Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kaikki rautatielinjat alkavat Helsingin päärautatieasemalta ja erkanevat eri suuntiin Pasilan rautatieaseman jälkeen. Liikennettä on viidellä rataosuudella: rantaradalla, kehäradalla, pääradan Helsinki–Riihimäki- ja Riihimäki–Tampere-osuuksilla, Riihimäki–Lahti-radalla sekä Lahden oikoradalla, joilla kulkee yhteensä 15 eri linjaa.

Sähköistetty lähiliikenne alkoi 26. tammikuuta 1969. Vuosina 1969–1972 lähijunat kulkivat tavanomaisilla junanumeroilla. Nykyinen kirjainmalli otettiin käyttöön 28. toukokuuta 1972, jolloin käytössä olivat linjat A, H, K, L, N, P, R ja T. Näistä osa merkitsee yhä samaa reittiä, vaikka linjoja onkin vuosien saatossa muutettu, lisätty ja toisaalta lakkautettu.

Lähiliikenteen alusta asti vuosikymmenten ajan pääkalustona olivat kaikilla linjoilla VR:n Sm1- ja Sm2-yksiköt. Vuosina 1999–2005 VR hankki Sm4-yksiköitä,[1] joita käytettiin aluksi pääsääntöisesti lyhyillä kirjainlinjoilla ja vuoden 2006 liikenneuudistuksesta lähtien pidemmän matkan linjoilla H, R, T ja Z. Pääkaupunkiseudun junakalusto hankki vuosina 2008–2017 Sm5-yksiköitä,[2] joilla oli alusta alkaen tarkoitus korvata kaikki vanha kalusto HSL-alueen lähiliikenteessä. Siirtymäaika Sm5-kalustoon päättyi kesäkuussa 2017 HSL-alueen linjoilla.

Rantarata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E-juna Helsingin Linnunlaulussa Sm1/2-junien aikakaudella.
A-juna Pasilan rautatieasemalla lyhyeksi jääneellä Sm4:n kaudella HSL-alueella.

Y[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Y-juna kulkee reittiä HelsinkiSiuntio. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Espoo, Masala ja Kirkkonummi. Linjalla liikennöi arkisin kuusi, 11.12.2017 alkaen seitsemän junavuoroa vuorokaudessa molempiin suuntiin. Y-tunnuksin ajetaan myös arkiaamuisin yksi vuoro Karjaalta.[3]

Kirkkonummen nopean junan tunnus oli Y vuodesta 1974 lähtien, mitä ennen tunnus oli ollut A. Tämä varhainen Y ei pysähtynyt Pasilan ja Kauniaisten välillä millään asemalla, mutta pysähtyi jokaisella asemalla Kauniaisten ja Kirkkonummen välillä.[4] Vuonna 1987 silloinen Y-juna lopetettiin, ja sen korvasivat S- ja U-junat. Tämän jälkeen eräät S- ja U-junavuorot jatkoivat Kirkkonummelta Karjaalle. Leppävaaran kaupunkiradan valmistuttua oli mahdollista lisätä nopeita paikallisjunavuoroja Karjaalle, ja Y-linjatunnus otettiin uudestaan käyttöön. Tämä uusi Y-juna aloitti liikennöinnin 2. kesäkuuta 2002 reitillä Helsinki–Karjaa, pysähtyen Pasilassa, Leppävaarassa, Masalassa, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa.[5]

Y-juna oli pitkään lakkautusuhan alla ja syyskuussa 2015 tehtiin päätös Siuntio–Inkoo–Karjaa-lähiliikenteen lakkautuksesta 27. maaliskuuta 2016, mikä aiheutti paikallisissa runsaasti vastustusta.[6] Lopulta Y-junan liikennöintiä päädyttiin jatkamaan erillisenä tilausliikenteenä 28. maaliskuuta 2016 alkaen, pääteasemana Siuntio.[7] Samalla linjalle lisättiin uudet pysähdyspaikat Huopalahti ja Espoo.[8] Siuntion kunnan tammikuussa 2017 tekemä päätös liittyä HSL-kuntayhtymään mahdollistaa pysyvän Y-junaliikenteen jatkumisen Siuntioon.[9]

U[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi ja on vuoden 2016 uudistusten jälkeen Kirkkonummen liikennöinnin runkolinja. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti, Masala, Jorvas ja Tolsa. Linjan vuoroväli on 30 minuuttia. 11.12.2017 alkaen U-tunnuksin ajetaan arkisin myös yksi vuoro Helsingistä Siuntioon ja yksi vuoro Siuntiosta Helsinkiin.

Linjatunnus U otettiin käyttöön 29. toukokuuta 1988. Ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa U-junan rooli oli vähäinen ja vuoroja oli vain muutamia päivässä ruuhka-aikoina, jolloin se pysähtyi Pasilan ja Espoon välillä vain Leppävaarassa, Kauniaisissa ja Tuomarilassa. S-juna yhdistyi U-junan kanssa 27. maaliskuuta 2016, ja reitiltä lakkautettiin Mankin ja Luoman pysähdykset.[8] Rantaradan linjat käyttivät viimeisinä HSL-linjoina vanhaa junakalustoa. U-linjalla liikennöi HSL-alueen viimeinen Sm2-kalustolla liikennöity vuoro 16. kesäkuuta 2017.

L[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

L-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Linjaa liikennöidään öisin ja aamuisin, ja se pysähtyy kaikilla reitin asemilla. L-tunnuksin ajetaan myös iltaisin yksi vuoro Karjaalle pysähtyen Siuntiossa.[3]

Alkuperäisiin linjatunnuksiin kuuluva L-juna oli Kirkkonummen perusjuna, joka liikennöi joka päivä noin tunnin ja tiettyinä aikoina 40 minuutin vuorovälillä. Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönoton yhteydessä juna muutettiin hiljaisen liikenteen junaksi. Aiemmin L-tunnuksin ajettiin myös sunnuntaiaamuisin yksi vuoro Karjaalta, pysähtyen Inkoossa ja Siuntiossa.

X[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

X-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Espoo ja Masala. Junavuoroja ajetaan arkisin kaksi päivässä, aamuvuoro Kirkkonummelta ja iltapäivävuoro Helsingistä. 11.12.2017 alkaen junavuoroja ajetaan arkisin yksi päivässä, iltapäivävuoro Helsingistä. Linja on nopein lähijunayhteys Helsinki–Kirkkonummi-välillä ja sen tarkoitus on helpottaa välin ruuhkaliikennettä.[10] Linja otettiin käyttöön 27. maaliskuuta 2016. X-tunnuksella on aiemmin merkitty epävirallisesti Helsinki–Riihimäki-reitin kirjaimettomia lähijunavuoroja.[5]

E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E-juna kulkee reittiä Helsinki–Kauklahti. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila ja Espoo. Vuoroväli on 30 minuuttia. Yleensä E-juna ei ole kulkenut sunnuntaisin, mutta toisinaan on kulkenut, ja jälleen 14. elokuuta 2017 alkaen.selvennä

Ennen kaupunkirataa E toimi L-linjan lisänä vuodesta 1974 alkaen tunnin vuorovälillä pysähtyen jokaisella asemalla. Ruuhka-aikoina vuoroja oli tiheämmin. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen vuonna 2002 linja lakkasi pysähtymästä Ilmalassa, Valimossa, Pitäjänmäessä ja Mäkkylässä, ja se on toiminut apuna linjoille S ja U. Linjaa jatkettiin Kauklahteen elokuussa 2007. Entinen pääteasema oli Espoon keskus, josta myös linjan kirjaintunnus tulee.

A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-juna kulkee Leppävaaran kaupunkirataa reittiä Helsinki–Leppävaara. Juna pysähtyy reitin kaikilla asemilla, joista Valimo, Pitäjänmäki ja Mäkkylä ovat ainoastaan A- ja L-junien palvelemia. Vuoroväli on ruuhka-aikaan 10 minuuttia, muulloin päiväsaikaan 20 minuuttia ja iltaisin sekä viikonloppuisin 30 minuuttia.

A-junan tunnus oli käytössä alun perin 28. toukokuuta 1972 – 25. toukokuuta 1974 Helsingin ja Kirkkonummen välisellä linjalla. Nykyisessä muodossaan se otettiin käyttöön Leppävaaran kaupunkiradan liikennöinnin alkamisen yhteydessä 2. kesäkuuta 2002.

Kehärata / Vantaankosken rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I & P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I- ja P-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sieltä takaisin kulkevalla Kehäradalla. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivään ja P-juna Huopalahden suuntaan myötäpäivään.

Kehäradan linjat ajavat reittiä HelsinkiPasilaIlmalaHuopalahtiPohjois-HaagaKannelmäkiMalminkartanoMyyrmäkiLouhelaMartinlaaksoVantaankoskiVehkalaKivistöAviapolisLentoasemaLeineläHiekkaharjuTikkurilaPuistolaTapanilaMalmiPukinmäkiOulunkyläKäpylä–Pasila–Helsinki.

Junamatka Helsingin päärautatieasemalta lentoasemalle kestää noin puoli tuntia. P-junan matka-aika on hieman pidempi kuin I-junan.[11] Vuoroväli on arkisin ja lauantaisin 10 minuuttia, sunnuntaisin 15 minuuttia ja hiljaisempina aikoina 30 minuuttia.[12] Linjalla on käytetty alusta asti yksinomaan Sm5-junia, sillä radan pituuskaltevuus ja tunnelien turvallisuusvaatimukset estävät liikennöinnin vanhemmilla junilla. Liikennöinti Kehäradalla alkoi 1. heinäkuuta 2015. Vantaankosken radalla liikennöineen M-junan kirjaintunnus poistui käytöstä, sillä etenkin turistit saattoivat sekoittaa M-junan ja Helsingin metron tunnukset keskenään.[11]

Päärata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-juna Malmin rautatieasemalla Sm1/2-aikakaudella.

K[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-juna kulkee reittiä HelsinkiKerava. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Oulunkylä, Malmi, Puistola, Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola, Korso ja Savio. K-juna liikennöi arkisin noin kello 6–19, jolloin vuoroväli on ensimmäisiä ja viimeisiä vuoroja lukuun ottamatta 10 minuuttia. Lauantaisin K-juna aloittaa liikennöinnin kello 10 ja sunnuntaisin linja ei liikennöi lainkaan. N-juna liikennöi K-junan reitillä muina aikoina.

Ennen Keravan kaupunkiradan käyttöönottoa K-junia liikennöitiin kahdesta kolmeen lähtöä tunnissa. 1970–1980-luvuilla K-juna ei pysähtynyt millään asemalla Pasilan ja Tikkurilan välillä.[13] Ensin pysähdyksiin lisättiin Malmi (1988)[5] ja Puistola (12. elokuuta 1996), sittemmin Jokeri-linjan käyttöönoton ja Keravan kaupunkiradan valmistumisesta seuranneiden liikennöintimuutosten johdosta myös Oulunkylä (15. elokuuta 2004).[14] 1. joulukuuta 1980 Hanalan seisake lakkautettiin ja Koivukylän rautatieasema avattiin. Viimeisinä vuosina ennen Kehäradan käyttöönottoa K-junan lähtöjä harvennettiin I-junan tapaan kaupunkiradan liikenteen painottuessa N-juniin. Kehäradan käyttöönoton yhteydessä K-junan liikennöinti muuttui jälleen kokopäiväiseksi, mutta jo vuonna 2016 liikennöintiaikoja supistettiin illasta sekä lauantai-aamusta ja sunnuntailiikenne lopetettiin.

K-junaa on suunniteltu jatkettavaksi Sipooseen reitillä Kerava–AhjoTalmaNikkilä.[15] Selvitysten mukaan liikenteen aloittaminen edellyttää merkittävän asutuksen kaavoittamista ja rakentamista asemanseuduille.[16] Lisäksi Porvoon radan Kerava–Nikkilä-osuuden ratainfrastruktuuri pitäisi uusia lähes kokonaan, mikäli lähijunayhteys Sipooseen päätettäisiin toteuttaa.[17]

K-junaa liikennöitiin viimeisen kerran vanhalla Sm2-kalustolla 24. maaliskuuta 2017. Tämä päätti pääradan HSL-alueella vanhan sähkömoottorijunakaluston käytön.[18]

N[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

N-juna kulkee reittiä Helsinki–Kerava. Juna pysähtyy kaikilla reitin asemilla. Vuoroväli on noin 30 minuuttia. N-juna kulkee vain aikaisin aamulla, illalla ja sunnuntaisin, kun Kehäradan I- ja P-junilla on harvempi vuoroväli.

N-junan rooli pääradan lähijunaliikenteessä oli usean vuosikymmenen ajan hyvin vähäinen käsittäen aamun ensimmäiset vuorot maanantaista lauantaihin, sunnuntaiaamupäivän ja ennen kaupunkiratoja kello 19 jälkeen ajetun iltaliikenteen. Ennen Kehärataa N-linjan liikenne oli vähäisimmillään 2000-luvun alkupuolella, jolloin linjalla oli vain muutamia aamuvuoroja.[19] Vuodesta 2006 lähtien N-junan osuutta pääradan lähijunaliikennöinnistä lisättiin vaihtamalla N-juniksi ensin koko sunnuntailiikenne ja maanantaista lauantaihin liikennöity iltaliikenne sekä myöhemmin lauantailiikenne. 15. elokuuta 2011 alkaen N-junat liikennöivät myös arkisin keskipäivällä ja alkuillasta kello 17 alkaen. N-junaa on liikennöity myös arkisin päiväsaikaan junaliikenteen häiriötilanteissa, sillä N-juna oli häiriötilanteessa toimivampi kuin I- ja K-junilla toteutettu liikenne. Kehäradan myötä N-junan rooli palautui hiljaisemman liikenteen junaksi, mutta jo vuonna 2016 sunnuntailiikenne palautettiin N-junille ja liikennöintiaikaa laajennettiin arki-iltoina sekä lauantai-aamuina.

T[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki. Juna pysähtyy kaikilla reitin asemilla. Linjaa liikennöidään ainoastaan öisin ja aamuisin, arkisin Helsingistä yksi vuoro ja Riihimäeltä kaksi, viikonloppuisin Helsingistä kolme vuoroa ja Riihimäeltä viisi.

Vuodesta 1972 liikennöineet T-junat ovat pysähtyneet aikanaan huomattavasti useammin kuin nykyään. Lakkautetut pysähdykset lakkautusvuosineen ovat Hanala (1980), Huikko (1990), Kytömaa (1994), Takoja (1996), Palopuro (1996), Monni (1996), Ristinummi (1998), Purola (2016) ja Nuppulinna (2016).

T-junat ajetaan pääsääntöisesti Sm2- ja Sm4-yksiköillä, pois lukien dieselveturivetoisina ajettavat niin sanotut "pakettikatkojunat", jotka liikennöivät ajoittain arkiöinä pääradan ajolankojen jännitteen ollessa katkaistuna huoltotöiden takia.

R[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki–Tampere. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Tikkurila, Kerava, Ainola, Järvenpää, Saunakallio, Jokela, Hyvinkää, Riihimäki, Ryttylä, Turenki, Hämeenlinna, Parola, Iittala, Toijala, Viiala ja Lempäälä. Vuoroväli on 30 minuuttia osuudella Helsinki–Riihimäki. Riihimäeltä edelleen Tampereelle liikennöidään epäsäännöllisellä vuorovälillä 9 vuoroa arkisin ja 6–7 vuoroa viikonloppuisin.

R-junan liikennöinti alkoi vuonna 1972 reitillä Helsinki–Riihimäki. 1970–1980-luvuilla R-juna ei pysähtynyt Tikkurilassa, ja kyseisen pysähdyksen lisääminen oli yli 40 vuoteen ainoa muutos linjan kulussa. R-junat alkoivat pysähtyä Tikkurilassa 2. kesäkuuta 1991.[5]

Kalustona linjalla käytetään lähes yksinomaan Sm4-junia. Ennen 3. syyskuuta 2006 tapahtunutta junaliikenteen uudistusta linjan kalustona käytettiin myös Sm1- ja Sm2-yksiköitä, mutta vanhojen junien hitaan kiihtyvyyden ja matalan huippunopeuden vuoksi uusissa aikatauluissa ei pysyttäisi.

H-juna lakkautettiin 27. maaliskuuta 2016 ja linja yhdistettiin R-junaan. Sen myötä R-juna alkoi pysähtyä myös Saunakalliossa ja Ainolassa, ja linjan vuoroväli muutettiin tunnista 30 minuuttiin.[20] Samalla linjan liikennöintiä pidennettiin kummastakin päästä siten, että aikaiseen aamuun lisättiin yksi vuoro ja yön ensimmäinen T-junavuoro muutettiin R-junaksi.[8]

Tampereelle R-juna aloitti liikennöinnin 19. kesäkuuta 2017 ja korvasi näin aiemmin Riihimäen ja Tampereen välillä kulkeneet taajamajunat.[21]

D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Tikkurila, Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää. Junia ajetaan arkiaamuisin ja -iltapäivisin ruuhka-aikaan yhteensä kuusi vuoroa (Riihimäeltä aamuisin kolme vuoroa ja Helsingistä iltapäivisin kolme vuoroa).[22] Aikaisemmin kirjaimettomina lähijunavuoroina ajetut linjat yhtenäistettiin D-juniksi 27. maaliskuuta 2016. D-junia liikennöitiin hieman yli vuosi lähiliikennevaunuilla. Näiden poistuttua käytöstä kesällä 2017 kalustona käytetään Sm2-yksiköitä pitkinä kolmen tai neljän yksikön junina.

Riihimäki–Lahti-rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

G-juna kulkee reittiä RiihimäkiLahti. Junan pysähdyspaikat ovat Hikiä, Oitti, Mommila, Lappila, Järvelä ja Herrala. Junien vuoroväli on yksi tunti.

Taajamajunaliikenne Riihimäen ja Lahden välillä alkoi syyskuussa 2006 Lahden oikoradan valmistuttua, mutta junilla ei ollut kirjainta, vaikka ne näkyivät lähiliikenteen reittikaaviossa vuosina 2006–2017.[23] Junat alkoivat liikennöidä G-kirjaintunnuksella 19. kesäkuuta 2017.[21]

Lahden oikorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Z[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Z-juna kulkee Lahden oikorataa pitkin reittiä HelsinkiLahti. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Tikkurila, Kerava, Haarajoki ja Mäntsälä. Junien vuoroväli on yksi tunti. Linjan junat ovat pääosin Sm4-sähkömoottorijunia. Linjan liikennöinti alkoi 3. syyskuuta 2006 oikoradan käyttöönoton yhteydessä.

Ruuhka-ajan junat ovat usein melko täysiä etenkin Helsingin ja Keravan välillä, ja siksi ne ajetaankin usean yksikön junarungoilla. Vuosina 2006–2017 enimmillään kaksi arkisin kulkenutta Z-junaparia liikennöitiin lähiliikennejunilla. Kesäkuusta 2017 lähtien niitä on liikennöity Sm2-kalustolla.

Entiset linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H-juna kulki reittiä HelsinkiRiihimäki. Juna pysähdyspaikat olivat Pasila, Tikkurila, Kerava, Ainola, Järvenpää, Saunakallio, Purola, Nuppulinna, Jokela ja Hyvinkää. Vuoroväli oli yksi tunti.

H-junat aloittivat liikennöinnin vuonna 1972 ja pysähtyivät ennen 1990-luvun lakkautuksia huomattavasti useammalla asemalla kuin viimeisinä vuosinaan. H-juna lakkautettiin 27. maaliskuuta 2016 ja sen vuorot yhdistyivät R-junan kanssa.[20]

M[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M-juna saapumassa Myyrmäen rautatieasemalle.

M-juna kulki Vantaankosken kaupunkirataa reittiä Helsinki–Vantaankoski. Juna pysähtyi reitin kaikilla asemilla. Vuoroväli oli 10–30 minuuttia.

Linja kulki Martinlaakson radan valmistumisesta eli vuodesta 1975. Vuonna 1991 linjaa jatkettiin Martinlaaksosta Vantaankoskelle, kun kaupunkiradan viimeisin osuus valmistui. Kehäradan valmistuttua M-juna lakkautettiin 40 vuoden toiminnan jälkeen 30. kesäkuuta 2015.

M-kirjain juontui junan aiemmasta pääteasemasta Martinlaaksosta. Vaikka rataa jatkettiin myöhemmin Vantaankoskelle, jäi junien tunnukseksi edelleen M. Linjatunnus, joka oli valkoinen M-kirjain oranssilla pohjalla, voidaan nähdä myös metroon viittaavana, sillä Martinlaakson rata suunniteltiin alun perin osaksi Helsingin metroa.[24]

S[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-juna kulki reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Junan pysähdyspaikat olivat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti ja Masala. Linjan vuoroväli oli yksi tunti.

S-linja kulki 28. toukokuuta 1972 – 25. toukokuuta 1974 Helsingin ja Kauniaisten väliä. Linjaa liikennöitiin uudella reitillä Kirkkonummelle saakka 27. syyskuuta 1987 alkaen. Linja pysähtyi Pasilan ja Masalan välillä vain Leppävaarassa, Kauniaisissa, Espoossa ja Kauklahdessa ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa 2. kesäkuuta 2002. S-junan liikennöinti lopetettiin 27. maaliskuuta 2016, jolloin se yhdistettiin U-junaan.[8]

Vanha G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha G-juna kulki reittiä Helsinki–Saunakallio. Junan pysähdyspaikat olivat Pasila, Kyrölä (nyk. Ainola) ja Järvenpää. Junalla oli arkisin kuusi vuoroa molempiin suuntiin ja se oli ainoa pääradalla liikennöinyt kirjainlinja, joka ei pysähtynyt Tikkurilassa. Vanhan G-junan liikennöinti aloitettiin 4. kesäkuuta 2007 ja lopetettiin 15. elokuuta 2011.

Vanha I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha I-juna kulki reittiä Helsinki–Tikkurila ja pysähtyi reitin kaikilla asemilla. Liikennöinti aloitettiin 12. elokuuta 1996.[5] Linja liikennöi viimeisinä vuosinaan arkisin ruuhka-aikaan noin kello 6–9 sekä 14–17, jolloin vuoroväli oli 10 minuuttia. Lisäksi perjantaisin ja lauantaisin oli muutamia lähtöjä puolen tunnin vuorovälillä kello 23 jälkeen. Muina aikoina liikennöi N-juna. Linja perustettiin alun perin Tikkurilan kaupunkiradan valmistumisen yhteydessä vuonna 1996, jolloin linjaa liikennöitiin arkisin kello 6–9 ja 15–17 20 minuutin vuorovälillä tukien P- ja K-junia.[25] Linjaa liikennöitiin läpi viikon ja pääsääntöisesti 20 minuutin vuorovälillä vanhan P-junan lakkautuksen jälkeen ja Keravan kaupunkiradan avauduttua 15. elokuuta 2004.[14] Liikennöinti siirtyi vähitellen N-junalle siten, että 4. kesäkuuta 2006 alkaen I-junan iltaliikenne maanantaista lauantaihin lakkasi ja sunnuntaisin siirryttiin kokopäiväiseen N-junaliikenteeseen.[26] 16. elokuuta 2010 lauantailiikenne vaihtui kokonaan N-juniksi, ja 15. elokuuta 2011 I-juna muuttui vain ruuhka-aikoina ja viikonloppuöinä kulkevaksi. Vanhan I-junan liikennöinti päättyi Kehäradan avaamiseen 1. heinäkuuta 2015.

Vanha P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha P-juna kulki reittiä Helsinki–Hiekkaharju vuodesta 1972. Junaa liikennöitiin 20–30 minuutin vuorovälillä, ja se pysähtyi kaikilla reitin asemilla. Ennen kaupunkiradan valmistumista vuonna 1996 vuoroväli oli puoli tuntia. Vanha P-juna lakkautettiin 15. elokuuta 2004.[5]

Kirjaimettomat lähijunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjainlinjojen lisäksi arkisin ruuhka-aikaan aamuisin ja iltapäivisin liikennöitiin pää- ja oikoradalla myös kirjaimettomia lähijunavuoroja. Kirjaimettomat junavuorot ajettiin 1980-luvun loppuun veturivetoisina puuvaunujunina ja myöhemmin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lähiliikennejunina.

Reiteillä Helsinki–Pasila–Järvenpää–Hyvinkää–Riihimäki ja Helsinki–Pasila–Ainola–Järvenpää–Saunakallio–Hyvinkää–Riihimäki liikennöitiin kirjaimettomia vuoroja 26. maaliskuuta 2016 asti. Viimeisessä aikataulussa maaliskuussa 2016 kirjaimettomia lähtöjä oli aamuisin Riihimäeltä kolme ja iltapäivisin Helsingistä neljä. Näitä lähijunavuoroja on merkitty epävirallisesti kirjaintunnuksella X.[5]

Reitillä Helsinki–Pasila–Järvenpää–Saunakallio liikennöi arkisin ruuhka-aikoina yksi kirjaimeton junapari 15. elokuuta 1988 – 2. kesäkuuta 2002. Näitä lähijunavuoroja on merkitty epävirallisesti kirjaintunnuksella J.[5]

Kirjaimeton reitti Helsinki–Pasila–Tikkurila–Haarajoki–Mäntsälä–Lahti lakkautettiin syysaikatauluihin 2013 siirryttäessä reitin muututtua tavalliseksi Z-junavuoroksi.

Linjojen pituudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 30.1.1999, 31. vsk, nro 1/1999, s. 38. Helsinki: SRHS / MRY. ISSN 0356-0600.
  2. Pyrhönen, Kimmo: FLIRT - Sm5. Resiina, 15.1.2009, 41. vsk, nro 1/2009, s. 10. Helsinki: SRHS / MRY. ISSN 0356-0600.
  3. a b HSL:n hallituksen päätökset 2.5.2017 Helsingin seudun liikenne. 2.5.2017. Viitattu 17.6.2017.
  4. VR Lähiliikenne aikataulut 1977 ja 1985
  5. a b c d e f g h HLJ 2011: Yhdyskuntarakenteen kehityksen ja eri liikkumismuotojen edellytysten seuranta Helsingin seudulla Helsingin seudun liikenne. 1.9.2010. Viitattu 29.3.2017.
  6. Aalto, Maija: Valtio lakkauttaa Y-junan Karjaalle Helsingin Sanomat. 15.9.2015. Viitattu 27.3.2016.
  7. HSL valmistelee korvaavaa Y-junaliikennettä Siuntioon Helsingin seudun liikenne. 17.11.2015. Viitattu 27.3.2016.
  8. a b c d Lähiliikenteen aikataulut muuttuvat 27.3. VR. Viitattu 13.3.2016.
  9. Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä Helsingin seudun liikenne. 30.01.2015. Viitattu 17.6.2016.
  10. Salomaa, Marja: Rantaradalle syntyy uusi X-juna – H-juna häviää pääradalta Helsingin Sanomat. 19.1.2016. Viitattu 14.3.2016.
  11. a b M-juna jää historiaan – kehäradan junat ohittavat ehkä kolme asemaa pääradalla 31.7.2014, metro.fi
  12. Aalto, Maija: Kehärata ei juuri nopeutakaan matkaa lentoasemalle – junat pysähtyvät kaikilla asemilla Helsingin Sanomat. 14.4.2015. Viitattu 16.4.2015.
  13. VR Lähiliikenteen aikataulut 1977 ja 1985
  14. a b YTV Liikenne aikataulukirja syksy–talvi–kevät 2004–2005
  15. Ketola, Riitta: HSL aloittaa selvitykset Talman ja Nikkilän junavuoroista Sipoon Sanomat. 12.6.2014. Viitattu 28.3.2016.
  16. Lähijunayhteys Sipoon Nikkilään edellyttää tehokkaampaa rakentamista asemanseuduilla Helsingin seudun liikenne. 17.11.2015. Viitattu 28.3.2016.
  17. Kerava–Nikkilä-vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys Ratahallintokeskus. 10.11.2005. Viitattu 28.3.2016.
  18. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 26.5.2017, 48. vsk, nro 2/2017, s. 49. Helsinki: SRHS / MRY. ISSN 0356-0600.
  19. YTV Liikenne aikataulukirjat 2001–2005
  20. a b LVM: Junien ostoliikenteeseen muutoksia maaliskuussa 15.09.2015. Viitattu 15.09.2015.
  21. a b VR: Muutoksia lähiliikenteessä - VR www.vr.fi. Viitattu 23.4.2017.
  22. VR-Yhtymä: Aikataulutaulukot alkaen 27.3.2016 10.2.2016. Viitattu 14.3.2016.
  23. VR Lähiliikenteen reittikaavio 2006–2007 talviaikataulu
  24. Kaupunkiliikenne.net: Helsingin raideliikenteen historiaa 22.7.2015. Viitattu 27.3.2016.
  25. YTV Liikenne aikataulukirja 13.8.2001–1.6.2002
  26. YTV Liikenne aikataulukirja kesä 2006