Kittilän lentoasema
| Kittilän lentoasema | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
_1.jpg) Kittilän lentoasemarakennus helmikuussa 2017. |
|||||||||
| IATA-koodi | KTT | ||||||||
| ICAO-koodi | EFKT | ||||||||
| Sijainti | Kittilä | ||||||||
| Koordinaatit | |||||||||
| Tyyppi | julkinen | ||||||||
| Ylläpitäjä | Finavia | ||||||||
| Valmistumisvuosi | 1979 | ||||||||
| Korkeus | 196 m | ||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Kittilä – 5 km | ||||||||
| Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
| Matkustajamäärä (2020) | 206 251 | ||||||||
| Huomioita | |||||||||
| Lähteet |
AIP[1] Tilastot[2] |
||||||||
Kittilän lentoasema (IATA: KTT, ICAO: EFKT) sijaitsee Lapissa Kittilän kunnassa. Se palvelee pääasiassa Ylläkselle, Leville, Pallakselle, Pyhä-Luostolle ja muihin hiihtokeskuksiin matkustavia turisteja. Lentoasemalle on säännöllisiä lentoja Helsinki-Vantaalta. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki 363 161 matkustajaa.[3] Vuonna 2020 (koronaviruspandemian aikana) lentoaseman kautta kulki 206 251 matkustajaa.
Kittilän lentoaseman kiitotie 16/34 on 2 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Kiitotie 34 on varustettu suurtehovaloin ja ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.[1] Lentokoneiden pysäköintipaikkoja on 12 kappaletta ja vuonna 2020 toteutetun laajennushankkeen myötä lähtöselvitystiskien määrä nousi kahdeksasta neljääntoista.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsähallitus rakensi Kittilään vuosina 1974–1975 metsätalouslentoja varten metsälentopaikan, jolla oli 600–700 metriä pitkä sorapintainen kiitotie. Ensimmäinen lentokone laskeutui lentokentälle 20. syyskuuta 1975. Kenttää käytti lähinnä yleisilmailu, eikä siltä lennetty metsätalouslentoja.[4]
Kittilässä oli 1970-luvulla myös käynnistynyt hanke suuremman lentokentän rakentamiseksi muun muassa matkailuelinkeinon ja Ilmavoimien tarpeisiin. Kittilän lentokenttä rakennettiin metsälentokentän paikalle vuosina 1976–1979 työministeriön, Tie- ja vesirakennuslaitoksen ja Kittilän kunnan yhteishankkeena ja avattiin liikenteelle 11. syyskuuta 1979. Alun perin kentällä oli kaksi kilometriä pitkä päällystetty kiitotie sekä rullaustie, asemataso ja suojarakennuksia. Lentokentän pitäjä oli aluksi puolustusministeriö ja pääasiallinen niin sanotun Kittilän lentopaikan käyttäjä Lapin lennosto, mutta lentokenttä oli myös siviililiikenteen käytössä.[5]
Lentoaseman terminaalin ensimmäinen osa rakennettiin vuosina 1981–1982, ja heinäkuussa 1982 lentokenttä siirrettiin ilmailuhallituksen hallintaan valtion lentoasemaksi. Kiitotie pidennettiin 2 500 metriin vuosina 1984–1985. Valmistumisensa jälkeen lentoasema oli aluksi lähinnä sotilas- ja yleisilmailun käytössä, minkä lisäksi lentoasemalle tehtiin jonkin verran tilauslentoja. Finnair aloitti säännöllinen lentoliikenteen Kittilään helmikuussa 1987.[6] Päivittäinen liikenne alkoi helmikuussa 1990.[7] 1990- ja 2000-lukujen aikana lentoaseman terminaalia on laajennettu useaan otteeseen.[7][8]
Kittilän lentoasemarakennus paloi osittain 27. heinäkuuta 2006.[9] Tuli tuhosi noin 2 000 neliömetrin alueen. Tuhoutuneet osat rakennettiin uudelleen vuosina 2007–2008 ja samalla tilat suunniteltiin avarammiksi. Jälleenrakennus- ja laajennusosa vihittiin käyttöön 14. helmikuuta 2008.[10]
Vuosina 2018-2019 Finavia laajensi Kittilän lentoasemalla sekä terminaalia että lentoliikenteen infrastruktuuria. Yhteensä terminaalin laajennus käsittää 2 000 neliömetriä uutta matkustajatilaa. Lentoliikenteen kapasiteettia ja sujuvuutta parannettiin rakentamalla kaksi uutta rullaustietä, joista toinen on pitkä ja toinen lyhyt. Lisäksi lentokoneiden pysäköintipaikkojen määrä tuplaantui kuudesta 12:een. Vuonna 2020 toteutetulla lisäinvestoinnilla terminaaliin rakennettiin 750 neliötä uutta tilaa matkatavaroiden käsittelyä varten.[11]
Turmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäläisturisteja kuljettanutta, Itävaltaan rekisteröityä Gulfstream G 150 -liikelentokonetta valmisteltiin 4. tammikuuta 2018 Venäjälle paluuta varten. Koneen sisälle oli muodostunut ylipaine, jonka takia ovi sinkoutui voimalla päin saksalaista kapteenia, joka oli avaamassa koneen ovea. Hän kuoli välittömästi. Turman sattuessa koneessa ei ollut matkustajia. Onnettomuustutkintakeskus selvittää asiaa. [12][13]
_1.jpg)
Lentoyhtiöt ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vain Finnairin kohdetiedoille annettu lähde. |
| Lentoyhtiö | Kohde |
|---|---|
| AirBaltic | Kausittainen: Riika |
| Finnair | Helsinki, Ivalo, Kausittainen: Tampere, Turku |
| Helvetic Airways | Kausittainen: Zürich |
| Lufthansa | Kausittainen: München |
| Norwegian Air Shuttle | Kausittainen: Helsinki |
| Transavia | Kausittainen: Pariisi-Orly |
| TUI Airways | Kausittainen: Birmingham, Bristol, Bryssel, Doncaster/Sheffield, Glasgow, Lontoo-Gatwick, Manchester, Newcastle, Nottingham |
Matkustajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Kotimaa | Ulkomaat | Yhteensä | Muutos |
|---|---|---|---|---|
| 1983 | 1 821 | |||
| 1985 | 280 | |||
| 1990 | 21 103 | |||
| 1995 | 76 002 | |||
| 1999 | 110 128 | 17 808 | 127 936 | +0,0 % 
|
| 2000 | 143 627 | 26 455 | 170 082 | +32,9 %
|
| 2001 | 145 757 | 35 781 | 181 538 | +6,7 %
|
| 2002 | 146 408 | 51 083 | 197 491 | +8,8 %
|
| 2003 | 144 482 | 69 300 | 213 782 | +8,2 %
|
| 2004 | 161 854 | 77 109 | 238 963 | +11,8 %
|
| 2005 | 155 008 | 73 513 | 228 521 | −4,4 % 
|
| 2006 | 153 264 | 91 820 | 245 084 | +7,2 %
|
| 2007 | 145 675 | 96 291 | 241 966 | −1,3 %
|
| 2008 | 164 136 | 101 259 | 265 395 | +9,7 %
|
| 2009 | 165 926 | 79 387 | 245 313 | −7,6 %
|
| 2010 | 142 197 | 72 179 | 214 376 | −12,6 %
|
| 2011 | 167 484 | 71 054 | 238 538 | +11,3 %
|
| 2012 | 186 184 | 77 202 | 263 386 | +10,4 %
|
| 2013 | 157 465 | 79 757 | 237 222 | −9,9 %
|
| 2014 | 153 011 | 81 722 | 234 733 | −1,0 %
|
| 2015 | 140 831 | 85 988 | 226 819 | −3,4 %
|
| 2016 | 148 274 | 109 263 | 257 537 | +13,5 %
|
| 2017 | 183 952 | 141 101 | 325 053 | +26,2 %
|
| 2018 | 208 835 | 145 726 | 354 561 | +9,1 %
|
| 2019 | 214 357 | 148 804 | 363 161 | +2,4 %
|
| 2020 | 128 093 | 78 158 | 206 251 | -43,2 %
|
| 2021 | 118 618 | 63 684 | 182 302 | -11,6 %
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alakulppi, Jaakko: Lapin ilmailuhistoria II. Jälleenrakentamisesta 1945 Lapin lentomatkailuun ja Hornet-kauteen 2001. Jaakko Alakulppi, 2006. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 10. ISBN 952-92-0337-3. ISSN 0781-5409.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b EFKT Kittilä (PDF) (osa EFKT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 15.7.2011.
- ↑ Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.2.2011).
- ↑ Matkustajat lentoasemittain 2019 Finavia. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ Alakulppi 2006, s. 721–722
- ↑ Alakulppi 2006, s. 722–726
- ↑ Alakulppi 2006, s. 728
- ↑ a b Alakulppi 2006, s. 730
- ↑ Hakola, Merja: Aika matka kiitotiellä. The Finavia Story, s. 218. Helsinki: Finavia, Multikustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-468-130-8.
- ↑ Kittilän lentoaseman tulipalo sammunut Helsingin Sanomat. 27.7.2006. Helsinki. Viitattu 20.12.2009.
- ↑ Finavialta lisäinvestointi Kittilän lentoaseman kehittämiseen | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 1.4.2021.
- ↑ OTKES vahvisti odotetusti ylipaineen aiheuttaneen Gulfstream G150 -liikesuihkukoneen oviturman | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 16.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
- ↑ Lentokapteeni kuoli turmassa Kittilässä: Yksityiskoneen ovesta sinkoutui kappaleita yli 10 metrin päähän – "Jotain erikoista tapahtunut" mtv.fi. Viitattu 18.1.2018.
- ↑ Alakulppi 2006, s. 732.
- ↑ Finavian liikennetilastot finavia.fi. Viitattu 11.1.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Enontekiö •
Helsinki-Vantaa •
Ivalo •
Joensuu •
Jyväskylä •
Kajaani •
Kemi-Tornio •
Kittilä •
Kokkola-Pietarsaari •
Kuopio
Kuusamo •
Lappeenranta •
Maarianhamina •
Oulu •
Pori •
Rovaniemi •
Savonlinna •
Tampere-Pirkkala •
Turku •
Vaasa
Ei säännöllistä matkustajaliikennettä: Halli • Mikkeli • Seinäjoki • Utti
Pysyvästi suljetut: Helsinki-Malmi • Varkaus
