Savukoski

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Savukoski
Savukoski.vaakuna.svg Savukoski.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.savukoski.fi
Sijainti 67°17′30″N, 028°09′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus Savukosken kirkonkylä
Perustettu 1916
Kokonaispinta-ala 6 495,95 km²
6:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 6 438,65 km²
– sisävesi 57,30 km²
Väkiluku 1 014
297:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 0,16 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 10,7 %
– 15–64-v. 58,5 %
– yli 64-v. 30,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 0,5 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Antti Mulari
Kunnanvaltuusto 13 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.

7
4
2

Savukoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 1 014 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 6 495,95 km², josta 57,30 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on Suomen kunnista alhaisin, vain 0,16 asukasta/km². Savukosken naapurikunnat ovat Pelkosenniemi, Salla ja Sodankylä.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savukosken taajama sijaitsee kunnan lounaisrajan lähellä. Kunnan likimain suorakaiteen muotoista aluetta (noin 70 km × 100 km) halkovat Kemijoki ja sen sivuhaarat. Kunnan itäisin osa puolestaan kuuluu Venäjän puolelle laskevan Nuorttijoen vesistöalueeseen. Tyypillinen maisema on erämaata, jossa on suuria suoalueita ja yksittäisiä tuntureita.

Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita. Savukosken pohjoisosaan ulottuvat Sodankylän puolelta Urho Kekkosen kansallispuisto ja Sallan puolelta Värriön luonnonpuisto. Savukoskella sijaitsee myös Maltion luonnonpuisto.

Savukosken koillisrajalla Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsee suomalaisen perinteen mukaan Joulupukin asuinpaikka Korvatunturi. Korvatunturi oli Suomen itärajan läntisin kohta 1920–1940. Savukosken korkein maastonkohta ja samalla kunnan pohjoisin piste on Sodankylän kunnanrajan ja valtakunnanrajan yhtymäkohdassa oleva Talkkunapää.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hihnavaara, Kuosku, Lunkkaus, Martti, Rovala, Ruuvaoja, Nousu, Savukoski, Seitajärvi, Tanhua, Viitaranta, Värriö.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savukosken keskustaa Sallan suuntaan

Savukoskella on ollut saamelaisasutusta esihistoriallisesta ajasta 1700-luvulle saakka. Savukosken kunta perustettiin keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1916.[7] Vuonna 1922 tapahtuneen niin sanotun läskikapinan operaatiot ulottuivat myös Savukosken alueelle. Neuvostoliiton partisaanit hävittivät jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944 silloisen Seitajärven kylän. Paikalle on pystytetty iskussa surmansa saaneiden kyläläisten muistomerkki.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savukosken kunnanjohtaja vuodesta 2014 on Antti Mulari.[8] Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat olivat vuonna 2005 Savukosken kunta, Pelkosenniemen–Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä, Metsähallitus ja Korvatunturin Marja Oy.[9]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metsäkoneyritys A & L Harju Oy, Liesijoen Yhteismetsä ja sahatavara- ja arvopaperikauppaa tekevä L Mattila Oy.[10]

Kunnan alueelta on löydetty fosfaattia vuonna 1966. Soklin kaivoksen kaivospiirilupa myönnettiin 2016, valtuusto hyväksyi Soklin kaivoksen asemakaavan toukokuussa 2017. Kaivosyhtiö Yaran on päätettävä 2021 mennessä avaako se kaivoksen.[11]

Porotalous on merkittävä elinkeino, poroja on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä. Savukoski onkin manner-Suomen toiseksi alkutuotantovaltaisin kunta Lestijärven jälkeen: 41 prosenttia kunnan työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta.[12]

Savukosken pohjoisosassa Nuorttijoen varrella sijaitsi vuosina 19121918 Kemi Oy:n silloisen metsäpäällikön Hugo Richard Sandbergin johtama Suomen ensimmäinen suuri konesavotta. Sandberg hankki työmaalle Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla varustettua höyryveturia, joilla vedettiin työmaalta hakatut tukit Kemijoen varteen uitettaviksi Kemiin. Toinen vetureista on entisellä työmaalla Tulppiossa ja toinen Lapin maakuntamuseossa Rovaniemellä.[13]

Savukoskella järjestetään vuosittain pääsiäisenä Kuivalihamarkkinat.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Savukosken väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 931
1985
  
1 881
1990
  
1 774
1995
  
1 660
2000
  
1 472
2005
  
1 303
2010
  
1 179
2015
  
1 061
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savukoskella toimii evankelisluterilainen Pelkosenniemen seurakunta, mikä johtuu siitä, että seurakunta on yhteinen naapurikunta Pelkosenniemen kanssa. Savukoski itsenäistyi omaksi seurakunnakseen Sodankylästä vuonna 1916, mutta liittyi vuonna 1931 Pelkosenniemeen.[15]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Savukosken rauhanyhdistys[16]. Lestadiolaisuuden arvellaan tulleen paikkakunnalle ylimuoniolaisen saarnamiehen Heikki Parkajoen vuonna 1868 tekemän saarnamatkan seurauksena. Juhani Raattamaan vieraillessa paikkakunnalla 1876 toimi Herralan talo seurapaikkana. Raattamaa vieraili Savukoskella myös vuosien 1882–1884 laajan Koillis-Pohjanmaan matkansa yhteydessä.[17]

Tunnettuja savukoskelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

sekä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Savukoski Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Savukosken historiaa www.savukoski.fi. Viitattu 11.11.2011.
  8. Ulkuniemi, Ilkka: Antti Mulari Savukosken kunnanjohtajaksi Yle. 25.6.2014. Viitattu 28.1.2018.
  9. Faktoja Savukoskesta Savukosken kunta. Viitattu 07.02.2018.
  10. Alueen Savukoski yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 28.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  11. Savukosken valtuusto hyväksyi Sokli-kaavan äänin 11-5 Yle. 16.5.2017. Viitattu 28.1.2018.
  12. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  13. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1961, s. 197. Helsinki: Otava, 1960.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  15. Pelkosenniemen seurakunta Pelkosenniemen seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  16. Rauhanyhdistykset Viitattu 26.6.2011.
  17. Lohi, Seppo: Pohjolan kristillisyys. Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899., s. 139–140. Oulu: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry, 1997. ISBN 951-8940-69-x.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]