Kittilän kriisi
Tämä artikkeli käsittelee Kittilän kunnan hallinnossa vuonna 2013 alkanutta tapahtumasarjaa, johon kuuluu kunnanjohtajan erottaminen ja lukuisat Kittilän kuntapäättäjiin kohdistuvat rikosepäilyt.
Yhteensä 27 nykyistä ja entistä kuntapoliitikkoa sai rikossyytteen kokonaisuudessa, joka on Suomen laajin poliisin tutkima kuntapäättäjien päätöksentekoon liittyvä asiakokonaisuus.[1] Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen arvioi, että Kittilän päätöksenteko ei toiminut terveesti.[2]
Levin hissijupakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2013 joulukuussa Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä ja Levin Matkailukeskus Oy:n toimitusjohtaja Ari Aspia tekivät tutkintapyynnön Levi Ski Resort Oy -hiihtokeskusyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.[3] Tutkintapyynnön mukaan Levin hiihtokeskuksen hissihankinnoissa saattoi tapahtua lahjontaa.[3] Kittilän kunnanhallitus veti tutkintapyynnön pois sillä perusteella, että poliisin mielestä Mäkelä ja Aspia eivät olleet asianosaisia.[3] Poliisi ei myöskään löytänyt näyttöä lahjonnasta.[3] Levin Matkailukeskus Oy:n hallitus teki uuden tutkintapyynnön koskien luottamusaseman väärinkäyttöä, mutta Kittilän kunta vaihtoi yhtiön hallituksen ja uusi hallitus veti tutkintapyynnön pois vuoden 2014 alkupuolella.[3] Tutkinta keskeytettiin, mutta elokuussa 2014 apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi aloittamaan tutkinnan uudelleen.[3]
Palosaari oli hetken erotettuna toimitusjohtajan tehtävästä talvella 2014, kunnes uusi hallitus palautti hänet takaisin toimitusjohtajaksi.[2] Myöhemmin oikeudenkäynneissä käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa Palosaareen kohdistuneet syytteet kumoutuivat.
Kunnanjohtaja Mäkelän erottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän kunnanjohtajaksi valittiin helmikuussa 2010 valtiotieteen lisensiaatti[4] Anna Mäkelä.[5] Monipolvisen Levin hissijupakan lopuksi Kittilän kunnanvaltuusto irtisanoi Anna Mäkelän kunnanjohtajan virasta luottamuspulaan vedoten marraskuussa 2014.[3]
Erottaminen osoittautui laittomaksi. Päätöksestä tehtiin useita valituksia hallinto-oikeuteen.[3] Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi 4. helmikuuta 2016 erottamisasiassa päätöksen, jossa Kittilän kunnanvaltuuston päätös erottamisesta kumottiin asian valmistelun virheiden ja puutteiden takia.[6][7][8] Kunta valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksessään 3. kesäkuuta 2016 hylkäsi valituksen eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä[9].
Kittilän kunta ja Anna Mäkelä laativat vuonna 2016 sopimuksen, jonka mukaan Mäkelä saisi lainvastaisesta irtisanomisestaan rahallisen korvauksen. Päätös on lainvoimainen.
Rikossyytteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän hissihankintakiista ja kunnanjohtajan erottaminen johtivat siihen, että valtaosa Kittilän kuntapäättäjistä on joutui epäillyksi rikoksista kevääseen 2017 mennessä. Lokakuussa 2017 nostettiin 28 Kittilän luottamushenkilöä vastaan rikossyytteet. Kunnanjohtajan irtisanomiseen liittyneet syytteet hylättiin oikeustuomistuimissa.
Maaliskuussa 2023 Korkein oikeus tuomitsi kahdeksan kuntapäättäjää rangaistukseen virka-aseman väärinkäyttämisestä.[10]
Lex Kittilä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän tapauksen vuoksi säädettiin vuonna 2017 niin kutsuttu Lex Kittilä eli kuntalain luku 12a. [11] Laki sallii valtiovarainministeriön puuttua kunnan tilanteeseen.[2]
Valtiovarainministeriö vaati lokakuussa 2017, että Kittilän kunnanvaltuusto käsittelee luottamushenkilöiden pidättämisen toimestaan oikeudenkäynnin ajaksi. Valtuusto kuitenkin päätti salaisessa kokouksessa, että luottamushenkilöt saavat jatkaa toimessaan. [12] Tällöin valtiovarainministeriö ilmoitti, että Lex Kittilä otetaan käyttöön ja epäillyt pidätetään luottamustoimestaan. Kyseinen valtuutettujen virantoimesta pidättäminen on kuitenkin päättynyt. Luottamushenkilöiden virantoimituksesta pidättämisestä valitettiin hallinto-oikeuksiin, jotka totesivat että valtuutettujen hyllytykselle ei ollut perusteita.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Valtavaara, Marjo: Kuntapäättäjille sateli syytteitä Kittilässä. Helsingin Sanomat, 14.10.2017. Sanoma Osakeyhtiö.
- ↑ a b c Viljanen, Pekka – Hynynen, Eeva-Liisa: Kittilän laki. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-33544-3. lähde tarkemmin?
- ↑ a b c d e f g h Salovaara, Outi: Kittilän kunnanjohtajan erottamisesta syntynyt soppa on nyt hallinto-oikeudessa Hs.fi. 24.1.2015. Web Archive. Arkistoitu 25.1.2015. Viitattu 13.2.2016.
- ↑ Korhonen, Jorma: Kittilän uudella johtajalla vihreä tausta 31.5.2012. Yle. Viitattu 13.2.2016.
- ↑ Anna Mäkelä Kittilän kunnanjohtajaksi 30.5.2012. Yle. Viitattu 13.2.2016.
- ↑ Hallinto-oikeus kumosi Kittilän kunnanjohtajan irtisanomisen – "oli odotusteni mukainen" Aamulehti.fi. 5.2.2016. Alma Media. Viitattu 22.7.2022.
- ↑ Tynkkynen, Jyri: SK: Hallinto-oikeus kumosi Kittilän kunnanjohtajan potkut 5.2.2016. Yle. Viitattu 13.2.2016.
- ↑ Tynkkynen, Jyri: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös kokonaisuudessaan 5.2.2016. Yle. Viitattu 13.2.2016.
- ↑ Talvitie, Marjukka: KHO kumosi Kittilän kunnanjohtajan potkut – ratkaisu tuli harvinaisen nopeasti 3.6.2016. Yle. Viitattu 4.6.2016.
- ↑ KKO:2023:17 Korkein oikeus. Viitattu 2.3.2023.
- ↑ ”Lex Kittilä” ei ole mystinen kommervenkki – VM valmis toimimaan Kittilässä muutamassa viikossa - Kuntalehti Kuntalehti. 18.8.2017. Viitattu 15.10.2017.
- ↑ Kittilän kunnanvaltuusto: Rikossyytteen saaneet kuntapäättäjät voivat jatkaa Yle Uutiset. Viitattu 1.11.2017.