Paavali Pelkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paavali Pelkosen muistomerkki Pelkosenniemellä

Paavali Pelkonen (n. 16248. kesäkuuta 1715) oli Pelkosenniemen ja koko Suur-Sodankylän alueen ensimmäinen suomalainen uudisasukas. Hänen mukaansa ovat saaneet nimensä Pelkosenniemen kunta ja seurakunta.[1]

Pelkonen oli lähtöisin Lumijoelta ja Kemijärvelle hän saapui 1660-luvun alussa. 1660-luvun puolivälin maissa hän muutti pari peninkulmaa pohjoisemmaksi Lapin rajan sisäpuolelle. Saamelaiset valittivat oikeuksiensa loukkauksesta esimerkiksi majavanpyynnissä ja kalastuksessa, ja Pelkonen joutui useasti käräjille. Vuonna 1671 hänen Lapissa sijaitseva asumuksensa määrättiin hävitettäväksi. Pelkonen asettui kuitenkin uudelleen asumaan Lappiin, ja vetoamalla niin sanottuun Kalmarin plakaattiin hän sai lopulta maaherralta luvan jäädä.

Pelkonen kuoli 89-vuotiaana vuonna 1715, ja hänet haudattiin Kemijärvelle. Ainakin Pelkosen, Mutenian, Korvan, Rieston, Mäkitalon, Keskitalon, Kantolan, Alatalon, Suopangin, Pulskan, Karppisen, Kuoskun, Vitikan, Mikkolan, Nousun, Kilpimaan, Kilpelän, Jaakkolan, Iisakan, Tervon ja Portin suvut polveutuvat hänestä mieskantaisesti.

Taiteilija Andreas Alariesto on maalannut Pelkosesta taulun liittyen tarinaan, jonka hän on tallentanut kirjaansa "Andreas Alarieston lapinkuvat".[2] Tuomo Itkonen kuvaa Pelkosta yhden luvun verran historiallisessa romaanissaan "Tuderus, tuo Herran pappi". Pelkosenniemen 350-vuotisjuhlassa 2014 julkistettiin "Pelekola"-niminen humoristinen historiikki, joka kertoo Paavali Pelkosen vaiheista sarjakuvamuodossa. Samoissa juhlissa paljastettiin lisäksi Paavali Pelkosen muistomerkki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pelkosenniemi valmistautuu 350-vuotisjuhlaan heinäkuussa Yle. 2014. Viitattu 24.7.2020.
  2. Andreas Alarieston lapinkuvat, s. 80–81. Toim. Rauni Kivilinna. WSOY, 1976.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]