Pelkosenniemi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pelkosenniemi
Pelkosenniemi.vaakuna.svg Pelkosenniemi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.pelkosenniemi.fi
Sijainti 67°06′30″N, 027°30′55″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus Pelkosenniemen kirkonkylä
Perustettu 1916
Kokonaispinta-ala 1 881,58 km²
49:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 1 836,20 km²
– sisävesi 45,38 km²
Väkiluku 955
300:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 0,52 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 9,1 %
– 15–64-v. 57,7 %
– yli 64-v. 33,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 0,5 %
Kunnallisvero 22 %
5:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Pertti Severinkangas[6]
Kunnanvaltuusto 13 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Muut
 • Vas.
 • Vihr.

5
5
2
1

Pelkosenniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 955 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 881,58 km2, josta 45,38 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,52 asukasta/km2. Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta. Kunta on saanut nimensä Paavali Pelkoselta, sen ensimmäiseltä suomalaiselta uudisasukkaalta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa. Sen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.

Kunnassa on kaikkiaan 171 järveä, joista suurimmat ovat Pyhäjärvi, Säynäjäjärvi ja Tuormusjärvi.[8]

Pyhätunturin kansallispuisto, sijaitsee Pelkosenniemellä. Muita Natura-kohteita ovat Pyhä-Luosto, Kemihaaran suot, Ellitsa, Serrijoki - Kätkävuoma, Luiron suot, Luosto, Akanvaaran - Kalkkivaaran lehdot, Raateaapa ja Haikara-aapa - Vitsikkoaapa.[9]

Pelkosenniemen matkailukohteita ovat Pyhätunturin laskettelukeskus ja Suvannon idyllinen kylä sekä suunnitellun Vuotoksen tekojärven alue.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aapajärvi, Arvospuoli, Kairala, Kiemunkivaara, Luiro, Moitaselkä, Pelkosenniemi, Pyhäjärvi, Saunavaara, Suvanto

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemen kunnan historia aloitetaan vuodesta 1664, jolloin Paavali Pelkonen muutti luvatta asumaan Lapin puolelle.[10]

Pelkosenniemen seurakunta itsenäistyi Sodankylän seurakunnasta vuonna 1916. Pelkosenniemen kirkko on rakennettu vuonna 1929.

Pelkosenniemen Sähköosuuskunta tuotti sähköä omalla voimalaitoksellaan vuodesta 1927 siihen asti, kun laitteisto vaurioitui sodan aikana. runkolinja Kemijärveltä vedettiin vuonna 1950.[11]

Talvisodassa käytiin Pelkosenniemen taistelu, joka päättyi suomalaisten voittoon ja puna-armeijan perääntymiseen..[10]

1950-luvulta lähtien taistelu Vuotoksen altaan rakentamisesta kokosi ympäristöliikkeen ja päätöksentekijät rintamiksi luonto- ja talousarvojen vastakkainasetteluun.[10]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemen kunnanjohtaja vuodesta 2014 on Pertti Severinkangas.[6]. Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa, joista viisi on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemen talous on hyvin palveluvaltaista. Vuonna 2015 kunnassa oli 385 työpaikkaa. Niistä 86% oli palvelualoilla, 4% alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), ja 9% jalostuksessa.[12]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennusyhtiö Pyhänpahta, kiinteistöhuoltoyhtiö Huoltokero ja lomamökkejä vuokraava Pyhän Karhu.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pelkosenniemen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 601
1985
  
1 574
1990
  
1 533
1995
  
1 378
2000
  
1 243
2005
  
1 113
2010
  
1 008
2015
  
958
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemellä toimii evankelisluterilainen Pelkosenniemen seurakunta, johon kuuluu myös naapurikunta Savukoski[15].

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemen koulussa on yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Yläkoululaisia opettavat aineenopettajat.[16] Koulurakennus on ollut poissa käytöstä huonon sisäilman vuoksi, remontti tai uusi koulutalo olisivat hyvin kalliita kunnalle.[17][18] Lukio lakkautettiin vuonna 2007.[19] Lukioon jatkavat nuoret siirtyvät useimmiten Rovaniemelle. Oman uuden lukion perustamista matkailupalveluiden lähelle on harkittu.[20]

Tunnettuja pelkosenniemeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Korhonen, Jorma: Pertti Severinkangas valittiin Pelkosenniemen kunnanjohtajaksi 24.11.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 18.1.2015.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Pelkosenniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Pelkosenniemi Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  9. Natura 2000 -alueet - Lappi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  10. a b c Pelkosenniemi valmistautuu 350-vuotisjuhlaan heinäkuussa Yle. 2014. Viitattu 22.1.2018.
  11. Koillis-Lapin sähkö 50 v Koillis-Lapin sähkö. Viitattu 2.3.2018.
  12. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  13. Alueen Pelkosenniemi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  15. Pelkosenniemen seurakunta Pelkosenniemen seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  16. Perusopetus Pelkosenniemi. Viitattu 27.1.2018.
  17. Pelkosenniemellä pohditaan vielä kerran koulukuviot Yle. 2.10.2017. Viitattu 27.1.2018.
  18. Uusi koulu uhkaa viedä Pelkosenniemen täydelliseen ahdinkoon Yle. Viitattu 27.1.2018.
  19. Savukosken lukioon ei hakenut kukaan Yle. 2011. Viitattu 27.1.2018.
  20. Pelkosenniemi selvittää mahdollisuuksia Pyhätunturin lukioon Yle. 23.8.2017. Viitattu 27.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]