Tk3

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tk3
Tk3 1159 Kokkolan rautatieasemalla
Tk3 1159 Kokkolan rautatieasemalla
Perustiedot
Tyyppi höyryveturi
Liikennöitsijä Valtionrautatiet
Valmistaja Suomen lippuTampella
Suomen lippuLokomo
Tanskan lippuFrichs
Lukumäärä 161
Valmistusvuodet 19271953
Museoitu 3 kpl
Numerointi 800–899, 1100–1118, 1129–1170
Lempinimi Pikku-Jumbo
Tekniset tiedot
Huippunopeus 60 km/h
Paino 51,8 + 26,4 t
Pituus 16 000 mm
Pyörästö 2-8-0 (1'D-3T)
Pyörästön pituus 12 660 mm
Suurin akselipaino 10,7 t
Pyörän halkaisija 1 270 mm
Vetovoima 9 550 kp = 94 kN
Tk3 Karjaan ratapihalla museoveturina.

Tk3, lempinimi Pikku-Jumbo, on Valtionrautateiden käyttämä höyryveturi, tyypiltään kevyt tavarajunaveturi. Vetureita rakennettiin kaikkiaan 161 kappaletta vuosina 19271953. Tk3 oli valmistusmäärältään suurin höyryveturisarja Suomessa, ja kaikki sarjan veturit eivät ehtineet olla samaan aikaan käytössä.[1] Veturit saivat alun perin sarjamerkinnän K5, joka vaihdettiin Tk3:ksi vuonna 1942.

Tk3-vetureita oli käytössä tavarajunissa höyryveturiliikenteen päättymiseen saakka vuonna 1975. Osa vetureista jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen, jolloin tuli tarvetta uusille vetureille. Suomalaisten Tampellan ja Lokomon veturitehtaiden rajallisesta tuotantokapasiteetista johtuen veturit 1147–1166 rakensi tanskalainen Frichs vuonna 1949.

Tk3 muistuttaa raskaampaa Tv1-tavarajunaveturia. Veturi on kaksoiskoneistoinen ja tulistajatyyppinen.

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Akselijärjestys 2-8-0
  • Pituus 16,000 m
  • Suurin sallittu nopeus 60 km/h
  • Vetopyörien halkaisija 1 270 mm
  • Vetovoima 9 550 Kp / 94 kN
  • Tulipinta 84,8 m²
  • Työpaine 14,0 kp/cm²
  • Vesitila 9,5 m³
  • Halkotila 10,0 m³
  • Hiilitila 4,5 m³
  • Sylinteri/isku 460/630 mm

Säilyneet Tk3-veturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veturi # Valmistaja Valmistettu Valm. # Sijoitettu Muuta
852 Lokomo 1929 82 Pieksämäki
859 Lokomo 1929 89 Kouvola (1970–)
1103 Lokomo 1943 141 Englanti (1990–)
1104 Lokomo 1943 142 Haapamäki, Keuruu
1105 Lokomo 1943 143 Pietari, Venäjä
1106 Lokomo 1943 144 Parolan panssarimuseo, Hattula
1108 Lokomo 1943 146 Turku
1111 Lokomo 1944 149 Haapamäki, Keuruu
1112 Lokomo 1944 150 Vaala
1129 Tampella 1945 526 Haapamäki, Keuruu
1130 Tampella 1945 527 Haapamäki, Keuruu
1132 Tampella 1945 529 Suolahti, Äänekoski (22.9.2016[2]–)
1134 Tampella 1946 531 Ongar, Essex, Englanti
1135 Tampella 1946 562 Haapamäki, Keuruu (29.8.1987–)
1136 Tampella 1947 563 Haapamäki, Keuruu Museoajoja 2006– (om. HMVY)
1138 Tampella 1947 565 Suolahti, Äänekoski
1139 Tampella 1947 566 Haapamäki, Keuruu Museoajoja 1979–1987
1140 Tampella 1947 567 Tampere
1142 Tampella 1948 569 Haapamäki, Keuruu
1144 Tampella 1948 571 Bressingham, Norfolk, Englanti
1146 Tampella 1948 573 Haapamäki, Keuruu
1147 Frichs 1949 393 Rovaniemi
1148 Frichs 1949 394 Rovaniemi (29.7.2007[3]−) Museoajoja 2007– (om. Canterbury Travels Ltd)
Väriltään sininen.
1150 Frichs 1949 396 Suolahti, Äänekoski Museoajoja 1976– (om. VR, hallinnoi Keitele-Museo Oy)
1151 Frichs 1949 397 Englanti (2005–) Museoajoja 1995–?
Toimi Sinebrychoffin mainosveturina numeron ollessa tilapäisesti 1819. Punainen väri säilytetty.
1152 Frichs 1949 398 Ämmänsaari, Suomussalmi
1154 Frichs 1949 400 Kauppakeskus Veturi, Kouvola (6.6.2012[4]–)
1157 Frichs 1949 403 Englanti (1990–)
1159 Frichs 1949 405 Kokkola
1163 Frichs 1949 409 Pasila, Helsinki
1165 Frichs 1949 411 Seinäjoki (10.11.1997–)
1167 Lokomo 1952 163 Rauma Lempinimeltään "Pikku-Jumbo", ehostettu vuonna 2012.[5]
1168 Lokomo 1952 164 Porvoo (–3.8.2014)
Nurmes (5.8.2014–)
Museoajoja 1999– (om. Höyryraide Oy)
"Lili"
1170 Lokomo 1953 166 Karjaa, Raasepori

Veturin numero 1168 omistaa Höyryraide Oy, joka kunnosti veturin liikennöintikuntoiseksi jo vuosina 1996–1999. Museoliikennöinnin Höyryraide aloitti Porvoon radalla heti veturin kunnostuksen valmistuttua kesällä 1999. Höyryveturi Tk3 1168 on ainoa Lokomon valmistama Tk3 -sarjan veturi, joka on kunnostettu museoliikenteeseen.

Nro 1136 Haapamäen museoveturiyhdistyksen hallussa.[6]

Nro 1150, kolmas käyttökuntoinen Tk3 on Keitele-museon hallinnoima ja VR:n omistama.

Syksyllä 2007 valmistui ajokuntoon Rovaniemelle sijoitettu Tk3 1148. Sen liikennekelpoisuustarkastus tehtiin marraskuun lopussa 2007. Sitä käytettiin brittituristeille tarkoitetussa Arctic Express -junassa.

Näiden neljän lisäksi Englannissa, Epping-Ongar -museorautatiellä, on ajokuntoisena aiemmin Suomessa käytössä ollut Höyryveturimatkat 1009 Oy:n (Steam Traction Ltd) Tk3 1151 (sponsorinumeroltaan 1819). Sen omistaa Höyryveturimatkojen brittiläinen omistaja Nigel Sill, ja se laivattiin Englantiin vuonna 2005.

Tk3-vetureita on myös useilla asemilla muistomerkkeinä sekä muun muassa Haapamäen höyryveturipuistossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Salo 2009: 36.
  2. Tulla, Riku: Pikku-Jumbolle uusi koti Suolahdesta Sisä-Suomen Lehti. 23.9.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 25.9.2016.
  3. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 2007, 39. vsk, nro 3, s. 36–51. ISSN 0356-0600.
  4. Kauppakeskus Veturi avataan syyskuussa Kouvolassa Kesko. 6.6.2012. Viitattu 17.8.2014.
  5. Rauman Pikku-Jumbo sai uuden ilmeen Yle. 16.8.2012. Viitattu 26.3.2015.
  6. Haapamäen museoveturiyhdistys: Tk3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.