Tv1 (höyryveturi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tv1
Perustiedot
Tyyppi höyryveturi
Valmistaja Tampella, Lokomo, Hanomag, Nohab
Lukumäärä 142
Valmistusvuodet 19171944
Museoitu 4 yksilöä
Lempinimi Jumbo
Tekniset tiedot
Huippunopeus 60 km/h
Paino 61,5 + 36 t
Pituus 17 808 mm
Pyörästö 2-8-0 (1'D)
Pyörästön pituus 14 360 mm
Suurin akselipaino 13,1 t
Pyörän halkaisija 1 400 mm (vetopyörät)

Tv1 (K3 vuoteen 1942 saakka), kutsumanimeltä ”Jumbo” oli Valtionrautateiden vuodesta 1917 alkaen 1970-luvulle saakka käyttämä väliraskas höyryveturi. Vetureita valmistettiin vuosina 1917–1945 kaikkiaan 142 kappaletta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat veturit valmisti Tampella, mutta myös toinen tamperelainen veturinvalmistaja Lokomo sai tehdäkseen 25 veturia, ja 1920-luvulla tilattiin saksalaiselta Hanomagilta ja ruotsalaiselta Nohabilta 10 kpl kummaltakin.

Tv1:llä oli ominaisuuksiensa ja suuren lukumääränsä vuoksi merkittävä rooli raskaassa tavaraliikenteessä 1920-luvulta aina 1940-luvun lopulle. Vielä raskaammat Tr1- ja Tr2-veturit syrjäyttivät Tv1-vetureita pääradoilta, mutta koko sarja pysyi tehokkaassa käytössä 1960-luvulle saakka kunnes Dv15-, Dv16- ja Dv12-dieselveturit nopeasti korvasivat ne. Noin sata vanhinta veturia hylättiin vuoteen 1969 mennessä ja loput vuonna 1977. Niidenkin käyttö oli tosin loppunut useita vuosia aikaisemmin. Neljä yksilöä on säilynyt. Niistä numero 933 (Tampella 1938) Toijalan veturimuseossa on varustimiltaan täydellinen, ulkonäöltään autenttisessa kunnossa ja syyskuusta 2013 lähtien jälleen myös käyttökunnossa.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tv1:n pyöräjärjestys on 1’D, eli siinä on yksi johtoakseli ja neljä yhteenkytkettyä vetoakselia. Kansainvälisesti tällaisella pyöräjärjestyksellä varustetusta veturista käytetään nimitystä Consolidation, ja amerikkalaisen tavan mukaan pyöräjärjestys merkitään 2-8-0. Lisäksi veturiin kuuluu 3-akselinen tenderi, jossa on 16 m3 vesisäiliö ja polttoainetila 5 tonnille kivihiiliä tai 13 m3 polttopuita. Veturin massa ilman tenderiä on 61,5 tonnia, josta 52,4 tonnia vetopyörillä. Tenderin kanssa kokonaismassa on 97,5 tonnia ja kokonaispituus 17,8 metriä.

Tv1:ssä on levykehys, jota voidaan pitää vanhahtavana piirteenä, sillä kaikki myöhemmät VR:n höyryveturisarjat suunniteltiin käyttäen kankikehystä. Koska äärimmäisten vetävien akselien välimatka (pyörästön pituus) on suuri, pyörästön mukautumista kaarteisiin parannettiin kytkemällä johtoakseli ja ensimmäinen vetoakseli ns. Kraussin teliksi. Kattilan työpaine oli 11,8 baaria (12 kp/cm2), mutta 1938 ja sen jälkeen rakennetut 35 veturia varustettiin 12,8 baarin (13 kp/cm2) kattilalla. Adheesiolla 0,2 (vetopyörien ja kiskon välinen kitkakerroin) Tv1:n vetovoimaksi liikkeelle lähdössä voidaan laskea 103 kN (10,5 Mp).

Kattila voitiin suhteellisen pienin muutoksin varustaa polttamaan joko kivihiiltä tai puuta. Polttoaineen laadulla ei sinänsä ollut vaikutusta höyrykoneen suurimpaan lyhytaikaiseen konetehoon eikä vetovoimaan liikkeellelähdössä. Kivihiiltä poltettaessa kattilan höyryntuotto (kattilateho) oli kuitenkin suurempi. Tämän vuoksi hiiltä polttava veturi pystyi junan nopeuden noustessa pitämään yllä suurempaa vetovoimaa ilman että kattilan paine olisi alkanut laskea. Näin hiiltä polttava Tv1-veturi kehitti 845 kilowatin (1 150 hv) jatkuvasti ylläpidettävissä olevan indikoidun tehon 55 kilometrin tuntinopeudella ja puuta polttava 625 kilowattia (850 hv) nopeudella 45 km/h. Veturille määrätty suurin nopeus oli 60 km/h. Se perustui (kuten höyryvetureilla yleensäkin) taloudellisuusnäkökohtiin eikä ollut veturin suurin mahdollinen nopeus.

Säilyneet yksilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikko Ivalo; Höyryveturit ja niiden hoito, 3. painos, Porvoo 1953
  • Eonsuu, Honkanen, Kilpinen, Pölhö; Suomen veturit 1. osa, Malmö 1975

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]