Aura (kunta)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aura
Aura.vaakuna.svg Aura.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.aura.fi
Sijainti 60°39′N, 022°35′E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Hallinnollinen keskus Auran asemanseutu
Perustettu 1917
Kokonaispinta-ala 95,58 km²
305:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 95,00 km²
– sisävesi 0,58 km²
Väkiluku 3 982
200:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 41,92 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 20,4 %
– 15–64-v. 62,1 %
– yli 64-v. 17,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,6 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 9,0 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Mika Joki
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Ps.

6
6
5
2
Auran liikekeskustaa.

Aura on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Auran naapurikunnat ovat Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Karinainen, Paattinen, Tarvasjoki, Vahto ja Yläne.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran halki kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, josta erkanee kunnan alueella kantatie 41 Huittisiin, Seututie 224 Saloon, Auran keskustasta lähtevä Seututie 222 Turkuun ja kyseisen keskustan halkoo Turun ja Toijalan välinen rautatie. Turun lentoasemalle on matkaa vajaat 20 kilometriä. Henkilöliikenne Auran rautatieasemalla lopetettiin vuonna 1991 ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.[8]

Etäisyyksiä Aurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran alueelta on löydetty muutamia kivikautisia esineitä, kuten talttoja ja vasarakirveitä, mutta muita merkkejä vanhasta asutuksesta ei ole säilynyt. Kaikki nykyisen Auran kylät esiintyivät jo vuoden 1540 maakirjassa, mutta ne olivat muiden varsinaissuomalaisten kylien tavoin pieniä.[9]

Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkala kuului Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Asemanseutu taas sai alkunsa vuonna 1876, jolloin sinne avattiin rautatieasema. Asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja se kehittyikin hyvin nopeasti. Tämän seurauksena Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917. [10]

Auran ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1683. Nykyinen, vuonna 1804 valmistunut kirkko on rakennettu Mikael Piimäsen johdolla ja Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan. Kellotapuli on vuodelta 1774.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aura sijaitsee Aurajoen keskijuoksulla, ja joki jakaa kunnan kahteen toisistaan erottuvaan osaan. Itäpuolella vallitsevana maalajina on moreeni, ja maasto on epätasaista korkeimpien mäkien ulottuessa yli 80 metrin korkeudelle merenpinnasta. Joen länsipuolella maasto on alavaa ja maaperä on enimmäkseen savimaata. Luoteessa Auran alue ulottuu kapeana kärkenä alkujaan kahdeksan kunnan rajapyykkiin Kuhankuonoon. Aurajoen tärkein sivujoki Auran alueella on Järvenoja, joka saa alkunsa Kuhankuonon luoteispuolella, Pöytyän ja Mynämäen alueilla sijaitsevasta Savojärvestä. Auran alueelle ulottuu luoteessa Kurjenrahkan kansallispuisto.[9] Aura on yksi harvoista kunnista, joissa ei ole yhtään järveä[11].

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimii evankelis-luterilainen Auran seurakunta[12] sekä lähinnä helluntaiherätykseen lukeutuva Auran Helluntaiseurakunta.[13][14]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurassa on kolme Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvaa kohdetta: entinen Käyrän kasvatuslaitos, Laukkaniityn kylä ja myös Aurajoen maisematienä ja Vanhana Tampereentienä tunnettu Varkaantie.[15][16][17][18]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Auran väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 470
1985
  
2 692
1990
  
2 960
1995
  
3 288
2000
  
3 338
2005
  
3 699
2010
  
3 911
2015
  
3 979
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurassa on 23 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967)[9]:

  • Auvainen
  • Hypöinen
  • Ihava
  • Järvenoja
  • Järykselä
  • Kaerla
  • Karviainen
  • Kinnarla
  • Kuuskoski
  • Käetty
  • Lahto
  • Laukkaniitty
  • Leikola
  • Leinikkala
  • Leppäkoski
  • Paimala
  • Pitkäniitty
  • Prunkkala
  • Puho
  • Seppälä
  • Sikilä
  • Simola
  • Viilala

Tunnettuja auralaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikko Eloranta, jääkiekkoilija, entinen Ilves-, TPS- ja NHL-pelaaja, syntyi Aurassa
  • Eeva Kuuskoski, MML:n puheenjohtaja, entinen terveys- ja sosiaaliministeri, syntyi ja vietti lapsuutensa Aurassa.
  • Pekka Päivärinta, kestävyysjuoksija, syntynyt Aurassa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Aura Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 106. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  9. a b c d Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 74. Porvoo: WS, 1967.
  10. Auran kunnan historiaa Auran kunta. Viitattu 26.8.2011.
  11. Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  12. Auran seurakunta Viitattu 29.12.2009.
  13. Auran helluntaiseurakunta Viitattu 29.12.2009.
  14. Auranmaan lähetysseurakunta Viitattu 29.12.2009.
  15. Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. Laukkaniityn kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  17. Käyrän kasvatuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  18. Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aura (kunta).

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.