Hiilidioksidipäästöt
Hiilidioksidipäästöt syntyvät palamisreaktioissa, joista lopputuotteena on muun muassa hiilidioksidikaasua. Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymisen mukana. Myös esimerkiksi liha, maito, maatalous ja sementin tuotanto synnyttää hiilidioksidipäästöjä.[1] Päästöt ovat osallisena ilmastonmuutokseen, jota kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.
Hiilidioksidipäästöjä yritetään vähentää muun muassa Kioton ilmastosopimuksella ja suosittelemalla käyttämään joukkoliikennettä.
Monet kaupungit ovat sitoutuneet CO2-päästöjen vähentämiseen: Lontoo -20 % (1990–2010) ja -60 % (2050), New York -20 % (1995–2010).[2]
Organisaatiot kompensoivat aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä tukemalla hiilidioksidipäästöjä rajoittavia toimia organisaationsa ulkopuolella. Päästöjen kompensoinnissa organisaatio ostaa päästövähennyksiä, jotka ovat tulleet esimerkiksi energiatehokkuudesta. [3]
Liikenteen päästövähennykset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eri toimenpiteiden vaikutukset vuoden 2030 päästöihin miljoonina tonneina hiilidioksidiekvivalenttia ovat seuraavat:
- Liikenteen päästökiintiöjärjestelmä: jopa 1,55.
- Polttoaineveron korotus 200 euroon hiilidioksiditonnilta (150 euroa 2025): 0,9–1.
- Biopolttoaineiden jakeluvelvoite 34,4 prosenttiin (biokaasut mukaan): 0,211.
- Autonvalmistajien päästöraja 40 prosenttiin: 0,106.
- Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sekä liikennepalveluiden edistäminen kaupunkiseuduilla: 0,065–0,1.
- Ruuhkamaksut Helsingin seudulle, Tampereelle ja Turkuun: 0,062–0,095.
- Taloyhtiöiden latausinfran tuki 5,5 Meur: 0,015–0,08.
- Täyssähköauton hankintatuen korotus 6 000 euroon vuosina 2021–2025: 0,0003–0,002.
- Autoveron poisto täyssähkö-, hybridi- ja kaasuautoilta: 0,0001–0,0063.
- Autoveron poisto: päästöt kasvavat hieman.[4]
Useissa tutkituissa toimissa vähennysten kustannukset olivat hyvin korkeita. Siksi olisi tärkeää vertailla eri toimien kustannustehokkuutta. Biokaasulla saisi 0,211 miljoonan CO2-tonnin vähennyksen, miljoonan henkilöautomatkan muuttamisella rataliikenteeksi 0,0096 miljoonan CO2-tonnin. Liikenteen hiilitonnin vähentäminen maksoi 100–300 euroa vuonna 2020. Polttoaineveron laskentaperusteena on 77 euroa/tCO2.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ CO2 emissions (metric tons per capita) Maailmanpankki, worldbank.org. Viitattu 7.9.2015. (englanniksi)
- ↑ 2005: Record year for investments in renewable energy, REN21 (Arkistoitu – Internet Archive)"Renewables Global Status Report 2006 Update", REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
- ↑ toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 410. Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd), 2011. ISBN 978-952-495-178-4.
- ↑ Polttoainevero tappiin vai sähköauton hankintatukeen roima korotus? Tällainen vaikutus hallituksen punnitsemilla toimilla olisi liikenteen päästöihin – Kalliita ja epämiellyttäviä keinoja ei voi enää välttää (38/2020, sivu 20) Talouselämä. 30.10.2020.
- ↑ Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti (2020:17) Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja. 27.10.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Carbon dioxide emissions (CO2), metric tons of CO2 per capita (CDIAC) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (mdgs.un.org)