Urho Kekkosen kansallispuisto
Urho Kekkosen kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
2 550 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu | |
| Kävijämäärä |
340 500[1] (2018) |
| Hallinto |
Urho Kekkosen kansallispuisto on vuonna 1983 perustettu, Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 2 550 neliökilometriä, ja se on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Sen pohjoisen osan halki virtaa Suomujoki. Aluetta hoitaa Metsähallitus ja se on osa UK-puisto-Sompio-Kemihaara-Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta.
Sisällysluettelo
Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallispuisto on monipuolinen. Sen länsiosan viitoitettu alue on myös kokemattomalle vaeltajalle helppo kohde, kun taas puiston erämaiset kohteet ovat hyvä paikka pitkille ja vaativille eräretkille.
Urho Kekkosen kansallispuistoon suuntautuvat vaellukset aloitetaan useimmiten Kiilopään tunturikeskukselta, Suomujoen varressa sijaitsevalta Aittajärveltä tai Raja-Joosepista, ja vaeltajat päätyvät usein Saariselän tunturijonon ympäristöön, esimerkiksi alueen korkeimman tunturin, Sokostin, huipulle. Useat retkeilijöistä myös yöpyvät sen juurella sijaitsevan Luirojärven rannoille rakennetuissa autiotuvissa.
Kansallispuiston luontoon kuuluvat niin mahtavat tunturit kuin laajat suoalueetkin, unohtamatta myöskään metsäisiä kairoja. Poronhoidolla on alueella pitkät perinteet, ja se on edelleen alueen keskeinen elinkeino. Siitä muistuttamassa alueella on peurahautoja, poroaitoja, kämppiä sekä entisöityjä kolttakenttiä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 12.2.2019. Metsähallitus. Viitattu 31.5.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urho Kekkosen kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Urho Kekkosen kansallispuisto Luontoon.fi:ssä
- Metsähallituksen uutinen kansallispuiston 20-vuotispäivänä vuonna 2003, sisältää tietoa kansallispuiston perustamista edeltäneestä ajasta
- Kiilopään tunturikeskus
- Urho Kekkosen kansallispuiston karttoja
- Häyrinen, Urpo: Koilliskaira: Urho Kekkosen kansallispuisto. Otava, 1989. ISBN 951-1-10583-3.
 |
Etelä-Konnevesi | Helvetinjärvi | Hiidenportti | Hossa | Isojärvi | Itäinen Suomenlahti | Kauhaneva–Pohjankangas | Koli | Kolovesi | Kurjenrahka | Lauhanvuori | Leivonmäki | Lemmenjoki | Liesjärvi | Linnansaari | Nuuksio | Oulanka | Pallas–Yllästunturi | Patvinsuo | Perämeri | Petkeljärvi | Puurijärvi ja Isosuo | Pyhä-Häkki | Pyhä-Luosto | Päijänne | Repovesi | Riisitunturi | Rokua | Saaristomeri | Salamajärvi | Seitseminen | Selkämeri | Sipoonkorpi | Syöte | Tammisaaren saaristo | Teijo | Tiilikkajärvi | Torronsuo | UKK | Valkmusa |
