Kittilän lentoasema
| Kittilän lentoasema | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
_1.jpg) Kittilän lentoasemarakennus helmikuussa 2017. |
|||||||||
| IATA-koodi | KTT | ||||||||
| ICAO-koodi | EFKT | ||||||||
| Sijainti | Kittilä | ||||||||
| Koordinaatit | |||||||||
| Tyyppi | julkinen | ||||||||
| Ylläpitäjä | Finavia | ||||||||
| Valmistumisvuosi | 1979 | ||||||||
| Korkeus | 196 m | ||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Kittilä – 5 km | ||||||||
| Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
| Matkustajamäärä (2016) | 257 545 | ||||||||
| Huomioita | |||||||||
| Lähteet | AIP[1] Tilastot[2] |
||||||||
Kittilän lentoasema (IATA: KTT, ICAO: EFKT) sijaitsee Lapissa Kittilän kunnassa. Se palvelee pääasiassa Leville ja muihin hiihtokeskuksiin matkustavia turisteja. Lentoasemalle on säännöllisiä lentoja Helsinki-Vantaalta. Vuonna 2016 lentoaseman kautta kulki 257 545 matkustajaa.[3]
Kittilän lentoaseman kiitotie 16/34 on 2 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Kiitotie 34 on varustettu suurtehovaloin ja ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.[1]
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsähallitus rakensi Kittilään vuosina 1974–1975 metsätalouslentoja varten metsälentopaikan, jolla oli 600–700 metriä pitkä sorapintainen kiitotie. Ensimmäinen lentokone laskeutui lentokentälle 20. syyskuuta 1975. Kenttää käytti lähinnä yleisilmailu, eikä siltä lennetty metsätalouslentoja.[4]
1970-luvulla Kittilässä oli myös käynnistynyt hanke suuremman lentokentän rakentamiseksi muun muassa matkailuelinkeinon ja Ilmavoimien tarpeisiin. Kittilän lentokenttä rakennettiin metsälentokentän paikalle vuosina 1976–1979 työministeriön, Tie- ja vesirakennuslaitoksen ja Kittilän kunnan yhteishankkeena ja avattiin liikenteelle 11. syyskuuta 1979. Alun perin kentällä oli kaksi kilometriä pitkä päällystetty kiitotie sekä rullaustie, asemataso ja suojarakennuksia. Lentokentän pitäjä oli aluksi puolustusministeriö ja pääasiallinen niin sanotun Kittilän lentopaikan käyttäjä Lapin lennosto, mutta lentokenttä oli myös siviililiikenteen käytössä.[5]
Lentoaseman terminaalin ensimmäinen osa rakennettiin vuosina 1981–1982, ja heinäkuussa 1982 lentokenttä siirrettiin ilmailuhallituksen hallintaan valtion lentoasemaksi. Kiitotie pidennettiin 2 500 metriin vuosina 1984–1985. Valmistumisensa jälkeen lentoasema oli aluksi lähinnä sotilas- ja yleisilmailun käytössä, minkä lisäksi lentoasemalle tehtiin jonkin verran tilauslentoja. Finnair aloitti säännöllinen lentoliikenteen Kittilään helmikuussa 1987.[6] Päivittäinen liikenne alkoi helmikuussa 1990.[7] 1990- ja 2000-lukujen aikana lentoaseman terminaalia on laajennettu useaan otteeseen.[7][8]
Kittilän lentoasemarakennus paloi osittain 27. heinäkuuta 2006.[9] Tuli tuhosi noin 2 000 neliömetrin alueen. Tuhoutuneet osat rakennettiin uudelleen vuosina 2007–2008 ja samalla tilat suunniteltiin uudelleen avarammiksi. Jälleenrakennus- ja laajennusosa vihittiin käyttöön 14. helmikuuta 2008.[10]
Lentoyhtiöt ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Lentoyhtiö | Kohde |
|---|---|
| Arkefly | Kausittainen: Amsterdam |
| Finnair | Helsinki, Ivalo |
| Lufthansa | Kausittainen: München |
| Norwegian Air Shuttle | Kausittainen: Helsinki |
| Transavia | Kausittainen: Pariisi-Orly |
Matkustajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Kotimaa | Ulkomaat | Yhteensä | Muutos |
|---|---|---|---|---|
| 1983 | 1 821 | |||
| 1985 | 280 | |||
| 1990 | 21 103 | |||
| 1995 | 76 002 | |||
| 2000 | 170 082 | |||
| 2005 | 155 008 | 73 693 | 228 701 | −4,3 %  |
| 2006 | 153 338 | 91 820 | 245 158 | +7,3 %  |
| 2007 | 145 675 | 94 944 | 240 619 | −1,8 % |
| 2008 | 164 136 | 101 428 | 265 564 | +9,8 % |
| 2009 | 165 905 | 79 387 | 245 292 | −7,6 % |
| 2010 | 141 655 | 72 296 | 214 493 | −12,6 % |
| 2011 | 167 484 | 71 054 | 238 538 | +11,2 % |
| 2012 | 186 184 | 77 273 | 263 427 | +10,4 % |
| 2013 | 157 465 | 79 757 | 237 222 | −9,9 % |
| 2014 | 153 011 | 81 781 | 234 792 | –1,0 % |
| 2015 | 140 831 | 85 988 | 226 819 | –3,4 % |
| 2016 | 148 286 | 109 259 | 254 575 | +13,5 % |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alakulppi, Jaakko: Lapin ilmailuhistoria II. Jälleenrakentamisesta 1945 Lapin lentomatkailuun ja Hornet-kauteen 2001. Jaakko Alakulppi, 2006. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 10. ISBN 952-92-0337-3. ISSN 0781-5409.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b EFKT Kittilä (PDF) (osa EFKT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 15.7.2011.
- ↑ Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.2.2011).
- ↑ Finavia: Matkustajat 2016
- ↑ Alakulppi 2006, s. 721–722
- ↑ Alakulppi 2006, s. 722–726
- ↑ Alakulppi 2006, s. 728
- ↑ a b Alakulppi 2006, s. 730
- ↑ Hakola, Merja: Aika matka kiitotiellä. The Finavia Story, s. 218. Helsinki: Finavia, Multikustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-468-130-8.
- ↑ Kittilän lentoaseman tulipalo sammunut Helsingin Sanomat. 27.7.2006. Helsinki. Viitattu 20.12.2009.
- ↑ Alakulppi 2006, s. 732.
- ↑ Finavian liikennetilastot Viitattu 30.1.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finavia – Kittilän lentoasema
- Suomen ilmailukäsikirja – Kittilän lentoasema
- World Aero Datan tiedot lentoasemasta
- theAirDB:n tiedot lentoasemasta
Enontekiö • Helsinki-Vantaa • Ivalo • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kemi-Tornio • Kittilä • Kokkola-Pietarsaari • Kuopio • Kuusamo • Maarianhamina • Oulu • Pori • Rovaniemi • Savonlinna • Tampere-Pirkkala • Turku • Vaasa
Ei säännöllistä matkustajaliikennettä: Halli • Helsinki-Malmi • Lappeenranta • Mikkeli • Seinäjoki • Utti • Varkaus
