Kallo (Kittilä)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kallon kylä sijaitsee Kittilän kunnassa. Kylän nimi juontaa juurensa 1600-luvun alkuun, jolloin ensimmäiset suomalaiset saapuivat vanhaan saamelaisten asuinpaikan sijoille. Perimätiedon mukaan eräällä kalareissulla järvellä verkkoon tarttui pääkallo, jonka mukaan järvi nimettiin Kallojärveksi ja kylä nimettiin Kalloksi. Kylä kehittyi Syväjärven ympärille, jossa oli suotuisammat viljelys- ja rakennusmaat. Kallon ympäristössä harjoitettiin metsäpeuran pyyntiä pitkälle 1700-luvulle, jolloin peurakannan huvettua poronhoito rupesi korvaamaan sitä elinkeinona. Kallon Porttijärven lähellä on yhä edelleen nähtävissä jälkiä vanhoista peuranpyyntikuopista. Mäntyvaarassa on poroerotuspaikka, joka on ollut vilkkaassa käytössä halki vuosikymmenten. Nykyään kylän tunnetuimpia nähtävyyksiä on Kivijärvi-Pikku Kivijärven alue, joka on kuuluisa hienosta linnustostaan. Kylän läpi kulkevan harjun eli Tievan päältä on näköalat ympäröivään järvimaisemaan sekä Ylläs- ja Lainiotuntureille.

Kallon kylä säilyi yhtenä harvoista kylistä Lapin sodassa, kun saksalaiset eivät ehtineet sitä polttamaan. Saksalaiset perääntyivät valtateitä 78 ja 79 kohti Norjaa. Kallon huonot tiet ja Lainiojoelta räjäytetty silta estivät saksalaisten sinne saapumisen. Sitä ennen Kallon väki oli evakuoitu Ruotsiin niin kuin koko Länsi-Lapin väestö.

Kylän väki oli 1970-luvun alkuun asti pääasiassa pienviljelijöitä ja metsureita. Sen jälkeen maaseudun rakennemuutos koetteli kovalla kädellä Kalloa ja nuoriso muutti työn perässä muualle. Nyt suurin osa väestä käy töissä Kittilässä, Yllästunturin ja Sirkan kylässä Levin matkailualalla tai rakennustöissä. Kylässä on yhä jäljellä 1 kauppa, josta myös postipalvelut hoidetaan.

Kallon kylä on elänyt pitkälti oman urheiluseuransa kautta, Kallovaaran Urheilijat, jossa 1960-luvulla oli maineikkaita hiihtäjiä. Hiihtäjistä mainittakoon Eero Heikkilä ja Veikko Poikela, jotka saavuttivat mainetta myös Pohjolan kisoissa Murmanskissa 1965 ja 1966. 1980-luvulla kylän yhteishenkeä oli luomassa jääkiekkojoukkue, jonka kantavana voimana on aina pidetty Pekka Keskitaloa. Jääkiekkoilijoista maineikkammat olivat Sakari ja Reijo Taskila, Tapani ja Risto Poikela, Rauno ja Arto Nevalainen, Pasi Heikkilä, Arto Viuhkola sekä Kimmo Kallojärvi. Vuonna 1983 joukkue voitti TUL:n Lapin piirin jääkiekkomestaruuden. Kylän nuorison muuttaessa yhä enenevässä määrin työn perässä suurempiin asutuskeskuksiin jääkiekkotoiminta pikkuhiljaa hiipui. Yhä edelleen vanha joukkue pitää perinnettä yllä järjestämällä joka maaliskuu jääkiekkopelin kylässä, johon kokoontuu vanhoja kyläläisiä eri puolilta Suomea Kalloon urheilemaan, hauskanpitoon ja vanhoja muistelemaan. Näin kylä jatkaa elämäänsä ihmisten muistoissa ympäri Suomen ja Kallossa yhä asuvat saavat kaipaamaansa ohjelmaa.

Kallossa on perinteisesti ollut muusikkoja, kuten Esko Kivijärvi ja Elsi Jauhojärvi. Kuuluisa on myös kuvataiteilija Arto Kallojärvi, jonka maalaukset ovat löytäneet tiensä keräilijöiden olohuoneisiin Amerikkaa ja Japania myöten. Muualle muuttaneet kallolaiset ovat saavuttaneet menestystä eri elämän aloilla, kuten Lapin Yliopiston lehtoreina ja professorina (Seija Keskitalo-Foley) sekä urheilussa erityisesti voimanoston kilpailuissa (Tahvo Jauhojärvi) sekä suunnistuksessa (Sakari Taskila).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hietapakka, Olavi: Urheilumme kasvot: Osa 1 Talviurheilu. Jyväskylä: Oy Scandia Kirjat Ab, 1972.