Erisnimi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Erisnimi on nimisana, jolla yksilöidään jokin kohde erotukseksi muista vastaavaan luokkaan tai lajiin kuuluvista jäsenistä.[1] Erisnimet ovat yksiviitteisiä eli niillä on vain yksi tarkoite. Joskus erisnimen ja yleisnimen välinen raja ei ole selvä. Ilmauksen tehtävästä käy kuitenkin useimmiten ilmi, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Esimerkiksi lause ”Hän on oikea einstein.” ei yksilöi henkilöä vaan luokittelee hänet Albert Einsteinin kaltaiseksi neroksi.[2] Erisnimen määritelmä voi myös riippua kielestä: esimerkiksi saksalaisille tutkijoille kielten kansallisuuksien nimitykset ovat erisnimiä.[3] Tyypillisiä erisnimiä ovat paikan- ja henkilönnimet [4] sekä tuotemerkit [5]

Erisnimien oikeinkirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkukirjain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erisnimet kirjoitetaan latinalaisia aakkosia käyttävissä puheissa lähtökohtaisesti isolla alkukirjaimilla. Tältä osin käytäntö kuitenkin vaihtelee eri kielissä eräiden sellaisten sanaryhmien osalta, joita voidaan pitää eris- ja yleisnimien rajatapauksina. Näitä ovat kielten samoin kuin kuukausien, viikonpäivien ja vuotuisten juhlapäivien nimet, jotka kirjoitetaan muun muassa suomessa ja ruotsissa pienellä, englannissa sen sijaan isolla alkukirjaimella. Samoin on laita eräiden erisnimestä johdettujen sanojen kuten asukkaiden nimien. Useimmista muista kielistä poiketen kuitenkin saksassa kirjoitetaan kaikki substantiivit isolla alkukirjaimella. Suomen kielessä erisnimet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella[6].

Erisnimi yhdyssanassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erisnimien kirjoitusvirheet ovat kirjoitetussa suomen kielessä melko yleisiä erityisesti erisnimen sisältävissä yhdyssanoissa.[7] Suomen kielessä erisnimi ja sitä määrittävä substantiivi muodostavat yhdyssanan, jota ei kirjoiteta erikseen. Tällaisen yhdyssanan osat erotetaan yhdysmerkillä, esimerkiksi "Finlandia-talo", "Nokia-matkapuhelin" ja "Markus-setä". Paitsi että tällaisia yhdyssanoja ei kirjoiteta erikseen, ei erisnimen sisältävän yhdyssanan osien väliin myöskään sijoiteta sinne kuulumattomia sanoja, kuten adjektiiveja ja genetiiviattribuutteja. Ne on kirjoitettava ennen yhdyssanaa, esimerkiksi "punainen Ford-auto" ja "miesten Tunturi-polkupyörä". [8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Parantainen, Jari: Tuotteistajan nimiopas. Helsinki: Talentum, 2007. ISBN 978-952-14-1250-9.
  • Mikkonen, Pirjo & Salonen, Minna & Manni-Lindqvist, Tiina (toim.): Kielitoimiston nimiopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 148. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-952-5446-29-6.
  • Paikkala, Sirkka (päätoim.): Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki: Karttakeskus: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ainiala, Terhi & Saarelma, Minna & Sjöblom, Paula: Nimistötutkimuksen perusteet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-992-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. erisnimi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 29.12.2007.
  2. Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008, 13-14
  3. Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008, 25-26
  4. Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008, 23
  5. Kolster Oy: Tavaramerkkien suojaus.
  6. Kirjoittajan ABC-kortti. Erisnimet Oulun yliopiston kielikeskus. Viitattu 16.9.2011.
  7. Aineistoa suomen kielestä. Kielipoliisi pamputtaa Unix tietokonetta Korpela, J.. Viitattu 16.9.2011.
  8. Yhdysmerkki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 16.9.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cumming, Sam: Names The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)