Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

VR:n pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kaikki rautatielinjat alkavat Helsingin päärautatieasemalta ja erkanevat eri suuntiin Pasilan rautatieaseman jälkeen. Liikennettä on neljällä rataosuudella: rantaradalla, kehäradalla, pääradalla ja Lahden oikoradalla, joilla kulkee yhteensä 14 eri linjaa.

Sähköistetty lähiliikenne alkoi vuonna 1969. Vuosina 1969–1972 lähijunat kulkivat tavanomaisilla junanumeroilla. Nykyinen kirjainmalli otettiin käyttöön 28. toukokuuta 1972, jolloin käytössä olivat linjat A, H, K, L, N, P, R ja T, joista suurin osa merkitsee yhä samaa reittiä, vaikka linjoja onkin vuosien saatossa muutettu, lisätty ja toisaalta lakkautettu.

Rantarata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E-juna Helsingin Linnunlaulussa

Y[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Y-juna kulkee reittiä HelsinkiKarjaa. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Leppävaara, Masala, Kirkkonummi, Siuntio ja Inkoo. Linjalla liikennöi kolmesta seitsemään junavuoroa vuorokaudessa suuntaansa.

Kirkkonummen nopean junan tunnus oli Y vuodesta 1974 lähtien, mitä ennen tunnus oli ollut A. Tämä varhainen Y ei pysähtynyt Pasilan ja Kauniaisten välillä millään asemalla, mutta pysähtyi jokaisella asemalla Kauniaisten ja Kirkkonummen välillä.[1] Vuonna 1987 silloinen Y-juna lopetettiin, ja sen korvasivat S- ja U-junat. Vuonna 2002 linjatunnus otettiin uudestaan käyttöön, kun Leppävaaran kaupunkiradan valmistuttua oli mahdollista lisätä nopeita paikallisjunavuoroja Karjaalle. Tätä ennen eräät S- ja U-junavuorot olivat jatkaneet Kirkkonummelta Karjaalle.

S[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-juna kulkee reittiä Helsinki-Kirkkonummi. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti ja Masala. Linjan vuoroväli on yksi tunti.

S kulki 28. toukokuuta 1972 – 25. toukokuuta 1974 Helsingin ja Kauniaisten väliä. Linja aloitti uudelleen nykyisessä muodossaan Kirkkonummelle saakka 27. syyskuuta 1987. Linja pysähtyi Pasilan ja Masalan välillä vain Leppävaarassa, Kauniaisissa, Espoossa ja Kauklahdessa ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa.

U[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti, Mankki, Luoma, Masala, Jorvas ja Tolsa. Linjan vuoroväli on yksi tunti.

Linjatunnus U otettiin käyttöön 29. toukokuuta 1988. Ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa U-junan rooli oli vähäinen, vuoroja oli vain muutamia päivässä ruuhka-aikoina. Linja pysähtyi Pasilan ja Espoon välillä vain Leppävaarassa, Kauniaisissa ja Tuomarilassa ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa.

L[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

L-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Linjaa liikennöidään öisin ja viikonloppuaamuisin, ja se pysähtyy kaikilla reitin asemilla.

Alkuperäisiin linjatunnuksiin kuuluva L-juna oli Kirkkonummen perusjuna, joka liikennöi joka päivä noin tunnin vuorovälillä (tiettyinä aikoina 40 minuuttia). Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönoton yhteydessä juna muutettiin hiljaisen liikenteen junaksi.

E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E-juna kulkee reittiä Helsinki–Kauklahti. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila ja Espoo. Vuoroväli on puoli tuntia muulloin paitsi sunnuntaisin ja klo 21 jälkeen, jolloin E-juna ei kulje.

Ennen kaupunkirataa E toimi L-linjan lisänä vuodesta 1974 alkaen tunnin vuorovälillä pysähtyen jokaisella asemalla (ruuhka-aikoina tosin oli hiukan enemmän vuoroja), kaupunkiradan rakentamisen jälkeen linja on toiminut apuna linjoille S ja U. Linjaa jatkettiin elokuussa 2007 Kauklahteen. Entinen pääteasema oli Espoon keskus, josta myös linjan kirjaintunnus tulee.

A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-juna kulkee Leppävaaran kaupunkirataa reittiä Helsinki–Leppävaara. Juna pysähtyy reitin kaikilla asemilla, joista Valimo, Pitäjänmäki ja Mäkkylä ovat ainoastaan A- ja L-junien palvelemia. Vuoroväli on ruuhka-aikaan 10 minuuttia, muulloin päiväsaikaan 20 minuuttia ja iltaisin sekä viikonloppuisin puoli tuntia.

A-junan tunnus oli käytössä alun perin 28. toukokuuta 1972 – 25. toukokuuta 1974 Helsingin ja Kirkkonummen välisellä linjalla. Nykyisessä muodossaan se otettiin käyttöön Leppävaaran kaupunkiradan liikennöinnin alkamisen yhteydessä 2. kesäkuuta 2002.

Kehärata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I & P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I- ja P-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sieltä takaisin kulkevalla Kehäradalla. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivään ja P-juna Vantaankosken suuntaan myötäpäivään. Vantaankosken radalla liikennöineen M-junan kirjaintunnus poistui käytöstä, sillä etenkin turistit saattoivat sekoittaa M-junan ja Helsingin metron tunnukset keskenään.[2]

Junamatka Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaalle kestää noin puoli tuntia. Junat pysähtyvät matkan varrella kaikilla asemilla. P-junan matka-aika on hieman pidempi kuin I-junan.[2] Vuoroväli on arkisin ja lauantaisin 10 minuuttia, sunnuntaisin 15 minuuttia ja hiljaisempina aikoina puoli tuntia.[3] Linjalla käytetään yksinomaan Sm5-matalalattiajunia.

Kehäradan uudet asemat ovat Leinelä, Lentoasema, Aviapolis, Kivistö sekä Vehkala.

Päärata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-juna kulkee reittiä Helsinki–Kerava. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Oulunkylä, Malmi, Puistola, Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola, Korso ja Savio. K-juna liikennöi arkisin ja lauantaisin noin 6–21 , jolloin vuoroväli on ensimmäisiä ja viimeisiä vuoroja lukuunottamatta 10 minuuttia. Sunnuntaisin K-juna aloittaa klo 10 ja vuoroväli on 15 minuuttia. N-juna liikennöi muutaman vuoron ennen ensimmäistä ja jälkeen viimeisen K-junan, kun I- ja P-junat kulkevat harvemmin.

Ennen Keravan kaupunkiradan käyttöönottoa K-junia liikennöitiin kahdesta kolmeen lähtöä tunnissa. 1970- ja 1980-luvuilla K-juna ei pysähtynyt millään asemalla Pasilan ja Tikkurilan välillä.[4] Ensin pysähdyksiin lisättiin Malmi vuonna 1988[5] ja Puistola 12. elokuuta 1996, Jokeri-linjan käyttöönoton ja Keravan kaupunkiradan valmistumisesta seuranneiden liikennöintimuutosten johdosta myös Oulunkylä 15. elokuuta 2004 alkaen.[6] 1. joulukuuta 1980 Hanalan seisake lakkautettiin ja Koivukylän rautatieasema avattiin. Viimeisinä vuosina ennen Kehäradan käyttöönottoa K-junan lähtöjä harvennettiin I-junan tapaan kaupunkiradan liikenteen painottuessa N-juniin. Kehäradan käyttöönoton yhteydessä K-junan liikennöinti muuttui jälleen kokopäiväiseksi.

K-junaa on suunniteltu jatkettavaksi Sipoon Nikkilään Keravan Ahjon kaupunginosan kehittyessä.

N[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

N-juna kulkee reittiä Helsinki–Kerava. Juna pysähtyy kaikilla reitin asemilla. Vuoroväli on n. 30 minuuttia. N-juna kulkee vain aikaisin aamulla ja myöhään illalla, kun Kehäradan I- ja P-junilla on harvempi vuoroväli

N-junan rooli pääradan lähijunaliikenteessä oli vuosikymmeniä hyvin vähäinen käsittäen aamun ensimmäiset vuorot maanantaista lauantaihin, sunnuntaiaamupäivän ja ennen kaupunkiratoja kello 19 jälkeen ajetun iltaliikenteen. Ennen Kehäradan aikakautta N-liikenne oli vähäisimmillään 2000-luvun alkupuolella, jolloin linjalla oli vain muutamia aamuvuoroja.[7] Vuodesta 2006 lähtien N-junan osuutta pääradan lähijunaliikennöinnistä lisättiin vaihtamalla N-juniksi ensin koko sunnuntailiikenne ja maanantaista lauantaihin liikennöity iltaliikenne, myöhemmin lauantailiikenne, ja 15. elokuuta 2011 alkaen N-junat liikennöivät myös arkisin keskipäivällä ja alkuillasta kello 17 alkaen. N-junaa on liikennöity myös arkisin päiväsaikaan junaliikenteen häiriötilanteissa, sillä N-juna oli häiriötilanteessa toimivampi kuin I- ja K-junilla toteutettu liikenne. Kehäradan myötä N-junan rooli palautui yöjunaksi.

T[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki. Linja pysähtyy kaikilla reitin asemilla. Linjaa liikennöidään ainoastaan öisin ja aamuisin.

H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki. Linja pysähtyy Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Ainolassa, Järvenpäässä, Saunakalliossa, Purolassa, Nuppulinnassa, Jokelassa ja Hyvinkäällä. Vuoroväli on yksi tunti.

H- ja T-junat pysähtyivät ennen 1990-luvun lakkautuksia huomattavasti useammalla asemalla kuin nykyään. Lakkautetut pysähdykset lakkautusvuosineen ovat Kytömaa (1994), Ristinummi (1998), Huikko (1990), Takoja (1996), Palopuro (1996) ja Monni (1996). Monet radanvarren asukkaat ovat vaatineet linjalle lisää vuoroja,lähde? koska kulkutiheys aiheuttaa monille työmatkalaisille ongelmia. Liikenneviraston arvioiden mukaan lisäliikennettä pääradalle ei voida toteuttaa ilman välityskyvyn parannustoimia[8].

R[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki. Linja pysähtyy Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Järvenpäässä, Jokelassa ja Hyvinkäällä. Vuoroväli on yksi tunti.

1970- ja 1980-luvuilla R-juna ei pysähtynyt Tikkurilassa, ja kyseisen pysähdyksen lisääminen on ainoa muutos linjan kulussa. R-junat alkoivat pysähtyä Tikkurilassa 2. kesäkuuta 1991 alkaen.[5] Kalustona käytetään 3. syyskuuta 2006 alkaen yksinomaan nopeita Sm4-matalalattiajunia sekä lähiliikennevaunuja. Ennen 3. syyskuuta 2006 tapahtunutta suurta junaliikenteen uudistusta linjan kalustona käytettiin myös vanhoja Sm1- ja Sm2-junia.

Päivittäisiä vuoropareja liikennöidään myös Tampereelle ja Kouvolaan asti taajamajunina, jotka pysähtyvät jokaisella henkilöliikenteelle avatulla liikennepaikalla tarjoten raideliikenteen peruspalvelun myös kaikkiin radanvarsikuntiin. Muodollisesti junien tunnuksena on koko matkan ajan R, vaikka lähiliikenteen vyöhyketaksa ei olekaan käytössä Riihimäeltä Tampereelle ja Lahdesta Kouvolaan.

Lahden oikorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Z[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Z-juna kulkee Lahden oikorataa pitkin reittiä Helsinki–Lahti. Linja pysähtyy Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Haarajoella ja Mäntsälässä. Junien vuoroväli on yksi tunti. Linjan junat ovat pääosin Sm4-sähkömoottorijunia.

Ruuhkajunat ovat usein melko täysiä etenkin Helsingin ja Keravan välillä, ja siksi ne ajetaankin kahdella junayksiköllä tai vihreillä lähiliikennevaunuilla. Lähiliikennevaunuilla liikennöitävät kaksi Z-junaparia päivässä tulevat aamuisin Kouvolasta ja palaavat sinne iltapäivällä.

Entiset linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

G-juna kulki reittiä Helsinki–Saunakallio. Junalla oli arkisin kuusi vuoroa molempiin suuntiin ja se oli ainoa pääradalla liikennöinyt kirjainlinja, joka ei pysähtynyt Tikkurilassa. Junan pysähdyspaikat olivat Pasila, Kyrölä ja Järvenpää. G-junan liikennöinti aloitettiin 4. kesäkuuta 2007 ja lopetettiin 15. elokuuta 2011.

M[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M-juna kulki Vantaankosken kaupunkirataa väliä Helsinki–Vantaankoski. Juna pysähtyi kaikilla asemilla. Vuoroväli oli 10–30 minuuttia.

Linja kulki Martinlaakson radan valmistumisesta eli vuodesta 1975. Vuonna 1991 linjaa jatkettiin Martinlaaksosta Vantaankoskelle, kun kaupunkiradan viimeisin osuus valmistui. Uuden Kehäradan valmistuttua M-juna lakkautettiin 1. heinäkuuta 2015 alkaen.

M-kirjain juontui junan aiemmasta pääteasemasta Martinlaaksosta. Vaikka rataa jatkettiin myöhemmin Vantaankoskelle, jäi junien tunnukseksi edelleen M.

Vanha P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha P-juna kulki reittiä Helsinki–Hiekkaharju vuodesta 1972 elokuuhun 2004. Junaa liikennöitiin 20–30 minuutin vuorovälillä, ja se pysähtyi kaikilla reitin asemilla. Ennen kaupunkiradan valmistumista vuonna 1996 vuoroväli oli puoli tuntia. Linjan kalustona käytettiin Sm1-, Sm2- ja Sm4-junia. Viimeinen P-junavuoro Helsingistä Hiekkaharjuun ajettiin Sm4-matalalattiajunalla.

Vanha I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha I-juna kulki reittiä Helsinki–Tikkurila ja pysähtyi reitin kaikilla asemilla. Se liikennöi viimeisinä vuosinaan arkisin ruuhka-aikaan noin kello 6–9 sekä 14–17, jolloin vuoroväli oli 10 minuuttia; lisäksi perjantaisin ja lauantaisin oli muutamia lähtöjä puolen tunnin vuorovälillä kello 22.45 jälkeen. Muina aikoina liikennöi N-juna. Linja perustettiin alunperin Tikkurilan kaupunkiradan valmistumisen yhteydessä vuonna 1996, jolloin linjaa liikennöitiin arkisin kello 6–9 ja 15–17 20 minuutin vuorovälillä tukien P- ja K-junia.[9] Linjaa liikennöitiin seitsenpäiväisesti ja pääsääntöisesti 20 minuutin vuorovälillä vanhan P-junan lakkautuksen jälkeen ja Keravan kaupunkiradan avauduttua 15. elokuuta 2004.[6] Liikennöinti siirtyi vähitellen N-junalle siten, että 4. kesäkuuta 2006 alkaen I-junan iltaliikenne maanantaista lauantaihin lakkasi ja sunnuntaisin siirryttiin kokopäiväiseen N-junaliikenteeseen[10], 16. elokuuta 2010 lauantailiikenne vaihtui kokonaan N-juniksi, ja 15. elokuuta 2011 I-juna muuttui vain ruuhka-aikoina ja viikonloppuöinä kulkevaksi. Vanhan I-junan liikennöinti päättyi Kehäradan avaamiseen 1. heinäkuuta 2015.

Kirjaimettomat lähijunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkisin ruuhka-aikaan liikennöidään kirjainlinjojen lisäksi myös kirjaimettomia lähijunavuoroja. Nykyisin tällaisia vuoroja kulkee ainoastaan pääradalla. Kesäaikataulussa 2015 kirjaimettomia lähtöjä on aamuisin Riihimäeltä kolme ja iltapäivisin Helsingistä neljä.

Kirjaimettomia reittejä on kaksi:

  • Helsinki–Pasila–Järvenpää–Hyvinkää–Riihimäki
  • Helsinki–Pasila–Ainola–Järvenpää–Saunakallio–Hyvinkää–Riihimäki

Yksi kirjaimeton reitti (Z-junaa vastaava linja ilman pysähdystä Keravalla) lakkautettiin syysaikatauluihin 2013 siirryttäessä reitin muututtua tavalliseksi Z-junavuoroksi.

Linjojen pituudet ja ratakartta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. VR Lähiliikenne aikataulut 1977 ja 1985
  2. a b M-juna jää historiaan – kehäradan junat ohittavat ehkä kolme asemaa pääradalla 31.7.2014, metro.fi
  3. Maija Aalto: Kehärata ei juuri nopeutakaan matkaa lentoasemalle – junat pysähtyvät kaikilla asemilla Helsingin Sanomat. 14.4.2015. Viitattu 16.4.2015.
  4. VR Lähiliikenteen aikataulut 1977 ja 1985
  5. a b https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/yhdyskuntarakenteen_kehityksen_ja_eri_liikkumismuotojen_edellytysten_seuranta_helsingin_seudulla_hlj2011_raportti.pdf
  6. a b YTV Liikenne aikataulukirja syksy–talvi–kevät 2004–2005
  7. YTV Liikenne aikataulukirjat 2001–2005
  8. Jussi Lindberg: Pasila–Riihimäki välityskyvyn parantaminen portal.liikennevirasto.fi. 12.06.2013. Viitattu 24.07.2015.
  9. YTV Liikenne aikataulukirja 13.8.2001–1.6.2002
  10. YTV Liikenne aikataulukirja kesä 2006