Suurikuusikon kaivos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaivoksen sijainti
Kaivoksen sijainti
Kittilän kaivos
Kaivosaluetta kesäkuussa 2007.

Kittilän kaivos (myös Suurikuusikon kultakaivos) on Kittilässä sijaitseva Euroopan suurin kultakaivos. Kaivosta operoi Agnico Eagle Mines.[1]

Kaivos sijaitsee noin 50 kilometriä Kittilän keskustasta koilliseen lähellä Kiistalan kylää. Ensimmäiset viitteet alueen kultapotentiaalista saatiin maaliskuussa 1986. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimusavustajat Pekka Puhakka ja Jorma Valkama tekivät ns. kultataskulöydön Kiistalan Vuomajärvellä, jossa oli meneillään tielinjan oikaisu. Kallioleikkauksesta löytyi kvartsikarbonaattijuoni, jossa oli näkyvää kultaa lyijyhohde-gersdorffiitti-arseenikiisu-matriisissa. Geologi Ilkka Härkösen tutkimukset johtivat suuren esiintymän löytymiseen. GTK tutki esiintymää vuoteen 1998 asti, jolloin ruotsalainen Riddarhyttan Resources AB osti esiintymän valtausoikeudet huutokaupalla. Marraskuussa 2005 kanadalainen Agnico-Eagle Mines osti enemmistön Riddarhyttanin osakkeista.[2]

Kaivoksen rakentamispäätös tehtiin seuraavana kesänä. Ensimmäiset kultaharkot kaivokselta valmistuivat keväällä 2009[3]. Suurikuusikon kaivoksen vuosituotanto on noin 170 000 unssia eli noin 5 500 kiloa kultaa.[1]

Esiintymää louhittiin vuoteen 2012 saakka avolouhoksena. Maanalainen louhinta alkoi 2010, ja sen arvioidaan jatkuvan noin vuoteen 2035. Kaivoksen yhteydessä oleva rikastamo käsittelee 3 000–4 000 tonnia malmia vuorokaudessa.[1] Valettavien harkkojen kultapitoisuus on 92–95 %.[4]

Suurikuusikon esiintymän malmin kultapitoisuus on korkea, mutta kulta esiintyy pääasiassa arseenikiisun hilassa niin sanottuna refraktorisena eli näkymättömänä kultana, mikä tekee siitä vaikeasti rikastettavaa. Kullanerottamisprosessissa käytetään muun muassa autoklaavihapetusta ja syanidiliuotusta.[4] Rikastusprosessin haastavuus oli pääsyy pitkään tutkimusvaiheeseen ennen kaivostoiminnan käynnistämistä.[2]

Geologisesti esiintymä on osa Kittilän vihreäkivivyöhykkeen yli kahden miljardin vuoden ikäisiä Porkosen tai Kautoselän muodostumia. Esiintymän isäntäkivet ovat mafisia pyroklastisia vulkaniitteja. Itse esiintymä on syntynyt hieman myöhemmin orogeenisten prosessien yhteydessä. Kulta esiintyy Kiistalan hiertovyöhykkeeseen liittyvissä juoniparvissa.

Syksyllä 2015 kaivoksella ilmeni jätealtaan vesiongelmia.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kittila (Perustiedot kaivoksesta) Agnico Eagle Mines. Viitattu 12.7.2016. (englanniksi)
  2. a b Kaarestunturin kultakonglomeraateista Suurikuusikon kultaesiintymään - Ilkka Härkösen panos kultageologina Geologi-lehti 58 (2006). Suomen Geologinen Seura. Viitattu 12.7.2016.
  3. Mainio, Tapio: Ensimmäiset kultaharkot valettiin Kittilän kaivoksella Helsingin Sanomat. 4.2.2009.
  4. a b Malmin rikastus Kittilässä Agnico Eagle Finland. Viitattu 12.7.2016.
  5. Leisti, Tapani: Jätepato uhkaa murtua Kittilän kultakaivoksella Yle Uutiset. 28.10.2015. Yleisradio. Viitattu 9.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]