Helsingin keskustatunneli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Helsingin keskustatunneli on suunniteltu autotunneli, joka kulkisi Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle Helsingin keskustan alitse.[1]

Suunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 keskustatunnelin hinnaksi arvioitiin 475–545 miljoonaa euroa.[2] Helmikuussa 2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava ehdotti, että tunnelin rakentamista selvitettäisiin ja sanoi, että se pitäisi rakentaa suurimmaksi osaksi käyttäjien ja yksityisten sijoittajien rahoituksella. Rautava sanoi, että verorahoja tunnelin kustannuksiin ei saisi laitaa kymmenesosaa enempää. Liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski arvioi, että pelastusmääräysten tiukentumisen vuoksi tunnelin rakentaminen maksaisi todennäköisesti yli 550 miljoonaa euroa.[1]

Arvioiden mukaan keskustatunnelia käyttäisi noin 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa autoliikenteestä siirtyisi keskustan katuverkosta maan alle. Samalla laajennettaisiin keskustan kävelykatuja, sillä Kaivokatu on suunniteltu muutettavaksi kävelykaduksi ja Esplanadit on tarkoitus kaventaa yksikaistaisiksi.

Tunnelin läntinen suu olisi Ruoholahdessa, josta tunneli kulkisi Hietaniemen hautausmaan eteläpuolen ja Mechelininkadun alitse ja edelleen Rautatiekatujen välissä olevaan satamaradan kuiluun. Tunneli jatkuisi kalliossa Kaisaniemen puiston alla. Töölönlahden liittymästä olisi yhteydet keskustan katuverkkoon ja Forumin, Elielin sekä Kluuvin pysäköintilaitoksiin. Sörnäisiin päin mentäessä tunnelin linjaukselle on kaksi vaihtoehtoa, joista toisen itäinen suuaukko on Sörnäisten rantatiellä Vilhonvuorenkadun risteyksessä ja toinen Haapaniemenkadun risteyksessä. Tunnelin kokonaispituus olisi noin 3,4 kilometriä.

Suunnitelmien käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi keskustatunnelisuunnitelman vuonna 1999. Maaliskuussa 2006 kaupunginhallitus päätti, että tunnelille aletaan laatia asemakaavaa.[1] Kenkää keskustatunnelille -kansanliike luovutti tammikuussa 2008 vajaan 12 000 helsinkiläisen allekirjoittaman kunnallisaloitteen, jossa vaadittiin, että tunnelia ei rakennettaisi.[3] Sosiaalidemokraatit ilmoittivat, etteivät tue tunnelin rakentamista ja toukokuussa kaupunginhallitus keskeytti tunnelin asemakaavan laatimisen.[1] Kokoomus ja ruotsalainen kansanpuolue kannattivat tunnelin rakentamista, mutta kaupunginhallitus päätti vihreiden, sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja keskustan edustajien äänillä keskeyttää sen suunnittelun ilmasto- ja rahasyistä.[3]

Vuonna 2010 kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen yleiskaavan, johon jätettiin mahdollisuus tunnelin rakentamiselle.[1] Samana vuonna kokoomus piti tunnelin rakentamista ehtona autottoman keskustan hankkeen toteuttamiselle ja ehdotti, että tunnelille voisi tulla käyttömaksut.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Laitinen, Joonas: Tulevat ruuhkat toivat taas esiin keskustatunnelin. Helsingin Sanomat, 28.2.2013, s. A6–A7.
  2. a b Jokinen, Riku: Helsingin keskustatunneli yritetään herättää henkiin 28.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.8.2010.
  3. a b Jokinen, Riku: Valtuusto pani Helsingin keskustatunnelin jäihin 21.5.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]