Erisnimien välittömän viittaamisen teoria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Erisnimien välittömän viittaamisen teoria on kielifilosofinen teoria, jonka mukaan erisnimet ovat rigidejä designaattoreita eli ne viittaavat kaikissa mahdollisissa maailmoissa samaan olioon.[1] Erisnimien välittömän viittaamisen teoriaa ovat esittäneet muun muassa Ruth Barcan Marcus ja Saul Kripke. Teoria suuntautui erisnimien deskriptioteoriaa vastaan, koska teorian mukaan erisnimillä ei ole deskriptiivistä merkitystä, kuten jälkimmäinen oli esittänyt.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa Viitattu 28.1.2008.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.