Kittilän lentoasema

Kittilän lentoasema
	; Kittilän lentoasemarakennus helmikuussa 2017.
IATA-koodi	KTT
ICAO-koodi	EFKT
Sijainti	Kittilä
Koordinaatit	67°41′55″N, 024°50′53″E
Tyyppi	julkinen
Ylläpitäjä	Finavia
Valmistumisvuosi	1979
Korkeus	196 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys	Kittilä – 5 km
Kiitotie
Matkustajamäärä (2020)	206 251
Huomioita
Lähteet	AIP; Tilastot
	Infobox OK

Kittilän lentoasema (IATA: KTT, ICAO: EFKT) sijaitsee Lapissa Kittilän kunnassa. Se palvelee pääasiassa Ylläkselle, Leville, Pallakselle, Pyhä-Luostolle ja muihin hiihtokeskuksiin matkustavia turisteja. Lentoasemalle on säännöllisiä lentoja Helsinki-Vantaalta. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki 363 161 matkustajaa.^[3] Vuonna 2020 (koronaviruspandemian aikana) lentoaseman kautta kulki 206 251 matkustajaa.

Kittilän lentoaseman kiitotie 16/34 on 2 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Kiitotie 34 on varustettu suurtehovaloin ja ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.^[1] Lentokoneiden pysäköintipaikkoja on 12 kappaletta ja vuonna 2020 toteutetun laajennushankkeen myötä lähtöselvitystiskien määrä nousi kahdeksasta neljääntoista.

Kittilä valittiin vuonna 2021 vuoden lentoasemaksi.^[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsähallitus rakensi Kittilään vuosina 1974–1975 metsätalouslentoja varten metsälentopaikan, jolla oli 600–700 metriä pitkä sorapintainen kiitotie. Ensimmäinen lentokone laskeutui lentokentälle 20. syyskuuta 1975. Kenttää käytti lähinnä yleisilmailu, eikä siltä lennetty metsätalouslentoja.^[5]

Kittilässä oli 1970-luvulla myös käynnistynyt hanke suuremman lentokentän rakentamiseksi muun muassa matkailuelinkeinon ja Ilmavoimien tarpeisiin. Kittilän lentokenttä rakennettiin metsälentokentän paikalle vuosina 1976–1979 työministeriön, Tie- ja vesirakennuslaitoksen ja Kittilän kunnan yhteishankkeena ja avattiin liikenteelle 11. syyskuuta 1979. Alun perin kentällä oli kaksi kilometriä pitkä päällystetty kiitotie sekä rullaustie, asemataso ja suojarakennuksia. Lentokentän pitäjä oli aluksi puolustusministeriö ja pääasiallinen niin sanotun Kittilän lentopaikan käyttäjä Lapin lennosto, mutta lentokenttä oli myös siviililiikenteen käytössä.^[6]

Lentoaseman terminaalin ensimmäinen osa rakennettiin vuosina 1981–1982, ja heinäkuussa 1982 lentokenttä siirrettiin ilmailuhallituksen hallintaan valtion lentoasemaksi. Kiitotie pidennettiin 2 500 metriin vuosina 1984–1985. Valmistumisensa jälkeen lentoasema oli aluksi lähinnä sotilas- ja yleisilmailun käytössä, minkä lisäksi lentoasemalle tehtiin jonkin verran tilauslentoja. Finnair aloitti säännöllinen lentoliikenteen Kittilään helmikuussa 1987.^[7] Päivittäinen liikenne alkoi helmikuussa 1990.^[8] 1990- ja 2000-lukujen aikana lentoaseman terminaalia on laajennettu useaan otteeseen.^[8]^[9]

Kittilän lentoasemarakennus paloi osittain 27. heinäkuuta 2006.^[10] Tuli tuhosi noin 2 000 neliömetrin alueen. Tuhoutuneet osat rakennettiin uudelleen vuosina 2007–2008 ja samalla tilat suunniteltiin avarammiksi. Jälleenrakennus- ja laajennusosa vihittiin käyttöön 14. helmikuuta 2008.^[11]

Vuosina 2018-2019 Finavia laajensi Kittilän lentoasemalla sekä terminaalia että lentoliikenteen infrastruktuuria. Yhteensä terminaalin laajennus käsittää 2 000 neliömetriä uutta matkustajatilaa. Lentoliikenteen kapasiteettia ja sujuvuutta parannettiin rakentamalla kaksi uutta rullaustietä, joista toinen on pitkä ja toinen lyhyt. Lisäksi lentokoneiden pysäköintipaikkojen määrä tuplaantui kuudesta 12:een. Vuonna 2020 toteutetulla lisäinvestoinnilla terminaaliin rakennettiin 750 neliötä uutta tilaa matkatavaroiden käsittelyä varten.^[12]

Turmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläisturisteja kuljettanutta, Itävaltaan rekisteröityä Gulfstream G 150 -liikelentokonetta valmisteltiin 4. tammikuuta 2018 Venäjälle paluuta varten. Koneen sisälle oli muodostunut ylipaine, jonka takia ovi sinkoutui voimalla päin saksalaista kapteenia, joka oli avaamassa koneen ovea. Hän kuoli välittömästi. Turman sattuessa koneessa ei ollut matkustajia. Onnettomuustutkintakeskus selvittää asiaa. ^[13]^[14]

Finnairin A321-lentokone Kittilässä helmikuussa 2017.

Lentoyhtiöt ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiö	Kohde
AirBaltic	Kausittainen: Riika
Finnair	Helsinki, Ivalo, Kausittainen: Tampere, Turku
Helvetic Airways	Kausittainen: Zürich
Lufthansa	Kausittainen: München
Norwegian Air Shuttle	Kausittainen: Helsinki
Transavia	Kausittainen: Pariisi-Orly
TUI Airways	Kausittainen: Birmingham, Bristol, Bryssel, Doncaster/Sheffield, Glasgow, Lontoo-Gatwick, Manchester, Newcastle, Nottingham

Kittilän lentoasema vuonna 2006.

Matkustajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajamäärät Kittilän lentoasemalla vuosittain^[15]^[16]

Vuosi	Kotimaa	Ulkomaat	Yhteensä	Muutos
1983			1 821
1985			280
1990			21 103
1995			76 002
1999	110 128	17 808	127 936	+0,0 %
2000	143 627	26 455	170 082	+32,9 %
2001	145 757	35 781	181 538	+6,7 %
2002	146 408	51 083	197 491	+8,8 %
2003	144 482	69 300	213 782	+8,2 %
2004	161 854	77 109	238 963	+11,8 %
2005	155 008	73 513	228 521	−4,4 %
2006	153 264	91 820	245 084	+7,2 %
2007	145 675	96 291	241 966	−1,3 %
2008	164 136	101 259	265 395	+9,7 %
2009	165 926	79 387	245 313	−7,6 %
2010	142 197	72 179	214 376	−12,6 %
2011	167 484	71 054	238 538	+11,3 %
2012	186 184	77 202	263 386	+10,4 %
2013	157 465	79 757	237 222	−9,9 %
2014	153 011	81 722	234 733	−1,0 %
2015	140 831	85 988	226 819	−3,4 %
2016	148 274	109 263	257 537	+13,5 %
2017	183 952	141 101	325 053	+26,2 %
2018	208 835	145 726	354 561	+9,1 %
2019	214 357	148 804	363 161	+2,4 %
2020	128 093	78 158	206 251	-43,2 %
2021	118 618	63 684	182 302	-11,6 %

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakulppi, Jaakko: Lapin ilmailuhistoria II. Jälleenrakentamisesta 1945 Lapin lentomatkailuun ja Hornet-kauteen 2001. Jaakko Alakulppi, 2006. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 10. ISBN 952-92-0337-3. ISSN 0781-5409.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ ^a ^b EFKT Kittilä (PDF) (osa EFKT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 15.7.2011.
↑ Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.2.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Matkustajat lentoasemittain 2019 Finavia. Viitattu 11.1.2020.
↑ Kittilän lentoasema palkittiin Vuoden 2021 lentoasema -tunnustuksella finavia.fi.
↑ Alakulppi 2006, s. 721–722
↑ Alakulppi 2006, s. 722–726
↑ Alakulppi 2006, s. 728
↑ ^a ^b Alakulppi 2006, s. 730
↑ Hakola, Merja: Aika matka kiitotiellä. The Finavia Story, s. 218. Helsinki: Finavia, Multikustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-468-130-8.
↑ Kittilän lentoaseman tulipalo sammunut Helsingin Sanomat. 27.7.2006. Helsinki. Viitattu 20.12.2009.
↑ Kittilän lentoasemaa laajennettu vastaamaan matkailun tarpeisiin 14.2.2008. Vantaa: Finavia. Viitattu 30.12.2011.
↑ Finavialta lisäinvestointi Kittilän lentoaseman kehittämiseen | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 1.4.2021.
↑ OTKES vahvisti odotetusti ylipaineen aiheuttaneen Gulfstream G150 -liikesuihkukoneen oviturman | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 16.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
↑ Lentokapteeni kuoli turmassa Kittilässä: Yksityiskoneen ovesta sinkoutui kappaleita yli 10 metrin päähän – "Jotain erikoista tapahtunut" mtv.fi. Viitattu 18.1.2018.
↑ Alakulppi 2006, s. 732.
↑ Finavian liikennetilastot finavia.fi. Viitattu 11.1.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kittilän lentoasema.

Finavia – Kittilän lentoasema
Suomen ilmailukäsikirja – Kittilän lentoasema (Arkistoitu – Internet Archive)

Suomen lentoasemat

Enontekiö • Helsinki-Vantaa • Ivalo • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kemi-Tornio • Kittilä • Kokkola-Pietarsaari • Kuopio
Kuusamo • Lappeenranta • Maarianhamina • Oulu • Pori • Rovaniemi • Savonlinna • Tampere-Pirkkala • Turku • Vaasa

Ei säännöllistä matkustajaliikennettä: Halli • Mikkeli • Seinäjoki • Utti

Pysyvästi suljetut: Helsinki-Malmi • Varkaus

Suomen raja-asemat

Maaraja-asemat	Haapovaara \| Imatran Pelkola \| Inari \| Karesuvanto \| Karikangas \| Karigasniemi \| Karttimo \| Kilpisjärvi \| Kivilompolo \| Kivipuro \| Kokkojärvi \| Kolmikanta (Imatra) \| Kurvinen \| Kuusamo \| Leminaho \| Muonio \| Niirala (Tohmajärvi) \| Nuijamaa-Brusnitšnoje (Lappeenranta) \| Nuorgam \| Näätämö \| Onkamo \| Parikkala \| Pello \| Puitsi \| Rajakangas \| Raja-Jooseppi-Lotta (Sodankylä) \| Ruhovaara \| Salla \| Santio (Virolahti) \| Tornio-Haaparanta \| Uukuniemi \| Vaalimaa-Torfjanovka (Virolahti) \| Vainikkala-Lužaika (Lappeenranta) \| Valkeavaara \| Vartius-Lyttä (Kuhmo) \| Virtaniemi
Lentoasemat	Enontekiö \| Helsinki-Vantaa \| Ivalo \| Joensuu \| Jyväskylä \| Kajaani \| Kemi-Tornio \| Kittilä \| Kokkola-Pietarsaari \| Kuopio \| Kuusamo \| Lappeenranta \| Maarianhamina \| Mikkeli \| Oulu \| Pori \| Rovaniemi \| Savonlinna \| Tampere-Pirkkala \| Turku \| Vaasa
Satamat	Eckerö \| Färjsundet \| Hamina \| Hanko \| Haukipudas \| Helsinki \| Inkoo \| Kalajoki \| Kaskinen \| Kemi \| Kemiö \| Kirkkonummi \| Kokkola \| Kotka \| Kristiinankaupunki \| Lappeenranta \| Loviisa \| Långnäs \| Maarianhamina \| Merikarvia \| Naantali \| Nuijamaa \| Olkiluoto \| Oulu \| Parainen \| Pernaja \| Pietarsaari \| Pohja \| Pori \| Porvoo \| Raahe \| Rauma \| Salo \| Sipoo \| Taalintehdas \| Tammisaari \| Tornio \| Turku \| Uusikaupunki
Muut	Helsingin rautatieasema \| Kouvolan rautatieasema \| Vainikkalan rautatieasema

[aip_efkt_2.1-1] EFKT Kittilä (PDF) (osa EFKT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 15.7.2011.

[lentoliikennetilasto_2010-2] Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.2.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)

[3] Matkustajat lentoasemittain 2019 Finavia. Viitattu 11.1.2020.

[4] Kittilän lentoasema palkittiin Vuoden 2021 lentoasema -tunnustuksella finavia.fi.

[alakulppi_2006_ss721-722-5] Alakulppi 2006, s. 721–722

[alakulppi_2006_ss722-726-6] Alakulppi 2006, s. 722–726

[alakulppi_2006_s728-7] Alakulppi 2006, s. 728

[alakulppi_2006_s730-8] Alakulppi 2006, s. 730

[hakola_2007_s218-9] Hakola, Merja: Aika matka kiitotiellä. The Finavia Story, s. 218. Helsinki: Finavia, Multikustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-468-130-8.

[hs20060727-10] Kittilän lentoaseman tulipalo sammunut Helsingin Sanomat. 27.7.2006. Helsinki. Viitattu 20.12.2009.

[finavia_20080214-11] Kittilän lentoasemaa laajennettu vastaamaan matkailun tarpeisiin 14.2.2008. Vantaa: Finavia. Viitattu 30.12.2011.

[12] Finavialta lisäinvestointi Kittilän lentoaseman kehittämiseen | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 1.4.2021.

[13] OTKES vahvisti odotetusti ylipaineen aiheuttaneen Gulfstream G150 -liikesuihkukoneen oviturman | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 16.1.2018. Viitattu 18.1.2018.

[14] Lentokapteeni kuoli turmassa Kittilässä: Yksityiskoneen ovesta sinkoutui kappaleita yli 10 metrin päähän – "Jotain erikoista tapahtunut" mtv.fi. Viitattu 18.1.2018.

[alakulppi_2006_s732-15] Alakulppi 2006, s. 732.

[16] Finavian liikennetilastot finavia.fi. Viitattu 11.1.2020.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]