Siirry sisältöön

Lapinlahden sairaala

Wikipediasta
Lapinlahden sairaala
Sairaala-alue ilmakuvassa.
Sairaala-alue ilmakuvassa.
Sijainti
Osoite Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki
Alue HYKS
Erikoisala psykiatria
Yhteistyöyliopisto Helsingin yliopisto
Historia
Perustettu 1841
Lakkautettu 2008

Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaala[1] ja koko Euroopan vanhimpia psykiatrista hoitoa varten rakennettuja hoitolaitoksia.[2] Rakennus sijaitsee Lapinlahdessa Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä. Lapinlahti on puistomainen osa Helsingin läntistä kantakaupunkia.

Lapinlahden sairaalan edusta.

Sairaala valmistui vuonna 1841 Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan. 180 vuotta toiminnassa olleessa sairaalassa sijaitsi viimeisenä osastona Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto. Sairaalatoiminta päättyi vuonna 2008.

Sairaalaa on alusta lähtien ympäröinyt laaja puutarha, jota myös potilaat ovat olleet hoitamassa – moni puista on potilaiden istuttamia. Puistosta on aikojen kuluessa lohkaistu alueita muun muassa Länsiväylän rakentamiseksi, mutta keskeisin osa on yhä jäljellä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sairaalan toinen ylilääkäri Anders Thiodolf Saelan.

Lapinlahden sairaala sai alkunsa Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai I:n aloitteesta. Hän piti tarkastuskäynnillään vuonna 1833 Suomen senhetkistä mielisairaanhoidon tilaa hyvin huonona. Niinpä keisari lähetti lääketieteen professori Carl Daniel von Haartmanin ottamaan mallia Pietarin mielisairaanhoidosta ja palkkasi Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan ajanmukaisen mielisairaalan Helsinkiin. Sopivaksi paikaksi päätettiin Lapinniemi Helsingin keskustan länsipuolella.[3]

Sairaalan ensimmäiseksi ylilääkäriksi nimettiin Leonard Fahlander, joka toimi Lapinlahdessa vuosina 1841–1866. Aluksi hoitomuotona oli lähinnä eristys, ja päätavoitteena oli potilaiden ja henkilökunnan suojeleminen väkivallalta. Sairaalassa ei ollut näihin aikoihin lainkaan koulutettuja sairaanhoitajia. Ylilääkäri Fahlander kävi ulkomailla tutustumassa mielisairaanhoitoon ja kokemustensa innoittamana halusi kokeilla hoitoa ilman pakkokeinoja, mutta parin vuoden jälkeen kokeilut loppuivat henkilökunnan vastustukseen. Käytettyjä pakkokeinoja olivat muun muassa kahleet, pakkopaidat ja jalkaraudat.[4]

Fahlanderin jälkeen ylilääkäriksi valittiin Thiodolf Saelan. Hän toimi virassa vuosina 1868–1904. Saelan oli merkittävä botanisti ja hän keskittyi paljon sairaala-alueen elävöittämiseen. Hoitokeinot eivät hänen aikanaan juurikaan kehittyneet. Saelanin aloitteesta rakennusta laajennettiin vuonna 1877 osastoilla väkivaltaisille ja epäsiisteille potilaille.[5]

Sairaalan kolmas ylilääkäri oli Christian Sibelius, säveltäjä Jean Sibeliuksen veli, joka toimi ylilääkärinä vuosina 1904–1922. Sibelius uudisti sairaalan hoitoa inhimillisempään suuntaan ja luopui pakkokeinoista. Hän myös keskittyi henkilökunnan koulutuksen kehittämiseen. Sairaalan ensimmäinen koulutettu sairaanhoitaja oli Lyyli Swan, joka paneutui hoidon kehittämiseen ja uusien hoitajien kouluttamiseen. Sibeliuksen oma sisar Linda Sibelius joutui Lapinlahden sairaalaan potilaaksi vuonna 1906. Hänet kuitenkin siirrettiin pian Nikkilän mielisairaalaan, jossa hän eli loppuelämänsä, vuoteen 1932 asti. Suomen sisällissodan aikaan Jean Sibelius perheineen muutti sotaa pakoon Ainolasta Lapinlahden sairaalaan muutaman kuukauden ajaksi.[6]

Lapinlahden sairaalan sivurakennus "Venetsia", jossa oli aikoinaan pesula ja leipomo.

Harald Fabritius toimi ylilääkärinä vuosina 1925–1946. Fabritiuksen aikana rakennuksia remontoitiin ja tilojen viihtyvyyteen panostettiin. Helsingin suurpommitusten aikaan helmikuussa 1944 pommi osui Lapinlahden sairaalaan kuuluvaan rannan punatiliseen Venetsia-rakennukseen. Pommi-iskussa kuoli neljä henkeä.[7] Jatkosodan aika 53. sotasairaalan IV jaoksella oli käytössään 10 sairaansijaa psykiatrisille potilaille Lapinlahden sairaalassa.[8][9]

Fabritiusta seurasivat ylilääkäreinä Martti Kaila (1948–1967), Kalle Achté (1968–1991) ja viimeisenä ylilääkärinä Ranan Rimón (1991–2001). Sairaalan toiminnan loppuajaksi ylilääkärin tehtävät jaettiin kolmen henkilön kesken.[10]

Sairaalatoiminnan päättyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden sairaalatoiminta päättyi lopullisesti 19. joulukuuta 2008, jolloin HUS:n psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto muuttivat Psykiatriakeskukseen.[11]

Muun muassa opiskelijat olivat valtaamassa osaa käytöstä poistuneista rakennuksista. Vaatimuksissa oli sairaala-alueen hyödyntäminen myös jatkossa. Helsingin kaupunki aikoi peruskorjata sairaala-alueen sosiaaliviraston käyttöön,[12] mutta vuonna 2013 valtuusto ei ottanut sairaalaa kymmenen vuoden investointiohjelmaansa. Kaupunki selvitti sairaalan mahdollista myyntiä tai vuokraamista.[13] Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry alkoi suunnitella alueelle uutta kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskusta. Lapinlahden Lähde aloitti toimintansa vuonna 2014.

Nykykäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Helsingin kaupunki ja Lapinlahden tilojen käyttöä ajavat Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo ja Suomen Mielenterveysseura tekivät vuokrasopimuksen Lapinlahden sairaalan käytöstä.[14] Tiloissa on sekä mielenterveyspalveluita että työhuoneita taiteilijoille ja yrityksille.

Vuonna 2024 tilaa hallinnoi neljä päätoimijaa: Lapinlahden Lähde Oy, Mieli ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, vastaa suurimmasta osasta tiloja ja niiden vuokrauksesta, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry vastaa Lapinlahden Lähteen järjestö- ja tapahtumatoiminnasta, Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo vuokraa päärakennuksen toisesta puolikkaasta tiloja mm. pienyrittäjille ja taiteilijoille ja Kakspy Palvelut oy vuokraa Alvila-rakennuksen asuntoja.[15]

Vuonna 2023 perustettiin Lapinlahti-säätiö, jonka tarkoituksena on tukea mielenterveyttä ja osallistavaa kulttuuria edistävää toimintaa entisen Lapinlahden sairaalan alueella.[16] Vuonna 2024 Lapinlahden Lähde sai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean myöntämän kansalais­yhteiskunta­palkinnon mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien ihmisten kanssa tehdystä työstä.[17]

Tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaalan tulevasta käytöstä järjestettiin ideakilpailu keväällä 2019, ja sen ratkettua Helsinki aikoi joko myydä tai vuokrata sairaalakiinteistön.[18] Kilpailuun saapui ainoastaan yksi ehdotus, jonka oli laatinut luxemburgilainen kiinteistösijoitusyhtiö Nrep.[19]

Kilpailun tulokset julkistettiin maaliskuussa 2020, ja niiden perusteella rakennuksiin kaavailtiin Moomin Charactersin toimitiloja, Tove Janssonin museota, matkailumajaa ja työtiloja sekä muuta toimintaa. Lisäksi Nrepin suunnitelman mukaan alueelle oltaisiin rakennettu viisikerroksinen hotelli ja kaksi vanhainkotirakennusta.[20] Hanketta arvosteltiin, koska taiteilijat, pienyritykset ja vapaaehtoisjärjestöt menettäisivät toimitilansa.[19] Vuonna 2022 Helsingin kaupunki päätti luopua alueelle tulevasta uudisrakentamisesta ja säilyttää sairaala-alueen puiston kaupunkilaisten avoimessa käytössä.[21]

Rakennukset vaativat laajaa peruskorjausta. 2020-luvulla tehdyissä kuntotutkimuksissa on todettu, että rakennuksessa on laajoja kosteusvaurioita ja lahovaurioita puuosissa. Rakennuksen talotekniikka on heikossa kunnossa ja esimerkiksi lämmitysputkistoissa on lukuisia vuotokohtia. Monet rakenteista ovat alkuperäisiä eikä rakennukselle ole tehty koskaan kattavaa peruskorjausta.[22] Vuoden 2023 uudessa suunnitelmassa, jossa ei ole uudisrakennuksia, kolmannes rakennusten tilasta olisi varattu hostellitoiminnalle.[23] Suunnitelmissa oli myös yhteisyritys Helsingin kaupungin ja Nrepin kanssa, ja Nrep oli sitoutunut remontoimaan rakennuksia. NREP vetäytyi lopullisesti Lapinlahden sairaala-alueen kehittämisestä ja kunnostamisesta helmikuun lopulla 2024. NREP perusteli vetäytymistään hankkeesta korjausurakan liian korkealla hinnalla. [24]

Alkuvuodesta 2024 Lapinlahti-yhteisö, eli Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Lapinlahden Lähde Oy, Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo, Alvi ry ja Lapinlahti-säätiö sr. julkaisivat kuntalaisaloitteen Helsingin Lapinlahden alueen säilyttämiseksi julkisessa omistuksessa. Kuntalaisaloitteen avulla säätiö pyrkii turvaamaan Lapinlahden alueen kulttuurihistoriallisen jatkumon pitkälle tulevaisuuteen – vastakohtana alueen kaupallistamiselle. Kuntalaisaloitetta suojelivat Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki.[25]

27.9.2024 Helsingin kaupunkiympäristön toimiala tiedotti [26], että se tulee kunnostamaan omistamansa Lapinlahden entisen psykiatrisen sairaalan arvorakennukset kokonaan omana hankkeenaan. Suunnittelun yhteydessä seuraavan parin vuoden aikana tullaan päättämään, säilyykö kaupunki rakennusten enemmistöomistajana ja mikä osa päärakennuksesta olisi mahdollisesti hostellikäytössä tai muussa tulevassa käytössä. [27][28] Lapinlahti-yhteisö tukijoineen luovutti 9.10.2024 ”Turvataan Lapinlahden julkinen omistus” -kuntalaisaloitteen [29] Helsingin kaupungintalolla. Lopullinen virallisten allekirjoitusten määrä on 10 682, ja Lapinlahden aloite kiri Suomen kaikkien aikojen viidenneksi allekirjoitetuimmaksi. [30]

Helsingin kaupunki on suunnitellut rakennuttavansa Jätkäsaaren satamatunnelin Länsisatamasta Länsiväylälle. Yhdessä linjausvaihtoehdossa tunnelin suuaukko sijoittuisi Lapinlahden puiston eteläreunaan.[31]

Ylilääkärit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Lapinlahden sairaalan entisiä potilaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaala taiteessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Parviaisen vuonna 2011 ohjaama dokumenttielokuva Yksinteoin 2 on kuvattu Lapinlahden sairaalassa.[44]

Rax Rinnekankaan vuonna 2021 käsikirjoittama, ohjaama ja tuottama suomalainen draamaelokuva Lapinlahti – Tyttären äiti sijoittuu Lapinlahden sairaalaan, vuoteen 1975.

YLE julkaisi vuonna 2003 dokumentin Kertomus Lapinlahden sairaalasta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heiskanen, Tarja & Vallisaari, Mirja & Liuksiala, Katja: Väkevät sielut — Tarinoita Lapinlahden sairaalasta. Into, 2021. ISBN 9789523516687

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lapinlahden sairaala tulee hyvään käyttöön ([vanhentunut linkki]) Rakennusperintö. 29.5.2007. Museovirasto ja ympäristöministeriö. Arkistoitu 30.8.2013.
  2. ↑ Lapinlahden sairaala-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 12–16.
  4. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 22–30.
  5. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 34–43.
  6. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 72–98.
  7. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 100–118.
  8. ↑ Jatkosota – Sotiemme perinne sotiemmeperinne.fi. Viitattu 8.5.2025.
  9. ↑ 1: 30497 53. Sotasairaala. IV Jaos. Varuskuntasairaala, 1.8.1941-28.2.1943 1941-1943 digihakemisto.net. Viitattu 8.5.2025.
  10. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 226–230.
  11. ↑ Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen yle.fi. 27.9.2016. Viitattu 26.10.2024.
  12. ↑ Lapinlahden sairaala-alueen vallattu talo ei sovellu asuinkäyttöön. Helsingin kaupunki 7.9.2009
    Lapinlahden sairaala kunnostetaan isolla rahalla.[vanhentunut linkki] Yleisradio 3.6.2011
  13. ↑ Lapinlahden kohtalo on ollut auki yli 20 vuotta Helsingin Sanomat. 11.12.2013. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 13.3.2015.
  14. ↑ Salmela, Marja: Lapinlahden sairaalan kohtalo ratkesi: Taiteilijoille työtiloja ja ”mielenterveyden kuntosali” Helsingin Sanomat. Viitattu 8.1.2016.
  15. ↑ Tausta, nykytila ja tulevaisuus sekä strateginen yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa 18.10.2021 18.10.2021. Lapinlahti-yhteisö. Viitattu 21.2.2024.
  16. ↑ https://virre.prh.fi
  17. ↑ Lapinlahden Lähteelle Euroopan kansalaisyhteiskuntapalkinto Helsingin Sanomat. 20.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  18. ↑ Helsinki irtisanoi Lapinlahden entisen sairaalan kansalaistoimijoiden vuokrasopimukset Helsingin Sanomat. 27.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
  19. ↑ a b Gestrin-Hagner, Maria: Mumintrollen dras in i tvisten om Lappviken. Hufvudstadsbladet, 26.4.2020, s. 4–6. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 3.5.2020.
  20. ↑ Lönnqvist, Niclas: Vinnande förslaget ger Lappviken hotell och Tove Janssons museum. Hufvudstadsbladet, 25.3.2020, s. 25. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 25.3.2020.
  21. ↑ Erika Alava: Lapinlahden sairaalan alueelle ei tule uudisrakentamista Projektiuutiset. 30.11.2022. Viitattu 21.2.2024.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Sairaala-alueen tulevaisuus | Laaja kuntoraportti: Lapinlahden sairaala on hirvittävässä kunnossa Helsingin Sanomat. 9.2.2024. Viitattu 13.4.2025.
  23. ↑ Helsingin Lapinlahden alueelle kaavaillaan hostellia, palsta­viljely­aluetta ja laituria Rakennuslehti. 20.3.2023. Viitattu 21.2.2024.
  24. ↑ Sairaala-alueen tulevaisuus | Kiinteistöjätti harkitsee vetäytymistä kiistellystä Lapinlahdesta Helsingin Sanomat. 9.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  25. ↑ Kaupunkisuunnittelu | Lapinlahti-kiista repesi jälleen: Kaurismäet ja muut taiteilijat vaativat Helsingin jatkavan alueen pääomistajana Helsingin Sanomat. 5.2.2024. Viitattu 14.10.2024.
  26. ↑ STT Info: Helsinki valmistautuu kunnostamaan Lapinlahden sairaalan STT Info. 27.9.2024. STT Info. Viitattu 27.9.2024.
  27. ↑ Sairaala-alueen tulevaisuus | Laaja kuntoraportti: Lapinlahden sairaala on hirvittävässä kunnossa Helsingin Sanomat. 9.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  28. ↑ Lapinlahden sairaala | ”Kun täällä päivittäin oleilee, voi todeta, että tilat ovat ihan toimintakunnossa”, sanoo Lapinlahden Lähteen toimitusjohtaja Helsingin Sanomat. 9.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  29. ↑ Turvataan Lapinlahden julkinen omistus
  30. ↑ Suomen viidenneksi allekirjoitetuin kuntalaisaloite luovutetaan
  31. ↑ Tunnelit | Helsingin uudesta tunnelista syntyi vääntö: Lapinlahden sairaalan puisto joutui taistelun keskipisteeksi Helsingin Sanomat. 24.1.2024. Viitattu 21.2.2024.
  32. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 23.
  33. ↑ a b c d e f g h i Anu Nousiainen: Kaikkien kärsivien talo, Helsingin Sanomien Kuukausiliite 7/2020 (4.7.2020), s. 40–49.
  34. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 74.
  35. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 102.
  36. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 136.
  37. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 152.
  38. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 226.
  39. ↑ Wecksell, Josef Julius hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  40. ↑ Lukkala, Minttu: RESTAUROINTI VANHAN SUOJELLUN KIINTEISTÖN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMISESSA: Hissit Lapinlahden sairaala-alueen päärakennukseen (s. 24) Opinnäytetyö. Maaliskuu 2010. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Restaurointi. Viitattu 19.5.2016.
  41. ↑ Heiskanen, Vallisaari & Liuksiala 2021, s. 119–122.
  42. ↑ Kerttula, Suvi: Lääkärin sanelema sairauskertomus julki – Vesa-Matti Loiri avoimena ajastaan mielisairaalassa: ”Ajattelin, että jään tänne” Ilta-Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 6.10.2022.
  43. ↑ Pasi Rytinki: Tuija Ahvosesta tuli koko kansan tv-tähti, mutta sitten tapahtui totaalinen romahdus – seuraukset olivat traagiset Ilta-Sanomat 3.11.2021. Viitattu 24.4.2023.
  44. ↑ Pilvi Meriläinen: Jussi Parviainen – Jumalan rakastaja www.film-o-holic.com. 06.04.2018. Viitattu 2.6.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapinlahden sairaala.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lapinlahden_sairaala&oldid=23222222”