Belfast

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Katso muita merkityksiä täsmennyssivulta.
Belfast
Béal Feirste
Wikibelfast1.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Belfast

Koordinaatit: 54°35′49.2″N, 5°55′48″W

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Osa Pohjois-Irlanti
Kreivikunta Antrim & Down
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 115 km²
Väkiluku (2015) 333 000
 – Metropolialue 641 638

Belfast (iiriksi Béal Feirste, Béal Feairste tai Béal Fearsaide chois Cuain eli "Tulvajoen suu satama-altaan/meren äärellä")lähde? on Pohjois-Irlannin pääkaupunki. Sen läpi virtaa Laganjoki.[1] Belfastissa on noin 333 000 asukasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat arkeologiset todisteet ihmistoiminnasta Belfastin alueella on neoliittiselta kaudelta. Kaupungin esihistorialliin jäänteisiin kuuluu muun muassa rautakautinen Giant’s Ringin linnoitus.[2] Normannivalloittaja John de Courcyn vuonna 1171 rakennuttama linna säilyi 1600-luvun alkuun saakka.[3]

Belfastin nykyhistorian katsotaan alkaneen 1611, kun Arthur Chichester rakensi kaupunkiin uuden linnan. Hän vaikutti selvästi Belfastin laajenemiseen, ja kaupunginoikeudet se sai vuonna 1613.[3] Ulsterin uudisasutus toi 1600-luvun alussa sinne asukkaita Skotlannista ja Englannista. Heitä seurasivat 1600-luvun lopulla Ranskasta paenneet hugenotit.[4] Belfastin väkiluku oli kasvanut vuoteen 1685 mennessä noin 2 000:nteen.[3]

Belfastin merkitys koko Ulsterille muuttui 1700-luvulla, ja se ohitti Lisburnin hallintokaupunkina ja Carrickfergusin satamakaupunkina. Siitä tuli myös Ulsterin pellavateollisuuden keskus.[3] Ranskalaiset hugenotit olivat erityisesti luomassa kaupungin pellavateollisuutta.[4] Vaikka puuvillateollisuus ei saanut kaupungissa jalansijaa, siihen laitetut panostukset hyödyttivät pellavateollisuutta, minkä seurauksena Belfastista kasvoi koko maailman suurimpia pellavakeskuksia. Kaupunkiin kehittyi myös laivanrakennusteollisuutta, kun William Ritchie oli perustanut sinne telakan 1791 ja kuivatelakan 1796. Teollisesta vallankumouksesta lähtien Belfastin merkittävin laivateollisyritys on ollut Harland and Wolff, joka rakensi muun muassa matkustajalaiva Titanicin.[3]

Teollistumisen kehityksen myötä Belfastiin rakennettiin paljon tiilitaloja tehtaiden ja telakaiden työntekijöitä varten. Kaupungin väkiluku kasvoi vuodesta 1800 ensimmäisen maailmansodan alkuun 20 000:sta noin 400 000:nteen, ja se haastoi Dublinin Irlannin suurimpana kaupunkina.[4]

Irlanti jaettiin 1920, minkä jälkeen Belfastista tuli Pohjois-Irlannin pääkaupunki. Kaupungin teollisuuden kehitys alkoi taittua, vaikkakin se joutui rappiolle varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen.[4] Belfast vaurioitui pahoin vuoden 1941 ilmapommituksissa. Perinteiset teollisuudenalat on 1970-luvun alun jälkeen ollut murroksessa, kun pellava- ja laivanrakennusteollisuus ovat murentuneet. Näiden tilalle on tullut palveluammatteja, ruokateollisuutta ja koneidenvalmisusta.[3]

Ulsterissa käynnistyi 1968 katolisten kansalaisoikeusliikehdintä.[3] Belfastissa tapahtui vuoden 1969 jälkeen Pohjois-Irlannin levottomuuksien aikana runsaasti väkivallantekoja, pommi-iskuja, murhia ja turvallisuusjoukkojen aiheuttamia väkivaltaisuuksia. Belfastissa vuonna 1998 tehty pitkänperjantain sopimus oli päättämässä levottomuuksia. Sen jälkeen Belfastiin on investoitu huomattavasti rahaa ja kaupungin keskustaa on kehitetty uudestaan.[4]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belfastissa oli vuoden 2011 väestönlaskennan perusteella 281 000 asukasta. Väestö oli kasvanut kymmenessä vuodessa 1,3 prosenttia.[5] Vuonna 2015 tapahtuneen paikallishallinnon uudistamisen jälkeen Belfastiin liitettiin joitakin alueita naapurikaupungiesta. Belfast sai liitoksen seurauksena noin 53 000 asukasta.[6] Kaupunginvaltuuston mukaan kaupungissa oli vuonna 2015 liitoksen jälkeen noin 333 000 asukasta.[7]

Belfastin asukkaista vuoden 2011 väestönlaskennassa 49 prosenttia oli katolisia ja 42,3 protestantteja. Katolisten määrä oli 136 000 asukasta ja protestanttien 119 000 asukasta. Kymmenessä vuodessa katolisten määrä oli kasvanut 4,3 prosenttia ja protestanttien laskenut lähes 12 prosenttia.[8]

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan noin 35 prosenttia belfastilaisista kokivat olevansa brittiläisiä, 31 prosenttia irlantilaisia ja 19 prosenttia pohjoisirlantilaisia.[9] Belfastin asukkaista 3,6 prosenttia kuului johonkin etniseen vähemmistöryhmään.[10]


Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stormontin linna, Pohjois-Irlannin parlamentin ja hallituksen istuin. Parlamentti ei ole ollut toiminnassa viime vuodet vakoiluskandaalin takia, ja Pohjois-Irlantia on hallittu suoraan Lontoosta käsin ('Direct Rule').

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Belfast Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
  • O’Regan, Raymond & Magee, Arthur: The Little Book of Belfast. 2014: The History Press Ireland, 2014. ISBN 978-0-7509-5824-0.
  • Russell, Raymond: Census 2011: Key Statistics at Northern Ireland and LGD level. Northern Ireland Assembly, Research and Information Service, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.9.2015). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aamulehti sivu B25, 27.10.2010
  2. O’Regan & Magee, s. 9.
  3. a b c d e f g Encyclopædia Britannica.
  4. a b c d e History Lonely Planet. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
  5. Russell, s. 7.
  6. Local government reform Belfast City Council. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
  7. Your council Belfast City Council. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
  8. Russell, s. 9.
  9. Russell, s. 11.
  10. Russell, s. 12.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]