Pelkosenniemi
| Pelkosenniemi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Itä-Lapin seutukunta |
| Kuntanumero | 583 |
| Hallinnollinen keskus | Pelkosenniemen kirkonkylä |
| Perustettu | 1916 |
| Kokonaispinta-ala |
1 881,82 km² 50:nneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 1 836,42 km² |
| – sisävesi | 45,40 km² |
| Väkiluku |
924 299:nneksi suurin 30.6.2021 [2] |
| – väestötiheys | 0,50 as./km² (30.6.2021) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 9,5 % |
| – 15–64-v. | 53,5 % |
| – yli 64-v. | 37,1 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero |
22,25 % 16:nneksi suurin 2021 [5] |
| Kunnanjohtaja | Päivi Vauhkonen |
| Kunnanvaltuusto | 13 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Muut • Vas. • Vihr. |
5 5 2 1 |
| www.pelkosenniemi.fi | |
Pelkosenniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 924 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 881,82 km2, josta 45,40 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,5 asukasta/km2. Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta. Kunta on saanut nimensä Paavali Pelkoselta, sen ensimmäiseltä suomalaiselta uudisasukkaalta.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa. Sen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.
Kunnassa on kaikkiaan 171 järveä, joista suurimmat ovat Pyhäjärvi, Säynäjäjärvi ja Tuormusjärvi.[7]
Pyhätunturin kansallispuisto, sijaitsee Pelkosenniemellä. Muita Natura-kohteita ovat Pyhä-Luosto, Kemihaaran suot, Ellitsa, Serrijoki–Kätkävuoma, Luiron suot, Luosto, Akanvaaran–Kalkkivaaran lehdot, Raateaapa ja Haikara-aapa–Vitsikkoaapa.[8]
Pelkosenniemen matkailukohteita ovat Pyhätunturin laskettelukeskus ja Suvannon kylä sekä suunnitellun Vuotoksen tekojärven alue.
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aapajärvi, Arvospuoli, Kairala, Kiemunkivaara, Luiro, Moitaselkä, Pelkosenniemi, Pyhäjärvi, Saunavaara, Suvanto, Saukkoaapa
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Pelkosenniemellä oli 958 asukasta, joista 358 asui taajamassa, 563 haja-asutusalueilla ja 37:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pelkosenniemen taajama-aste on 38,9 %.[9] Kunnassa on vain yksi taajama, Pelkosenniemen kirkonkylä.[10]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelkosenniemen kunnan historia aloitetaan vuodesta 1664, jolloin Paavali Pelkonen muutti luvatta asumaan Lapin puolelle. Asutusta kutsuttiin sittemmin Sodankylän Alaperäksi mutta itsenäistyessään Sodankylästä vuonna 1916 kunta otti Paavali Pelkosesta johtuvan nimen Pelkosenniemi.[11]
Pelkosenniemen seurakunta itsenäistyi Sodankylän seurakunnasta vuonna 1916. Pelkosenniemen kirkko on rakennettu vuonna 1929.
Pelkosenniemen Sähköosuuskunta tuotti sähköä omalla voimalaitoksellaan vuodesta 1927 siihen asti, kun laitteisto vaurioitui sodan aikana. runkolinja Kemijärveltä vedettiin vuonna 1950.[12]
Talvisodassa käytiin Pelkosenniemen taistelu, joka päättyi suomalaisten voittoon ja puna-armeijan perääntymiseen..[11]
1950-luvulta lähtien taistelu Vuotoksen altaan rakentamisesta kokosi ympäristöliikkeen ja päätöksentekijät rintamiksi luonto- ja talousarvojen vastakkainasetteluun.[11]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelkosenniemen kunnanjohtaja on Päivi Vauhkonen. Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa, joista viisi on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelkosenniemen talous on hyvin palveluvaltaista. Vuonna 2015 kunnassa oli 385 työpaikkaa. Niistä 86% oli palvelualoilla, 4% alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), ja 9% jalostuksessa.[13]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennusyhtiö Pyhänpahta, kiinteistöhuoltoyhtiö Huoltokero ja lomamökkejä vuokraava Pyhän Karhu.[14]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pelkosenniemellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
Seurakunta toimii myös Savukosken kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pelkosenniemen alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[17]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelkosenniemen koulussa on yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Yläkoululaisia opettavat aineenopettajat.[18] Koulurakennus on ollut poissa käytöstä huonon sisäilman vuoksi, remontti tai uusi koulutalo olisivat hyvin kalliita kunnalle.[19][20] Lukio lakkautettiin vuonna 2007.[21] Lukioon jatkavat nuoret siirtyvät useimmiten Rovaniemelle. Oman uuden lukion perustamista matkailupalveluiden lähelle on harkittu.[22]
Tunnettuja pelkosenniemeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eija Ailasmaa (s. 1950), lehtitalo Sanoma Magazinesin toimitusjohtaja
- Matti Kuosku (1941–2012), ruotsalainen hiihtäjä
- Tapio Luusua (s. 1981), freestyle-hiihtäjä
- Andy McCoy, oikealta nimeltään Antti Hulkko (s. 1962), Hanoi Rocks -yhtyeen kitaristi ja pääasiallinen lauluntekijä
- Petri Pyhäjärvi (s. 1982), jääkiekkoilija
- Jyrki Yrttiaho (1952–2021), poliitikko
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Pelkosenniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Pelkosenniemi Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Lappi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b c Pelkosenniemi valmistautuu 350-vuotisjuhlaan heinäkuussa Yle. 2014. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Koillis-Lapin sähkö 50 v Koillis-Lapin sähkö. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Alueen Pelkosenniemi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Perusopetus Pelkosenniemi. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Pelkosenniemellä pohditaan vielä kerran koulukuviot Yle. 2.10.2017. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Uusi koulu uhkaa viedä Pelkosenniemen täydelliseen ahdinkoon Yle. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Savukosken lukioon ei hakenut kukaan Yle. 2011. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Pelkosenniemi selvittää mahdollisuuksia Pyhätunturin lukioon Yle. 23.8.2017. Viitattu 27.1.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pelkosenniemi Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Pelkosenniemen kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Pelkosenniemen avainluvut
- Isola, Maria: Pelkosenniemi asukkaiden silmin
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelkosenniemen kirkko
Keskustaa pohjoiseen
Rakennuksia Suvannon kylässä
| ||||||||
| Kylät |
Aapajärvi | Arvospuoli | Kairala | Kiemunkivaara | Luiro | Pelkosenniemi | Suvanto |
|---|---|
| Luonnonsuojelualueet | |
| Luonnonmuodostelmat | |
| Rakennukset ja rakennelmat | |
| Museot | |
| Perusrakennehankkeet | |
| Liikenne |