Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä
Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä on suo Savukoskella Lapin maakunnassa. Se sijaitsee Ylikemissä, Värriöjoen ja Kemijoen välisellä kannaksella.[1][2]
Äteritsiputeritsipuolilautatsijängän nimessä on 35 kirjainta, joten se on pisin suomenkielinen paikannimi.[3] Suomen seuraavaksi pisin suomenkielinen paikannimi on Vanhainpiikainmarkkinaplassi Ikaalisissa. Useat pisimmistä paikannimistä ovat Pohjois-Suomessa mutta joitakin myös eteläisemmässä Suomessa.[4]
Nimen merkitys ei ole ilmeinen, mutta se on aito paikannimi, jonka kartantekijöille vahvisti Värriöjoen varrella asunut Albert Ikäheimo. Erään arvion mukaan nimi viittaisi puolisen eli lounaan syömiseen, mutta todennäköisemmin se ei varsinaisesti tarkoittaisi mitään vaan olisi merkityksetön hokema tai huumorimielessä tehty kehitelmä. Pirjo Vuotovesi arvioi pro gradu -työssään, että nimen olisivat antaneet rajavartijat sillä perusteella, että kaikilla paikoilla on oltava erisnimi.[1] Kuitenkin Vuotovesi listaa nimen alkuosan myös yhdeksi mahdollisista "lappalaisperäisistä" nimielementeistä.[5]
Saamelaiskielten tutkija Taarna Valtonen pitääkin perustellumpana nimen saamelaista alkuperää koska se täyttää kaikki substraattinimen tuntomerkit ja päättelee sen siksi perustuvan alueella aiemmin puhutun keminsaamen kielen paikalliseen varianttiin.[6] Tätä tukevat myös alueella esiintyvät muut alkuperältään saamelaiset paikannimet.[7] Muihin samoja elementtejä sisältäviin paikannimiin vertailemalla Valtonen esittää nimelle saamelaiskieliin perustuvan rekonstruktion: jänkä Pohjois-Suomen murteissa vakiintuneena maastosanana tunnetusti tarkoittaa suota, lauttanen (myös esim. nimessä Kakslauttanen) tarkoittaa yhden tolpan varaan rakennettua säilytyslavaa, ripustustelinettä tai pientä aittaa.[8] Nimen alkuosan kolmelle elementille: Äteri=tsi|puteri=tsi|puoli Valtonen esittää tulkinnaksi saamelaisen patronyyminimen: /*adderidži pjedaridži puoꞷeli/ eli Adderin pojan Pjedarin poika Puavali. Näin nimen merkitykseksi saadaan: ’Adderisen Pjotorisen Puavalin Lauttasjänkä’ [9]
Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naapurikunnassa Sallassa toimi Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari, jolla oli pisin suomenkielinen yrityksen nimi.[10] Yrittäjä päätti nimetä baarin jängän mukaan sen jälkeen, kun useita tavallisempia nimiehdotuksia oli patentti- ja rekisterihallituksessa hylätty jo käytössä olevina.[10] Puhelimeen yrityksessä vastattiin: Äteritsi-baari. Vuonna 1980 avattu kahvila-ravintola lopetti toimintansa huhtikuussa 2006.[11][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtonen, Taarna: "Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä". Suomen pisimmän paikannimen etymologiaehdotus. Teoksessa: Holopainen, Sampsa, Jeongdo Kim & Niklas Metsäranta (toim.): Elämä ja etymologia. Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja, s. 400–419. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 2023. ISBN 978-951-51-8283-8 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 9.6.2023.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hei, yritänpä kysyä uudelleen, koska jostakin syystä en ole saanut vastausta... Kysy.fi. 25.02.2009. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 23.7.2018. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä Maanmittauslaitos. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Peruskartan paikannimet 13.9.2010. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
- ↑ Eklund, Ville Ajankohta =31.10.2015: Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä – näin eriskummallinen on Suomen pisin paikannimi MTV Uutiset. Viitattu 2.1.2022.
- ↑ Valtonen 2023, s. 400-401.
- ↑ Valtonen 2023, s. 401-403.
- ↑ Valtonen 2023, s. 403-406.
- ↑ Valtonen 2023, s. 408-409.
- ↑ Valtonen 2023, s. 410-415.
- ↑ a b Päivän kuva: Tämä pitkän nimen baari ei ole enää olemassa uusisuomi.fi.
- ↑ Avoin yhtiö Äteritsiputeritsipuolilautatsi-Baari Kauppalehti. Viitattu 26.8.2014.
- ↑ Koivula, Erkki: Mennäänks kahville tonne Äterit... Iltalehti, 4.8.1984, s. 6. Näköislehti (maksullinen).
