Tekniikan museo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin Tekniikan museota. Tukholman Tekniikan museosta ja Tampereen teknillisestä museosta on eri artikkelit.
Tekniikan museo
Tyyppi Museo, teknologiamuseo, erikoismuseoView and modify data on Wikidata
Osoite Viikintie 1, 00560 Helsinki [2]View and modify data on Wikidata
Sijainti Vanhakaupunki, Helsinki
Perustettu 1969
Kotisivut www.tekniikanmuseo.fi
Koordinaatit 60°12′59″N, 024°58′57″E
Kartta
Tekniikan museo

Tekniikan museo on Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitseva, vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen vastuumuseo, joka tallentaa ja esittelee suomalaisen teknisen alan kehitystä kuvaavaa aineistoa. Tekniikan museota ylläpitää yksityinen Tekniikan museon säätiö.

Tekniikan Museo sijaitsee Helsingin Vanhankaupunginlahden rannalla Vantaanjoen suulla. Tekniikan museo kuuluu liikenteen ja viestinnän alan museoiden Trafiikki-museot -verkostoon.[3]

Oikealla Voimalamuseo, josta johtaa putouksen yli silta Tekniikan museoon.

Tekniikan museo sijaitsee rakennuksissa, joissa toimi vuoteen 1969 saakka Helsingin vesilaitos, joka puhdisti Vantaanjoen vettä talouskäyttöön. Museon perusnäyttelyt sijaitsevat pyöreässä hallissa, joka on alun perin rakennettu suodatusaltaaksi ja on vesilaitoksen vanhin rakennus.

Museon näyttelyt kuvaavat tekniikan ja teollisuuden vaiheita Suomessa sekä niiden kehityksen vaikutusta yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ihmisten elinoloihin. Ensimmäiset näyttelyt museossa avattiin vuonna 1972, ja ne käsittelivät muun muassa turbiineja, vesivoimaa, sähkövoimaa ja graafista alaa. Tämän hetken näyttelyissä voi tutustua suomalaisen tekniikan ja teollisuuden kehitykseen ja sen vaikutuksiin ympäristössämme, työssämme ja yhteiskunnassamme sekä sähköisen viestinnän historiaan. Museossa on myös erityisesti pienille lapsille suunnattu Kummituksen keksintökoje -näyttely, joka innostaa tutkimaan ja oivaltamaan. Museossa järjestetään lisäksi vaihtuvia näyttelyitä.

Kesäisin auki olevassa Pikasuodatinhallissa on nähtävillä 1930-luvun asuun entisöityä vedenpuhdistustekniikkaa altaineen ja pumppuineen. Kosken länsirannalla sijaitseva Voimalamuseo oli osa vesilaitoksen toimintaa ja tuottaa nykyisin ympäristöpennisähköä kotitalouksille. Voimalamuseon rakennukset omistaa Helsingin kaupunki ja ne eivät ole avoinna yleisölle.

Museon Punatiilihallissa toimivat toistaiseksi museon kokoustila Adams-auditorio sekä Opetusviraston ja Taloudellisen tiedotustoimiston TATin Yrityskylä Helsinki -oppimisympäristö koululaisille.

Kokoelmat, kirjasto ja julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikan museon kokoelmissa on lähes 19 000 esinettä, joista vain pieni osa on näyttelyissä esillä [4]. Eräs merkittävimpiä kokoelman esineitä on Elektroninen SarjaKOmputaattori ESKO, ensimmäinen Suomessa rakennettu tietokone. Esinekokoelman lisäksi Tekniikan museolla on noin 46 000 valokuvan, negatiivin ja dian kokoelma. Kuvakokonaisuuksista merkittävimmät ovat Strömberg-kokoelma ja Eric Tigerstedt -kokoelma.

Museon kirjasto sisältää yli 45 000 teollisuuden ja tekniikan alan kirjaa ja kausijulkaisua. Keskeisimpiä ovat konetekniikkaa ja sähkötekniikkaa käsittelevät teokset sekä teknisten laitteiden käyttöoppaat.

Museo julkaisee sarjaa Tekniikan museon julkaisuja.

Ahtaiden tilojen vuoksi museolla on vuokralla varastotilaa Karkkilasta ja Jyväskylästä.[5]

Tekniikan museon Pikasuodatinhalli kärsi tulipalosta keväällä 2008.[6]

  1. Museotilasto - Tilastohaku (Valitse tilastotieto* -kohdasta valittu museoksi Tekniikan museo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 11.6.2020.
  2. http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21136. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Trafiikki-museot ry
  4. Tekniikan museo: Tekniikan museon toimintakertomus 2020 tekniikanmuseo.fi. 2021. Arkistoitu 13.6.2021. Viitattu 13.6.2021.
  5. Kokoelmapoliittinen ohjelma (Pdf) 2015. Tekniikan museo.
  6. Tekniikan museon palovauriot jäivät pelättyä pienemmiksi (Arkistoitu – Internet Archive), Hs.fi (Arkistoitu versio, Archive.is)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]