 terawattituntia* ja lämpöä 6,7 terawattituntia. Pohjolan Voiman sähkön tuotannon osuus oli 20,6 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä vuonna 2012.

  • Hämeenkyrön biovoimalaitos:Hämeenkyrön biovoimalaitos on Pohjolan Voiman 15. biovoimalaitos. Se käyttää polttoaineenaan metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita ja korvaa maakaasuun perustuvaa energiantuotantoa.
  • Vaskiluodon biokaasulaitos:Vaasan Vaskiluotoon hiilivoimalaitoksen yhteyteen on valmistunut maailman ensimmäinen suuren mittakaavan biomassan kaasutuslaitos, jonka avulla korvataan kivihiiltä kotimaisella bioenergialla. Samalla voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi.
  • Kollaja: Iijoen vuotuisesta vesimäärästä jopa kolmasosa joudutaan juoksuttamaan tulvaluukuista voimalaitosten ohi, koska tulvavesille ei ole varastotilaa. Huomattava osa vedestä voitaisiin varastoida Kollajan tekojärveen. Pohjolan voima on tarkentanut vuonna 2008 tehtyä Kollaja-suunnitelmaa. Suunnitelmaan on tehty muutoksia, joiden avulla varmistetaan Pudasjärven suiston Natura-arvojen säilyminen.
  • Vesivoiman perusparannusohjelma, Vespa: Pohjolan Voiman Iijoen vesivoimalaitoksilla on käynnissä perusparannusohjelma, jossa kunnostetaan vanhat koneet ja parannetaan laitosten hyötysuhdetta uuden tekniikan avulla. Peruskunnostusohjelman myötä Iijoen voimalaitoksista voidaan saada lisää tehoa parhaimmillaan noin 20 megawattia. Voimalaitokset tuottavat noin 20 gigawattituntia lisää sähköä kotimaisella, uusiutuvalla vesivoimalla, joka soveltuu hyvin säätövoimaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pohjolan Voima Oy:n hallitus ja johtoryhmä Pohjolan voima. Viitattu 2.9.2013.
  2. a b Tilinpäätös 2012 Pohjolan voima. Viitattu 2.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjolan Voima Oy
  • Antti Kuusela, Kauko Relander & Birger Ylisaukko-oja: Pohjolan Voima 60-vuotias. Pohjoisen vesiltä monipuoliseksi energiayhtiöksi. Edita 2003. ISBN 9789513738921.