Helsingin Vesi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Vesi
Yritysmuoto liikelaitos
Perustettu 1876
Lakkautettu 2009
Toimitusjohtaja Jukka Piekkari (viimeinen)
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Liikevaihto 101,1 milj. (2008)
Henkilöstö noin 300
Omistaja Helsingin kaupunki
Kotisivu www.helsinginvesi.fi

Helsingin Vesi (nyk. Helsingin seudun ympäristöpalvelut) (HSY Vesi)) oli Helsingin kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos, joka tuotti vesi- ja jätevesipalveluita lähes miljoonalle asukkaalle pääkaupunkiseudulla. Helsingin vesihuollosta se vastasi vuodesta 1876 alkaen.

Vuonna 2008 Helsingin Veden liikevaihto oli 101,1 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 300. Vesilaitoksen ylin päättävä elin oli johtokunta. Viimeisenä toimitusjohtajana toimi vuodesta 2007 lähtien diplomi-insinööri Jukka Piekkari. Vesilaitos oli jaettu viiteen yksikköön: vedenpuhdistus-, jäteveden käsittely-, verkko-, hallinto ja talous- sekä liiketoiminnan tuki -yksiköihin. Helsingin Vedellä oli vedenpuhdistuslaitokset Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa sekä jätevedenpuhdistamo Viikinmäellä.

Loppuvaiheessa vedenpuhdistusyksikön johtajana toimi diplomi-insinööri Veli-Pekka Vuorilehto. Jätevedenpuhdistus-yksikköä johti tekniikan lisensiaatti Tommi Fred ja verkko-yksikköä diplomi-insinööri Ari Melakari. Palvelut-yksikön johtaja oli diplomi-insinööri Tuomo Heinonen. Liiketoiminnan tuki -yksikköä veti kehittämispäällikkö, diplomi-insinööri Ilari Myllyvirta.

Vuoden 2010 alussa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien vesilaitokset yhdistyivät YTV:n jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon kanssa Helsingin seudun ympäristöpalveluiksi (HSY). Kuntayhtymän vesihuollosta huolehtii HSY Vesi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Veden pääkonttori Ilmalassa. Taustalla vasemmalla Yleisradion tonttimaalla oleva Pasilan linkkitorni.

Helsingin kaupungin vesijohtolaitos oli Suomen ensimmäinen vesilaitos, ja se perustettiin vuonna 1876 ensisijaisesti turvaamaan sammutusveden saanti tulipalojen varalta. Alkusysäyksen vesilaitoksen perustamiselle antoi Suomen keisarillinen senaatti, joka oli huolissaan pääkaupungin paloturvallisuudesta.

Helsingin asukasluvun kasvaessa hygienian merkitys tuli 1800-luvun loppupuolella yhä tärkeämmäksi. Ennen vesilaitoksen perustamista helsinkiläiset hankkivat juomavetensä kaivoista. Kaivoveden laatu vaihteli melkoisesti, ja pilaantunut juomavesi sekä puutteellinen viemäröinti aiheuttivat useita vakavia epidemioita.

Puhtaan veden pumppaus Helsingin keskustaan aloitettiin Vantaanjoesta 1. joulukuuta 1876. Helsingin ensimmäinen vedenpuhdistuslaitos sijaitsi Vantaanjoen suulla Kuninkaankartanonsaarella, josta vesi pumpattiin Alppilan mäellä sijainneeseen Suomen ensimmäiseen vesitorniin. Ensimmäiset vedenjakelupostit sijaitsivat Albertinkadun kulmassa ja Erottajalla.

Vesihuollon vaikutus kaupunkielämään näkyi nopeasti. Noin 20 vuotta vesilaitoksen perustamisen jälkeen jo noin 70 prosentissa Helsingin asunnoista oli vesijohto ja viemäri. Tämä heijastui puolestaan yleiseen hygieniatasoon: esimerkiksi lavantauti, joka oli Helsingissä varsin yleinen vielä 1870-luvulla, hävisi lähes kokonaan seuraavien vuosikymmenien aikana. Vesilaitoksen pitkäaikainen johtaja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, vuodesta 1904 aina vuoteen 1938 asti, oli Albin Skog.[1]

Helsingin asukasluvun kasvaessa vesilaitoksen kapasiteetti kävi 1950-luvulla riittämättömäksi. Vuonna 1959 valmistui Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos, ja samalla Kuninkaankartanon saarella sijainneet laitokset vähitellen lakkautettiin.

Vesihuollon ongelmaksi muodostui Vantaanjoen huono laatu. Veden laadun parantamiseksi ja säännöstelemiseksi Silvolaan rakennettiin tekoallas vuonna 1962. Viisi vuotta myöhemmin valmistui Hiidenvesi-tunneli, josta juoksutettiin lisävettä Vantaanjoen veden laadun parantamiseksi. Vuonna 1972 pääkaupunkiseudun kunnat sopivat yhdessä muutaman Keski-Uudenmaan kunnan kanssa Päijänne-hankkeesta: veden johtamisesta Päijänteen Asikkalanselältä pääkaupunkiseudulle. Päijännetunneli otettiin käyttöön vuonna 1982.

Jätevedenpuhdistus aloitettiin Helsingissä vuonna 1910, jolloin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo perustettiin Alppilaan. Viisi vuotta myöhemmin Mäntymäkeen perustettiin Savilan puhdistamo. Pohjoismaiden ensimmäinen aktiivilietelaitos valmistui Kyläsaareen vuonna 1932.

Vuonna 1984 jätevesien puhdistus liitettiin osaksi silloisen Vesilaitoksen toimintaa. Enimmillään Helsingissä oli 1970-luvun alkupuolella 11 jätevedenpuhdistamoa. Nykyään kaikki jätevedenpuhdistustoiminta on keskitetty vuonna 1994 valmistuneeseen Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Puhdistuksen tehostumisen myötä Helsingin sisälahtien vedenlaatu on selvästi parantunut.

Aikaisemmat nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesilaitoksen nimi oli alkujaan Helsingin kaupungin vesijohtolaitos. Nimi lyhennettiin 1950-luvulla muotoon Helsingin kaupungin vesilaitos. Kun viemärit siirrettiin vuonna 1984 rakennusvirastolta Vesilaitoksen alaisuuteen, nimenä oli jonkin aikaa Helsingin kaupungin vesi- ja viemärilaitos, mutta aikaisempi nimi palautettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Viimeinen nimi Helsingin Vesi otettiin käyttöön 1990-luvulla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 21.11.1944, s. 3.
  2. Helsingin vesi (liikelaitos) Finto. 25.9.2017. Viitattu 10.02.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]