Siirry sisältöön

Kittilä

Wikipediasta
Kittilä

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°39′25″N, 024°54′30″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero 261
Hallinnollinen keskus Kittilän kirkonkylä
Perustettu 1854
Kokonaispinta-ala 8 263,05 km²
4:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 8 095,22 km²
– sisävesi 167,83 km²
Väkiluku 6 658
135:nneksi suurin 30.6.2025 [2]
– väestötiheys 0,82 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 63,5 %
– yli 64-v. 21,7 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 93,7 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– saamenkielisiä 0,4 %
– muut 5,5 %
Kunnallisvero 7,3 %
285:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Timo Kurula[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2025–2029[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
 • SDP
 • Vihr.
9
6
5
3
2
2
kittila.fi

Kittilä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 6 658 ihmistä ja sen pinta-ala on 8 263,05 km2, josta 167,83 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,82 asukasta/km2. lähde?

Kittilän naapurikunnat ovat Enontekiö, Inari, Kolari, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä. Levin matkailukeskus sijaitsee Kittilässä, Sirkan kylässä.

Vuonna 2023 Kittilä kuului Suomen elinvoimaisimpien kuntien joukkoon.[8] Vuonna 2025 se oli Manner-Suomen lähes 300 kunnan joukossa kolmanneksi elinvoimaisin Espoon ja Helsingin jälkeen.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat asukkaat Kittilän alueella tiedetään pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, 3 500–3 000 vuoden takaa. Löydetyt esineet viittaavat etelästä tulleeseen asutukseen ja suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin, mutta eräät Lapin alueelta löydetyt luurangot antavat aiheen olettaa, etteivät he olleet saamelaisia.lähde?

Entisaikaan kuljettaessa yleisin ja helpoin tie kesäisin oli vesitie. Talvisin Lapissa on ajettu myös poroilla ja luonteenomaisin lappalaisten ajoneuvo on ollut ahkio eli pulkka. Myös rekiä ja kelkkoja on käytetty. Talvitiet merkittiin pilkoilla ja risuilla, tikoilla. Lyötteiden, kuoppien tasoittamiseen kuului myös talviteiden kunnossapito. Sirkan kylän ensimmäinen uudisasukas tuli Vienasta Tširkkakemijoen varrelta. Sirkan kylän nimi juontuu kuitenkin Sirkka-järvestä, joka on Itä-Hämeessä yleinen vesistön nimi ja tarkoittaa vedenkertymää.lähde?

Kittilän Taatsin seidalta on löytynyt hauenluita, joita on uhrattu 1000–1100-luvuilla.[10]

1700–1899

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailijoita Lapissa oli käynyt silloin tällöin jo vanhoinakin aikoina, jopa 1700-luvulla. Kittilään ja Pallakselle retkeiltiin jo 1800-luvulla.[11] Sirkan kylässä oli 1860-luvulla kievari Juho Sirkan talossa. Myöhemmin kievari oli Pihkalassa ja Kuusikossa. Vuonna 1866 perustettiin kievarit Rauhalaan ja Rovaseen (Pöntsö). Pöntsön kievari oli erittäin kuuluisa ja suosittu. Kittilän ja Rovaniemen välille avattiin tielinja vuonna 1858. Vuonna 1889 soratie oli valmis ja 24. syyskuuta pidettiin ”kruunun tien syyni” jolloin tie annettiin kunnan haltuun.lähde?

Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirjassa no 1 vuodelta 1895 kirjoitettiin Kittilästä: ”Ja jos ei halua tunkeutua syvemmälle sydänmaihin, niin tarjoaa jo Kittilän kirkonkylän seutu osapuilleen kuvan Lapista. Kylän lähellä on mahtava Levitunturi, jonka huipulta näkee laajat maisemat.”[12]

1900–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auto tuli Kittilään ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Postiauton alkaessa liikennöidä Kittilässä kerran viikossa vuonna 1923 alkoi Kittilässä linja-autoliikenne.lähde?

Levi on suosittu hiihtokeskus Kittilässä.

Kittilän luoteisosassa sijaitsevasta Pallastunturista tuli matkailukohde tunturihiihtoharrastuksen vilkastuessa 1930-luvulla. Suomen matkailijayhdistyksellä (myöhemmin Suomen Matkailuliitto) oli aluksi vaatimaton maja Pallasjärven rannalla, kunnes vuonna 1938 valmistui yhdistyksen rakennuttama funkistyylinen matkailuhotelli. Hotelli tuhoutui saksalaisten räjäyttämänä Lapin sodassa lokakuussa 1944, ja vuonna 1948 vihittiin uusi, sodanjälkeistä rakennustyyliä edustanut hotelli. Matkat hotellille tapahtuivat porojen vetäminä Muoniosta vuoteen 1956, jolloin rakennettiin autotie hotellille saakka. Samana vuonna viitoitettiin polku Pallakselta Enontekiön Hettaan.[13]

Kittilän vuonna 1831 valmistunut kirkko on yksi kylän harvoista rakennuksista, jotka säilyivät saksalaisten tuhopoltolta Lapin sodassa 1944–1945.lähde?

Vuonna 1986 Kittilän kirkonkylän ja Pokan välistä tietä kunnostettiin. Kallioleikkauksen räjäytyksen yhteydessä löydettiin karkeaa kultaa sisältävä kivi. Geologinen tutkimuslaitos alkoi tutkia mahdollista esiintymää. Kauppa- ja teollisuusministeriö myi valtauksen ruotsalaiselle Riddarhyttan Resources Ab:lle vuonna 1998 ja se jatkoi alueen tutkimista.[14] Kittilän lentoasema rakennettiin 1980-luvulla.[15] Finnair aloitti säännöllisen lentoliikenteen Kittilään helmikuussa 1987 ja päivittäisen liikenteen helmikuussa 1990.[16]

Vuonna 1999 Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymä perusti Kittilän kirkonkylään Levi-instituutin, jossa koulutettiin ihmisiä matkailukeskusten tarpeisiin.[17]

2000–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agnico Eagle Mines kiinnostui Kittilän kultaesiintymästä keväällä 2002 ja alkoi ostaa Riddaryhyttanin osakkeita.[14]

Vuonna 2003 valtioneuvosto muutti kuntajakoa niin, että Pallastunturin alueella alueita siirtyi Kittilän kunnasta Muonioon.[18]

Vuoteen 2005 mennessä kultaesiintymä oli siirtynyt täysin Agnico Eagle Minesin omistukseen.[14]

Kultakaivoksen kannattavuusselvitys valmistui kesäkuussa 2006, minkä jälkeen käynnistetiin kaivoksen rakennustyöt. Kaupallinen tuotanto kaivoksella alkoi keväällä 2009.[14]

Vuonna 2016 kunnassa oli yli 6000 asukasta ja Lapin pienin työttömyysprosentti.[19]

Vuonna 2023 muuttovoittoisen kunnan ylijäämä oli yli 11 miljoonaa euroa.[8]

Syksyllä 2025 keskustan valtuustoryhmä esitti, että Pallastunturi tulisi liittää takaisin kuntaan.[20]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän suurin vesistö on pohjoisluoteesta eteläkaakkoon virtaava, Kemijoen suurin sivujoki Ounasjoki, joka jakaa kunnan kahteen suunnilleen yhtä suureen puoliskoon. Ounasjoen Kittilän alueella oleva osuus on noin 150 kilometriä pitkä ja keskimäärin 100–200 metriä leveä. Jokeen yhtyvistä sivujoista huomattavimpia ovat sen itäpuolelta laskevat Tepastojoki, Loukinen ja Kuortanojoki. Kittilän koilliskulmalla ovat Kemijokeen Sodankylässä laskevan Kitisen latvapurot. Järviä Kittilässä on vähän, sen sijaan suolampia on runsaasti. Suurin järvi, lähellä Tepsan kylää sijaitseva Kelontekemäjärvi, laskee Sodankylän puolelle Kitiseen. Luoteiskulmalla sijaitsevien Jerisjärven ja Ylläsjärven vedet laskevat Muonion puolelle Muonionjokeen.[21]

Aakenustunturi.

Kittilässäon kymmenen tunturia: Aakenustunturi, Korsatunturi, Kumputunturi, Kätkätunturi, pohjoinen Kätkätunturi, Lainiotunturi, Levitunturi, Puljutunturi, Pyhätunturi ja läntinen Pyhätunturi.[22] Kumputunturi kuuluu ympäristöineen Natura-alueeseen. Kumputunturin rinne- ja alusmaiden metsistä yli puolet on yli 200-vuotiasta männikköä.[23] Aakenus kuuluu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Sen huippu on kvartsiittia. Tunturin kallioinen yläosa on rapautunut rakkakivikoksi ja louhikoiksi.[24]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän Pokassa on mitattu Suomen kylmin lämpötila −51,5 °C 28. tammikuuta 1999.[25] Ilmatieteen laitoksen tilastoima lämpöennätys on +32,4 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2018 Pakatin sääasemalla Kittilän kirkonkylässä.

Kittilän ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,4 −8,6 −3,4 2,3 8,6 15,4 18,4 15,4 9,3 1,8 −4,8 −8,2 ka. 3,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −19,4 −18,6 −14,2 −8,1 −0,6 5,3 8,1 5,6 1,2 −4,3 −12,6 −18,1 ka. −6,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) −14,0 −13,0 −8,3 −2,2 4,2 10,4 13,3 10,7 5,3 −1,0 −8,2 −12,7 ka. −1,3
Sademäärä (mm) 33 30 31 27 40 60 80 69 54 51 39 33 Σ 547
Päivän pituus (h/d) 4 8 12 16 20 24 22 17 13 9 5 1 ka. 12,6
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 8 9 8 5 3 2 1 0 ka. 3,8
Sadepäivät (d) 19 17 16 12 12 13 15 16 16 18 18 18 Σ 190
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,4
−19,4
−8,6
−18,6
−3,4
−14,2
2,3
−8,1
8,6
−0,6
15,4
5,3
18,4
8,1
15,4
5,6
9,3
1,2
1,8
−4,3
−4,8
−12,6
−8,2
−18,1
S
a
d
a
n
t
a 		33
30
31
27
40
60
80
69
54
51
39
33


Kittilässä oli suuri, vahinkorajan ylittänyt kevättulva Ounasjoessa vuonna 2005.[27] Vesi nousi niin korkealle, että Kittilän itäpuolella sijaitsevan Ounasjoen ylittävä silta jouduttiin sulkemaan. Tulva aiheutti suuria vahinkoja. Tulva saartoi myös monta taloa, joten osa Kittilän Rantatien asukkaista ei ilman venettä päässyt pois asunnoistaan muutamaan päivään.lähde? Kittilässä oli tavanomaista suurempi, vahinkorajalla käynyt tulva myös keväällä 2012.[28] 2020-luvulla kunta on rakennuttanut tulvavalleja kirkonkylässä Ounasjoen varteen.[29][30]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakylä, Hanhimaa, Helppi, Hormakumpu, Jauhojärvi, Jeesiöjärvi, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kiistala, Kinisjärvi, Kirjanselkämaa, Kittilän kirkonkylä, Kokkovaara, Kotakumpu, Kuivasalmi, Kurkkio, Kuusajoki, Köngäs, Lehmilehto, Lintula, Lompolo, Lonnakko, Maunujärvi, Molkojärvi, Nilivaara, Pakatti, Pitkäkumpu, Pokka, Pulju, Pöntsö, Raattama, Rauduskylä, Rauhala, Rouravaara, Siitonen, Sirkka, Sätkenä, Tepasto, Tepsa, Veittivuoma, Vesmajärvi, Veitservasa, Vittakumpu ja Vuoma.[31]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoviraston inventoinnin mukaan Kittilässä on seuraavat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt:

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallishallinnon ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kittilän kriisi

Kittilän kunnan hallintoa on vuodesta 2014 alkaen häirinnyt monipolvinen päätöksentekokriisi.[36] Kriisin aikana kunnanjohtaja Anna Mäkelä erotettiin laittomasti. Kriisiin liittyvistä virkarikoksista syytetty virkaatekevä kunnanjohtaja Timo Kurula vetäytyi vapaalle vuoden 2017 loppuun asti. [37] Tilanteen ratkaisemiseksi asetettiin selvitysryhmä, jota johti Antti Rantakokko.[38]

Kittilän kuntapäättäjiä vastaan nostettiin syksyllä 2017 rikossyytteitä. Syytteessä oli 28 luottamushenkilöä. Kittilän kuntapäättäjiä epäiltiin hiihtohissin hankintaan sekä kunnanjohtajan erottamiseen liittyvistä rikoksista.[39] Maaliskuussa 2023 Korkein oikeus tuomitsi kahdeksan kuntapäättäjää rangaistukseen virka-aseman väärinkäyttämisestä.[40]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan asukasluku laski lähes yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Vuonna 1972 asukkaita oli 7 004, vuonna 2002 enää 5 797. Seuraavana vuonna asukasluku alkoi kasvaa[41] ja vuonna 2022 asukkaita oli 6 637.[42] Kittilän kunnanjohtaja kertoi vuonna 2024, että asukasmäärää olivat kasvattaneet 10-15 edellisen vuoden aikana sekä matkailu että kaivostoiminta.[8] Vuonna 2022 kaivoksella työskenteli 466 (omaa) työntekijää.[43]

Väestö on ikääntynyt. Kittiläläisten keski-ikä oli 34,5 vuonna 1980.[44] Vuonna 2000 keski-ikä oli 41,0. Vuonna 2022 keski-ikä oli 44,1, samaan aikaan kun koko Suomessa väestön keski-ikä oli 43,7 ja Lapissa 45,8.[45]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Kittilän väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 6 718
1980
  
 6 404
1985
  
 6 213
1990
  
 6 167
1995
  
 6 205
2000
  
 5 819
2005
  
 5 840
2010
  
 6 183
2015
  
 6 416
2020
  
 6 436
Lähde: Tilastokeskus.[46]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Kittilässä oli 6 637 asukasta, joista 3 395 asui taajamissa, 2 562 haja-asutusalueilla ja 680:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kittilän taajama-aste oli 57,0 %.[47] Kittilän taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[48]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2022)
1 Kittilän kirkonkylä 2 229
2 Sirkka 556
3 Rova 363
4 Kaukonen 247

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurikuusikon kaivoksen avolouhos.

Kittilässä sijaitsee yksi Euroopan suurimmista kultakaivoksista.[19] Suurikuusikon kaivoksen omistaa kanadalainen kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines. Vuonna 2016 kaivoksella oli 400 omaa työntekijää ja 300 urakoitsijaa.[14] Vuonna 2025 kaivos työllisti yhteensä noin tuhat henkilöä.[49] Kaivoksen myötä kuntaan on tullut myös muita yrityksiä, kuten metalli- ja konepajoja, rakennusyrityksiä, ja majoitus-, ravintola- ja muita palveluita tarjoavia yrityksiä.[19] Aiemmin Kittilässä toimi myös Pahta­vuoman kupari­kaivos[50] ja Saattoporan kaivos. Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuisto sijaitsee osittain Kittilässä.

Vuonna 2023 Kittilän matkailutulot asukasta kohden olivat lähes 31 000 euroa. Kunnan kaikkien alojen liikevaihdosta matkailun osuus oli 24 prosenttia.[51]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän lentoasema.
Kittilän kirkonkylä, yleiskuva kantatielle 79, luoteeseen kohti Muoniota.

Kittilän lentoasema palvelee matkailua ja ilmavoimia. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki 363 161 matkustajaa.[52] Vuonna 2025 asemalla oli kesäaikaan kolme kansainvälistä reittiä, muun muassa Zürichiin. Asemalta pääsee myös Frankfurtiin ympäri vuoden.[53]

Kunnan läpi kulkevat kantatiet 79 ja 80, seututiet 955 ja 956 ja Yhdystie 9572. Kitinen, Suomen neljänneksi suurin joki, kulkee Kittilän, Sodankylän ja Pelkosenniemen alueilla.

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta on maksanut vuodesta 2025 lähtien 1000 euron vauvarahaa.[54]

Kittilässä on kuusi perusopetusta antavaa koulua. Kirkonkylässä on Lukkarin koulu (luokat 1–6) ja yläkoulu. Alakouluja toimii myös Alakylässä, Kaukosessa ja Sirkassa.[55] Kittilän lukio alkoi toimia 1940-luvun lopulla.[56] Lumilajeja opetetaan Levi Snow Sport Academyssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUlla on Kittilässä yksikkö, joka tarjoaa koulutusta matkailuun, rakennusalalle, ravintola-alalle, liiketoimintaan, luontoalalle ja sosiaali- ja terveysalalle.[57]

Kittilä kuuluu Lapin hyvinvointialue Laphaan. Kunnassa toimii terveysasema ja hammashoitola.[58]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neitokainen vuonna 2023

Levin hiihtokeskus sijaitsee 20 kilometrin päässä Kittilän keskustassa Sirkan kylässä.[19]

Neitokainen on vuonna 1991 Kittilän Lainioon kaivettu Suomen muotoinen tekojärvi.[59]

Museot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilässä toimivia museoita ovat:[60]

Tunnettuja kittiläläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa Kittilän kirkonkylällä järjestetään Kittilän markkinat. Niiden aikana Haudanperällä järjestetään haukienkalastustapahtuma ”Krokotiilirock”, jossa kilpaillaan suurimmasta haukisaaliista.lähde? Syksyisin Kittilässä juostaan Ruskamaraton.[66]

Vuodesta 2008 on Kittilässä järjestetty Kittilän Jouluyö -tapahtuma. Kino Ylärissä esitetään usein iltapäivällä jouluinen elokuva, ja kello kolmen ja kuuden välillä lapsille järjestetään pieni satutuokio Kittilän kunnankirjastossa. Jouluyössä vierailee joulupukki, lauletaan yhteislauluja kirkossa ja esitetään näytelmiä. Perinteeseen kuuluu myös näyteikkunakilpailu, jossa ihmiset saavat äänestää mieleistään näyteikkunaa. Äänestäjien kesken jaetaan yllätyspalkinto torilla. Myös suurin osa kaupoista on avoinna kello 23 saakka. Jouluyö huipentuu Haudanperällä kello 23 järjestettävään ilotulitukseen.lähde?

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän kirkko sisältäpäin

Kittilän vuonna 1831 valmistuneen kirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel.[67]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kittilässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[68]

Inarin alue ei perinteisesti ole lukeutunut lestadiolaisuuden vahvimpaan kannatusalueeseen. Kittilän alueella toimivat kuitenkin vanhoillislestadiolainen suunta, jolla on paikkakunnalla Kittilän rauhanyhdistys, sekä uusheräys, jolla on Kittilässä oma paikallisosasto.[69][70][71]

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kittilän helluntaiseurakunta.[72]. Lisäksi Kittilässä on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kittilän alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[73]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän Levillä järjestetään myös useita tapahtumia vuosittain, muun muassa Alppihiihdon maailmancupin osakilpailut, esimerkiksi Levin pujottelu, sekä Levi24-maastopyörätapahtuma.lähde?

Kaukosen raviradalla järjestetään yhdet totoravit vuosittain.[74]

Kunnan suurimpia urheiluseuroja ovat muun muassa jääkiekko- ja jalkapalloseura Kittilän Palloseura eli KiPS sekä salibandyseura SBC Levi.lähde?

Viittauksia kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilään sijoittuvia kirjoja ovat muun muassa:

Kittilässä on kuvattu muun muassa:

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 24.7.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.7.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Moliis, Pekka: Kittilä valitsi kunnanjohtajaksi Timo Kurulan Kuntalehti. 15.12.2022. Viitattu 10.2.2023.
  7. ↑ Kuntavaalit 2025: Kittilä Oikeusministeriö. Viitattu 13.7.2025.
  8. ↑ a b c Kittilässä on tapahtunut iso muutos Yle Uutiset. 1.5.2024. Viitattu 29.10.2025.
  9. ↑ Rantamartti, Tiinamaija: Tuore EVP-indeksi: Lapin matkailukunnat erottuvat edukseen, kun mitataan elinvoimaa, pitoa ja vetoa Yle Uutiset. 12.2.2025. Viitattu 4.11.2025.
  10. ↑ Kesäläinen, Tuomo: Seidan ja palvojan suhde oli käytännöllinen: palvoja toi uhrin ja pyysi vastapalvelusta Maaseudun Tulevaisuus. 20.2.2020. Viitattu 29.10.2025.
  11. ↑ Löydä paikkasi Lapista | Kittilä | Asuminen Lapissa House of Lapland. Viitattu 1.12.2020.
  12. ↑ Uusille aloille Suomen matkailijat, Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja 1/1895 s. 87
  13. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen, Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 358. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1970.
  14. ↑ a b c d e Ryynänen, Riitta: Miljoona unssia kultaa Kittilästä Maaseudun Tulevaisuus. 14.4.2016. Viitattu 29.10.2025.
  15. ↑ Koivula, Jukka: Takavuosikymmeninä koko maata kehitettiin aktiivisesti Maaseudun Tulevaisuus. 5.12.2021. Viitattu 29.10.2025.
  16. ↑ Alakulppi, Jaakko: Lapin ilmailuhistoria II. Jälleenrakentamisesta 1945 Lapin lentomatkailuun ja Hornet-kauteen 2001, s. 728, 730. Alakulppi, Jaakko, 2006. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 10. ISBN 952-92-0337-3. ISSN 0781-5409
  17. ↑ Levi-instituutti kouluttaa matkailun ammattilaisia Yle Uutiset. 11.11.1998. Viitattu 29.10.2025.
  18. ↑ Kittilä lähdössä hakemaan yli 20 vuotta sitten kunnalta viedyn Pallaksen Muoniolta takaisin Kaleva. Viitattu 29.10.2025.
  19. ↑ a b c d Muuttoliikeanalyysi: Kittilän vetovoima yllätti Yle Uutiset. 3.6.2016. Viitattu 29.10.2025.
  20. ↑ Kaksi kuntaa kiistelee Lapissa tunturin omistajuudesta Yle Uutiset. 26.10.2025. Viitattu 29.10.2025.
  21. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 351. Porvoo-Helsinki: WSOY; 1970.
  22. ↑ Kittilä - perustiedot Kittilä. Viitattu 4.11.2025.
  23. ↑ Tunturi- ja maisemakohteita Kittilässä Kittilä. Viitattu 29.10.2025.
  24. ↑ Komulainen, Arto: Tunturi-Lapin hiljaisimmilta reiteiltä löytyy helmiä, ja samalla suosituimpien reittien maasto saa levähtää Maaseudun Tulevaisuus. 21.9.2025. Viitattu 29.10.2025.
  25. ↑ Lämpötilaennätyksiä Ilmatieteen laitos. Viitattu 28.1.2021.
  26. ↑ Kittilä, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki][vanhentunut linkki]
  27. ↑ Tynkkynen, Jyri: Kittilän tulvahuippu viikonloppuna Yle Uutiset. 16.5.2012. Viitattu 4.11.2025.
  28. ↑ Kittilä odottaa suurta tulvaa Maaseudun Tulevaisuus. 8.5.2012. Viitattu 29.10.2025.
  29. ↑ Tynkkynen, Jyri: Kittilän tulvavalli alkaa hahmottua Yle Uutiset. 11.4.2019. Viitattu 4.11.2025.
  30. ↑ Syväjärvi, Veera: Kittilän kirkonkylän tulvasuojelussa kriittisimmät alueet on saatu tehtyä Lapin Kansa. Viitattu 4.11.2025.
  31. ↑ Kittilän kylät Kittilä. Viitattu 4.11.2025.
  32. ↑ Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus www.rky.fi. Viitattu 29.10.2025.
  33. ↑ Seitapaikat www.rky.fi. Viitattu 29.10.2025.
  34. ↑ Poroerotuspaikat ja -aidat www.rky.fi. Viitattu 29.10.2025.
  35. ↑ Sarestöniemen erämaatila ja ateljee www.rky.fi. Viitattu 29.10.2025.
  36. ↑ Hynynen, Eeva-Liisa: Kittilä. Suomen kalleimmat potkut. (Näin Kittilässä syntyi Suomen ennätys kolmessa ja puolessa vuodessa. Syyteharkinnassa on jo 28 kuntapäättäjää ja kaksi muuta henkilöä) Suomen Kuvalehti, 11.8.2017, nro 32, s. 22–31. Otavamedia. Julkaisupaikka=Helsinki Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.8.2017.
  37. ↑ Kittilän kunnanjohtaja jää sairauslomalle. Helsingin Sanomat, 18.10.2017. Sanoma Osakeyhtiö.
  38. ↑ Valtavaara, Marjo: Selvitysmies. Helsingin Sanomat, 17.1.2017, s. A 10.
  39. ↑ Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista Yle Uutiset. Viitattu 15.10.2017.
  40. ↑ KKO:2023:17 Korkein oikeus. Viitattu 2.3.2023.
  41. ↑ Väkiluvun kehitys Lapin kunnissa ja seutukunnissa 1970–2008 (PDF) Lapin Liitto. Arkistoitu 18.2.2015. Viitattu 7.11.2012.
  42. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.
  43. ↑ Kittila, northern Finland Agnino Eagle company pages. 2023. Agnico Eagle mines limited. Viitattu 20.4.2023.
  44. ↑ Väestön keski-ikä Lapin seutukunnissa ja koko maassa 1980–2011 Lapin Liitto. Arkistoitu 4.6.2019. Viitattu 7.11.2012.
  45. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.
  46. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2023.
  47. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.
  48. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.
  49. ↑ Kaivos osallistaa paikallisia Kittilässä, mutta onko yhteistyö aitoa? Maaseudun Tulevaisuus. 16.7.2025. Viitattu 29.10.2025.
  50. ↑ Maier, Wolfgang Derek, Lahtinen, Raimo & O'Brien, Hugh (eds.): Mineral Deposits of Finland, s. 24. Amsterdam: Elsevier, 2015. ISBN 978-0-12-410438-9
  51. ↑ Rahaa jopa uuden auton verran vuodessa Yle Uutiset. 29.8.2024. Viitattu 29.10.2025.
  52. ↑ https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Matkustajat%20lentoasemittain-fi_23.pdf
  53. ↑ Kotala, Karoliina: Kittilään toinenkin suora reittilentoyhteys Keski-Euroopasta Yle Uutiset. 4.9.2024. Viitattu 29.10.2025.
  54. ↑ Rantala, Kati; Kaski, Heli; Pallonen, Kalle: Yhä useampi kunta maksaa perheille vauvarahaa Maaseudun Tulevaisuus. 10.6.2025. Viitattu 29.10.2025.
  55. ↑ Perusopetus ja koulut Kittilä. Viitattu 29.10.2025.
  56. ↑ Lukio-opetus Kittilä. Viitattu 29.10.2025.
  57. ↑ Kittilän toimintayksikkö REDU. Viitattu 29.10.2025.
  58. ↑ Kittilän yhteystiedot Lapin hyvinvointialue. Viitattu 29.10.2025.
  59. ↑ Hernesaho, Sami: Video: Esko kaivoi Kittilään Suomi-neidon muotoisen järven Ilta-Sanomat. 30.10.2015. Viitattu 30.10.2025.
  60. ↑ Museot.fi - Haku: kittil www.museot.fi. Viitattu 29.10.2025.
  61. ↑ Museokortin erikoispalkinto myönnetään tänä vuonna taiteilijakodille Maaseudun Tulevaisuus. 19.5.2023. Viitattu 29.10.2025.
  62. ↑ Korhonen, Jorma: Yli 7000 ihmistä astelee Särestön kentillä vuosittain Yle Uutiset. 15.8.2016. Viitattu 30.10.2025.
  63. ↑ Ranta, Tapani: Janne Huilaja palasi juurilleen Lapin Kansa. Viitattu 30.10.2025.
  64. ↑ Sandström, Leena: KOTIMUSEOSSA | Junttilan talossa kasvoivat perhe ja taide Helsingin Sanomat. 25.8.2006. Viitattu 30.10.2025.
  65. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  66. ↑ Ruskamaraton teki paluun huippuvuosiin Kittilälehti. 15.9.2025. Viitattu 30.10.2025.
  67. ↑ Kirkko Kittilän seurakunta. Viitattu 30.10.2025.
  68. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  69. ↑ Kittilän Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011.
  70. ↑ Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 24.6.2011.
  71. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  72. ↑ Kittilän helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 24.6.2011.
  73. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  74. ↑ Rajala, Jukka: Kaukosen ravit on koko perheen tapahtuma — Kepparikisan lisäksi lapset pääsevät kokeilemaan talutusratsastusta (vain tilaajille) 11.8.2024. Kittilälehti. Viitattu 10.2.2025.
  75. ↑ Rehtonen, Timo: Kirjailija Jim Thompson: ”Lapissa ja Kentuckyssa on paljon samaa” Yle Uutiset. 3.8.2009. Viitattu 30.10.2025.
  76. ↑ Topelius, Taneli: Tällainen on uusi Kyllä isä osaa -elokuva Ilta-Sanomat. 15.10.2025. Viitattu 30.10.2025.
  77. ↑ Rantanen, Miska: Elokuva-arvio | Mainio dokumentti kertoo, miten Kittilästä tuli yleiskäsite kuvaamaan pienten paikkakuntien ”maan tapaa” Helsingin Sanomat. 5.10.2023. Viitattu 30.10.2025.
  78. ↑ Palomaa, Mari: Maa on syntinen laulu -elokuva kuvattiin Kittilän Kätkälässä Kittilälehti. 20.12.2023. Viitattu 30.10.2025.
  79. ↑ Huhtala, Jussi: Tänään tv:ssä: Vesa-Matti Loirin viimeinen elokuva sijoittuu kesäiseen Lappiin Episodi.fi. 7.5.2023. Viitattu 30.10.2025.
  80. ↑ Fränti, Mikael: Vihreä kulta Helsingin Sanomat. 24.7.1999. Viitattu 30.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän vaakuna
Kittilän kylät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kittilä&oldid=23660244”