Jerisjärvi
| Jerisjärvi | |
|---|---|
 Jerisjärvi kuvattuna Kutunivasta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Muonio, Kittilä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Tornionjoen vesistö |
| Laskujoki | Jerisjoki |
| Järvinumero | 67.473.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 257,6 m |
| Rantaviiva | 74,83 km |
| Pinta-ala | 23,51 km² |
| Tilavuus | 0,0808 km³ |
| Keskisyvyys | 3,44 m |
| Suurin syvyys | 11,7 m |
| Valuma-alue | 132 km² |
 Jerisjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jerisjärvi on Tornionjoen vesistöön kuuluva järvi Keimiötunturin eteläpuolella Muonion ja Kittilän rajalla. Se sivuaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa.[1]
Järven pinta-ala on 23,51 neliökilometriä, ja sen rantaviivan pituus on 74,83 kilometriä. Muonion ja Kittilän raja kulkee järven itäisimmän selän halki siten, että suurin osa järvestä kuuluu Muonioon ja itäisin osa Kittilään. Järven tilavuus on 80,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0808 kuutiokilometriä. Keskisyvyys on 3,44 metriä ja suurin syvyys 11,7 metriä.[2] Syvin kohta sijaitsee Keimiöniemen länsipuolella.[3]
Suurin saari on järven keskiosassa sijaitseva Isosaari (400 ha). Muita saaria ovat Mannersaari, Muuraissaari, Rahunsaari ja Tulkinsaari. Järven ympäristössä on runsaasti asutusta. Asutus painottuu järven pohjois- ja itärannoille.[3]
Jerisjärvi sijaitsee Tornionjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 67) Kangosjärven–Muonion alueen (67.4) Jerisjoen valuma-alueella (67.47), jonka Jerisjärven alueeseen (67.473) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 257,6 mpy.[2] Jerisjärvi laskee luoteispäästään Törmäslompoloon, jonka pohjoispäästä alkaa Jerisjoki. Jerisjoki laskee lopulta Muonionjokeen. Jerisjärveen laskevia vesistöjä ovat Keimiöjärvi, Kemiläisenjärvi, Leustojärvi, Matala Koivajärvi, Syvä Koivajärvi, Matinjärvi, Mikkalanjärvi, Munajärvi, Pulkkajärvi ja Pälkekeronjärvi.[3]
Kalaisana tunnetun Jerisjärven rannalla Keimiöniemessä sijaitsee useita kalastajien kalapirttejä, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta[4]. Järvessä on runsaasti muikkua[5].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Jerisjärvi (67.473.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2023.
- ↑ a b c Jerisjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.2.2023.
- ↑ Jerisjärven kalapirtit, Keimiöniemi, Muonio Retkipaikka. 5.12.2015. Viitattu 7.2.2023.
- ↑ Korhonen, Jorma: Kalastaja: Vähäinen kalastaminen tukehduttaa Muonion järvet pikkukalaan ja ruokakalaa tuodaan etelästä Yle Uutiset. 2.5.2017. Viitattu 7.2.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jerisjärvi Wikimedia Commonsissa
- Kalakämpillä, Suomen Kuvalehti, 18.10.1930, nro 42, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Aaro A. Nuutinen : Jerisjärven kuuluisat kalakämpät, Aamulehti, 30.04.1933, nro 115, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot