Siirry sisältöön

Siida

Wikipediasta
Saamelaismuseo Siida
SiidaView and modify data on Wikidata
Sámi Museum Siida
Sámi Museum Siida
Tyyppi Alueellinen vastuumuseo, saamelaismuseoView and modify data on Wikidata
Sijainti InariView and modify data on Wikidata
Kotisivut siida.fiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit
Kartta
Saamelaismuseo Siida

Siida on Inarin kirkonkylässä sijaitseva museo, joka avattiin vuonna 1998 Saamelaismuseo ja Luontokeskuksena. Sitä ennen paikalla toimi Inarin saamelaismuseo vuodesta 1959 alkaen. 1.7.2025 alkaen kaikki näyttelytoiminta siirtyi Saamelaismuseon hallintaan kun Metsähallitus lopetti Ylä-Lapin luontokeskuksen toiminnan.

Museon johtajana on elokuusta 2023 alkaen toiminut Taina Máret Pieski[1]. Vuonna 2024 Siida valittiin vuoden eurooppalaiseksi museoksi[2] sekä vuoden museoksi Museogaalassa.[3]

Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo saamelaiskulttuurin saralla, sekä alueellinen vastuumuseo saamelaisen kulttuuympäristön vastuualueella.[4]

Sana siida on pohjoissaamea ja se tarkoittaa saamelaista lapinkylää, porokylää tai elinpiiriä.

Siidan näyttelyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaismuseo Siidan näyttelyt esittelevät saamelaista perinnettä ja nykypäivää esineiden, tarinoiden ja ajankohtaisten näkökulmien kautta.

Saamelaismuseon ja Metsähallituksen tuottama päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme pohjautuu saamelaiseen käsitykseen kulttuuriympäristöstä, jossa luonto ja kulttuuri ovat erottamattomat. Näyttely havainnollistaa, kuinka pohjoisen maisema, joka on muotoutunut miljoonien vuosien aikana, vaikuttaa edelleen saamelais kulttuuriin ja identiteettiin.

Siidan sisätiloissa olevien näyttelyiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu seitsemän hehtaarin laajuinen ulkomuseoalue. Ulkomuseoalueen kiertävän polun pituus on noin 800 m. Polun varrella on lähes 50 tutustumiskohdetta. Hirsirakennusten lisäksi museoalueella voi tutustua erilaisiin siirrettäviin kota- ja laavurakennelmiin ja turverakennuksiin, sekä erilaisiin säilytys- ja pyydysrakenteisiin sekä veneisiin ja ahkioihin.

Siidan ympäristö on arkeologisesti mielenkiintoinen. Inarijärven rannalla Juutuajoen suulla olevassa saamelaismuseon kohteessa on ollut asutusta jo kivikaudella ja varhaisella metallikaudella, 6000–2000 vuotta sitten. Ulkomuseoalueen kaivauksissa on tavattu pyyntiväestön elämästä kertovia jäännöksiä ja esineitä, kodanpohjia ja niihin liittyviä tulisijoja sekä erilaisia työkaluja ja keramiikkaa ja palanutta luuta. Alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu.

Siidan uudisrakennuksen suunnitteli professori Juhani Pallasmaa.

Saamelaismuseon historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inarin saamelaismuseo perustettiin vuonna 1959. Samana vuonna aloitettiin museoon sopivien rakennusten kartoittaminen ja museokokoelmien kerääminen. Museon perusti Samii Litto – Saamelaisten yhdistys ry. Ensimmäiset rakennukset siirrettiin ulkomuseoalueelle vuonna 1960. Museo avattiin yleisölle kesäksi 1963. Vuodesta 1959 vuoteen 1997 saakka Inarin saamelaismuseo toimi paikallismuseona ja ulkomuseona, ja se oli avoinna ainoastaan kesäisin. Inarin saamelaismuseosta tuli jo 1960- ja 1970-luvuilla yksi Lapin suosituimmista matkailukohteista.

Vuodesta 1986 lähtien saamelaismuseon toiminnasta on vastannut Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiö. Näyttelytoiminnan lisäksi säätiö edistää saamelaisten kansalliskulttuuria tukemalla tieteellistä tutkimustyötä ja sen tulosten levittämistä ja toimimalla yhteistyössä muiden maiden saamelaismuseoiden kanssa. Säätiön omistamat kokoelmat käsittävät ulkomuseon rakennuksineen, esinekokoelman, valokuvakokoelman, taidekokoelman, arkiston ja käsikirjaston. Saamelaismuseo sai vuonna 1999 valtakunnallisen erikoismuseon statuksen ja vuonna 2020 uuden museolain myötä museo nimitettiin valtakunnalliseksi vastuumuseoksi.[5]

Saamelaismuseo tuotti vuonna 2007 yhteistyössä Johtti Sápmelaččat -yhdistyksen ja Metsähallituksen Tunturi-Lapin luontokeskuksen kanssa Länsi-Lapin porosaamelaisesta kulttuurista kertovan näyttelyn Enontekiön Hettaan. Vuodesta 2008 lähtien saamelaismuseo on hoitanut Inarin Sevettijärvellä sijaitsevaa Kolttien perinnetaloa. Vuodesta 2012 lähtien saamelaismuseolla on ollut näyttelytoimintaa myös Tiede- ja taidetalo Ailigaksessa Utsjoella.

Vuonna 2025 Metsähallitus päätti myydä näyttelytoiminnan Saamelaismuseosäätiölle. Näin Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidasta tuli Saamelaismuseo Siida. [6]

  1. Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski siirtyy Saamelaismuseo Siidan johtajaksi
  2. Sámi muséa Siida lea jagi eurohpalaš muséa 5.5.2024. NRK Sápmi. Viitattu 5.5.2024. (pohjoissaameksi)
  3. Museot | Siida on vuoden museo Helsingin Sanomat. 23.5.2024. Viitattu 27.5.2024.
  4. Valtakunnalliset vastuumuseot www.museovirasto.fi. Viitattu 30.6.2025.
  5. Valtakunnalliset vastuumuseot Museovirasto. Viitattu 10.6.2020.
  6. Metsähallitus ja Saamelaismuseo Siida sopineet näyttelytoiminnan siirrosta museon hallinnoitavaksi – Siida siida.fi. Viitattu 27.6.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Siida – Viralliset kotisivut
  • Luontoon.fi (Arkistoitu – Internet Archive) – Siida – Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus