Tunturi-Lapin seutukunta
 |
|
|
sijainti |
|
| Väkiluku |
14 622 60:nneksi suurin 31.12.2021 [1] |
Tunturi-Lapin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Alueesta käytetään myös nimitystä Luoteis-Suomi ja se on osa Lapin maakuntaa. Siihen kuuluu neljä kuntaa, ja Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmässä sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 196.
Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi alueen merkittävimmistä elinkeinoista on hiihto- ja laskettelukeskuksien vetovoimaan perustuva talvimatkailu. Alueella sijaitsevia turistikeskuksia ovat mm. Kilpisjärvi, Olos, Pallas, Ylläs ja Levi.
Yhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteyksiä ulkomaailmaan tarjoavat Kittilän ja Enontekiön lentoasemat sekä Kolariin alueella sijainneen Partekin sementtitehtaan ansiosta vedetty rautatie.
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen tunnettuja taiteilijoita ovat Muoniosta kotoisin oleva Katri Vala (s. 11.9.1901 Muonio - k. 28.5.1944 Ruotsi), kittiläläiset Reidar Särestöniemi (1925-1981) ja Einari Junttila (1901-1975). Kirjailija Yrjö Kokko (16.10.1903 Sortavala - 6.9.1977 Helsinki) toimi piirieläinlääkärinä Muonion kunnassa vuosina 1945-1950. Muoniosta kotoisin on myös Muonion entisen kirkkoherran Eemeli Salmen poika Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi (s. 1951 Muoniossa).
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vaakuna | Kunta | Väkiluku (2023) |
Maapinta- ala km² |
Väestön- tiheys (as./km²) |
Kunnallis- vero (2024) |
Suomen- kieliset (2022) |
Ruotsin- kieliset (2022) |
Saamen- kieliset (2022) |
Muun- kieliset (2022) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
Enontekiö | 1 770 | 7 953 | 0,2 | 8.6 % | 88 % | 0,8 % | 10,3 % | 3 % |
 |
Kittilä | 6 814 | 8 095 | 0,8 | 7.6 % | 93 % | 0,3 % | 0,4 % | 4 % |
 |
Kolari | 4 012 | 2 559 | 1,6 | 7.9 % | 97 % | 0,7 % | 0,1 % | 2 % |
 |
Muonio | 2 324 | 1 904 | 1,2 | 8.9 % | 54 % | 0,3 % | 0,2 % | 2 % |
| yhteensä | 14 920 | 20 512 | 0,7 | 93 % | 0,5 % | 1,5 % | 3 % |
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty seutukunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 26.8.2022.
- ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Tilastokeskus. Viitattu 20.2.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
