Kittilän lentoasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kittilän lentoasema
Kittilän lentoasemarakennus helmikuussa 2017.
Kittilän lentoasemarakennus helmikuussa 2017.
IATA-koodi KTT
ICAO-koodi EFKT
Sijainti Kittilä
Koordinaatit 67°41′55″N, 024°50′53″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1979
Korkeus 196 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Kittilä – 5 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
16/34 2 500 45 asfaltti
Matkustajamäärä (2020) 206 251
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]

Kittilän lentoasema (IATA: KTT, ICAO: EFKT) sijaitsee Lapissa Kittilän kunnassa. Se palvelee pääasiassa Ylläkselle, Leville, Pallakselle, Pyhä-Luostolle ja muihin hiihtokeskuksiin matkustavia turisteja. Lentoasemalle on säännöllisiä lentoja Helsinki-Vantaalta. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki 363 161 matkustajaa.[3] Vuonna 2020 (covid-19) lentoaseman kautta kulki 206 251 matkustajaa.

Kittilän lentoaseman kiitotie 16/34 on 2 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Kiitotie 34 on varustettu suurtehovaloin ja ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.[1] Lentokoneiden pysäköintipaikkoja on 12 kappaletta ja vuonna 2020 toteutetun laajennushankkeen myötä lähtöselvitystiskien määrä nousi kahdeksasta neljääntoista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsähallitus rakensi Kittilään vuosina 1974–1975 metsätalouslentoja varten metsä­lento­paikan, jolla oli 600–700 metriä pitkä sorapintainen kiitotie. Ensimmäinen lentokone laskeutui lentokentälle 20. syyskuuta 1975. Kenttää käytti lähinnä yleisilmailu, eikä siltä lennetty metsätalouslentoja.[4]

Kittilässä oli 1970-luvulla myös käynnistynyt hanke suuremman lentokentän rakentamiseksi muun muassa matkailuelinkeinon ja Ilmavoimien tarpeisiin. Kittilän lentokenttä rakennettiin metsälentokentän paikalle vuosina 1976–1979 työministeriön, Tie- ja vesirakennuslaitoksen ja Kittilän kunnan yhteishankkeena ja avattiin liikenteelle 11. syyskuuta 1979. Alun perin kentällä oli kaksi kilometriä pitkä päällystetty kiitotie sekä rullaustie, asemataso ja suojarakennuksia. Lentokentän pitäjä oli aluksi puolustusministeriö ja pääasiallinen niin sanotun Kittilän lentopaikan käyttäjä Lapin lennosto, mutta lentokenttä oli myös siviililiikenteen käytössä.[5]

Lentoaseman terminaalin ensimmäinen osa rakennettiin vuosina 1981–1982, ja heinäkuussa 1982 lentokenttä siirrettiin ilmailuhallituksen hallintaan valtion lentoasemaksi. Kiitotie pidennettiin 2 500 metriin vuosina 1984–1985. Valmistumisensa jälkeen lentoasema oli aluksi lähinnä sotilas- ja yleisilmailun käytössä, minkä lisäksi lentoasemalle tehtiin jonkin verran tilauslentoja. Finnair aloitti säännöllinen lentoliikenteen Kittilään helmikuussa 1987.[6] Päivittäinen liikenne alkoi helmikuussa 1990.[7] 1990- ja 2000-lukujen aikana lentoaseman terminaalia on laajennettu useaan otteeseen.[7][8]

Kittilän lentoasemarakennus paloi osittain 27. heinäkuuta 2006.[9] Tuli tuhosi noin 2 000 neliömetrin alueen. Tuhoutuneet osat rakennettiin uudelleen vuosina 2007–2008 ja samalla tilat suunniteltiin avarammiksi. Jälleenrakennus- ja laajennusosa vihittiin käyttöön 14. helmikuuta 2008.[10]

Vuosina 2018-2019 Finavia laajensi Kittilän lentoasemalla sekä terminaalia että lentoliikenteen infrastruktuuria. Yhteensä terminaalin laajennus käsittää 2 000 neliömetriä uutta matkustajatilaa. Lentoliikenteen kapasiteettia ja sujuvuutta parannettiin rakentamalla kaksi uutta rullaustietä, joista toinen on pitkä ja toinen lyhyt. Lisäksi lentokoneiden pysäköintipaikkojen määrä tuplaantui kuudesta 12:een. Vuonna 2020 toteutetulla lisäinvestoinnilla terminaaliin rakennettiin 750 neliötä uutta tilaa matkatavaroiden käsittelyä varten.[11]

Turmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläisturisteja kuljettanutta, Itävaltaan rekisteröityä Gulfstream G 150 -liikelentokonetta valmisteltiin 4. tammikuuta 2018 Venäjälle paluuta varten. Koneen sisälle oli muodostunut ylipaine, jonka takia ovi sinkoutui voimalla päin saksalaista kapteenia, joka oli avaamassa koneen ovea. Hän kuoli välittömästi. Turman sattuessa koneessa ei ollut matkustajia. Onnettomuustutkintakeskus selvittää asiaa. [12][13]

Finnairin A321-lentokone Kittilässä helmikuussa 2017.

Lentoyhtiöt ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Question book-4.svg
 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Vain Finnairin kohdetiedoille annettu lähde.

Lentoyhtiö Kohde
AirBaltic Kausittainen: Riika
Finnair Helsinki, Ivalo, Kausittainen: Tampere, Turku
Lufthansa Kausittainen: München
Norwegian Air Shuttle Kausittainen: Helsinki
Transavia Kausittainen: Pariisi-Orly
Swiss International Air Lines Kausittainen: Geneve
TUI Airways Kausittainen: Birmingham, Bristol, Bryssel, Doncaster/Sheffield, Glasgow, Lontoo-Gatwick, Manchester, Newcastle,

Nottingham

Kittilän lentoasema vuonna 2006.

Matkustajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajamäärät Kittilän lentoasemalla vuosittain[14][15]
Vuosi Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Muutos
1983 1 821
1985 280
1990 21 103
1995 76 002
1999 110 128 17 808 127 936 +0,0 % Nousua
2000 143 627 26 455 170 082 +32,9 % Nousua
2001 145 757 35 781 181 538 +6,7 % Nousua
2002 146 408 51 083 197 491 +8,8 % Nousua
2003 144 482 69 300 213 782 +8,2 % Nousua
2004 161 854 77 109 238 963 +11,8 % Nousua
2005 155 008 73 513 228 521 −4,4 % Laskua
2006 153 264 91 820 245 084 +7,2 % Nousua
2007 145 675 96 291 241 966 −1,3 %Laskua
2008 164 136 101 259 265 395 +9,7 % Nousua
2009 165 926 79 387 245 313 −7,6 % Laskua
2010 142 197 72 179 214 376 −12,6 % Laskua
2011 167 484 71 054 238 538 +11,3 % Nousua
2012 186 184 77 202 263 386 +10,4 % Nousua
2013 157 465 79 757 237 222 −9,9 % Laskua
2014 153 011 81 722 234 733 −1,0 % Laskua
2015 140 831 85 988 226 819 −3,4 % Laskua
2016 148 274 109 263 257 537 +13,5 % Nousua
2017 183 952 141 101 325 053 +26,2 % Nousua
2018 208 835 145 726 354 561 +9,1 % Nousua
2019 214 357 148 804 363 161 +2,4 % Nousua
2020 128 093 78 158 206 251 -43,2 % Laskua

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alakulppi, Jaakko: Lapin ilmailuhistoria II. Jälleenrakentamisesta 1945 Lapin lentomatkailuun ja Hornet-kauteen 2001. Jaakko Alakulppi, 2006. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 10. ISBN 952-92-0337-3. ISSN 0781-5409.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b EFKT Kittilä (PDF) (osa EFKT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 15.7.2011.
  2. ↑ Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.2.2011).
  3. ↑ Matkustajat lentoasemittain 2019 Finavia. Viitattu 11.1.2020.
  4. ↑ Alakulppi 2006, s. 721–722
  5. ↑ Alakulppi 2006, s. 722–726
  6. ↑ Alakulppi 2006, s. 728
  7. ↑ a b Alakulppi 2006, s. 730
  8. ↑ Hakola, Merja: Aika matka kiitotiellä. The Finavia Story, s. 218. Helsinki: Finavia, Multikustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-468-130-8.
  9. ↑ Kittilän lentoaseman tulipalo sammunut Helsingin Sanomat. 27.7.2006. Helsinki. Viitattu 20.12.2009.
  10. ↑ Kittilän lentoasemaa laajennettu vastaamaan matkailun tarpeisiin 14.2.2008. Vantaa: Finavia. Viitattu 30.12.2011.
  11. ↑ Finavialta lisäinvestointi Kittilän lentoaseman kehittämiseen | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 1.4.2021.
  12. ↑ OTKES vahvisti odotetusti ylipaineen aiheuttaneen Gulfstream G150 -liikesuihkukoneen oviturman | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 16.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  13. ↑ Lentokapteeni kuoli turmassa Kittilässä: Yksityiskoneen ovesta sinkoutui kappaleita yli 10 metrin päähän – "Jotain erikoista tapahtunut" mtv.fi. Viitattu 18.1.2018.
  14. ↑ Alakulppi 2006, s. 732.
  15. ↑ Finavian liikennetilastot finavia.fi. Viitattu 11.1.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kittilän lentoasema.
Suomi
Suomen lentoasemat

Enontekiö • Helsinki-Vantaa • Ivalo • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kemi-Tornio • Kittilä • Kokkola-Pietarsaari • Kuopio
Kuusamo • Lappeenranta • Maarianhamina • Oulu • Pori • Rovaniemi • Savonlinna • Tampere-Pirkkala • Turku • Vaasa

Ei säännöllistä matkustajaliikennettä: Halli • Mikkeli • Seinäjoki • Utti

Pysyvästi suljetut: Helsinki-Malmi • Varkaus

Rajavartiolaitos
Suomen raja-asemat
Maaraja-asemat

Haapovaara | Imatran Pelkola | Inari | Karesuvanto | Karikangas | Karigasniemi | Karttimo | Kilpisjärvi | Kivilompolo | Kivipuro | Kokkojärvi | Kolmikanta (Imatra) | Kurvinen | Kuusamo | Leminaho | Muonio | Niirala (Tohmajärvi) | Nuijamaa-Brusnitšnoje (Lappeenranta) | Nuorgam | Näätämö | Onkamo | Parikkala | Pello | Puitsi | Rajakangas | Raja-Jooseppi-Lotta (Sodankylä) | Ruhovaara | Salla | Santio (Virolahti) | Tornio-Haaparanta | Uukuniemi | Vaalimaa-Torfjanovka (Virolahti) | Vainikkala-Lužaika (Lappeenranta) | Valkeavaara | Vartius-Lyttä (Kuhmo) | Virtaniemi

Lentoasemat

Enontekiö | Helsinki-Vantaa | Ivalo | Joensuu | Jyväskylä | Kajaani | Kemi-Tornio | Kittilä | Kokkola-Pietarsaari | Kuopio | Kuusamo | Lappeenranta | Maarianhamina | Mikkeli | Oulu | Pori | Rovaniemi | Savonlinna | Tampere-Pirkkala | Turku | Vaasa

Satamat

Eckerö | Färjsundet | Hamina | Hanko | Haukipudas | Helsinki | Inkoo | Kalajoki | Kaskinen | Kemi | Kemiö | Kirkkonummi | Kokkola | Kotka | Kristiinankaupunki | Lappeenranta | Loviisa | Långnäs | Maarianhamina | Merikarvia | Naantali | Nuijamaa | Olkiluoto | Oulu | Parainen | Pernaja | Pietarsaari | Pohja | Pori | Porvoo | Raahe | Rauma | Salo | Sipoo | Taalintehdas | Tammisaari | Tornio | Turku | Uusikaupunki

Muut

Helsingin rautatieasema | Kouvolan rautatieasema | Vainikkalan rautatieasema

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kittilän_lentoasema&oldid=19854656”