Lapinlahden sairaala
Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaala[1] ja on Euroopan vanhimpia psykiatrista hoitoa varten rakennettuja hoitolaitoksia.[2] Se sijaitsee Helsingissä Lapinlahden osa-alueella meren rannalla Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä.
Sairaala valmistui vuonna 1841 Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan. 160 vuotta toiminnassa olleessa sairaalassa toimi viimeiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto.
Sairaalaa on alusta lähtien ympäröinyt laaja puutarha. Siitä on aikojen kuluessa lohkaistu alueita muun muassa Länsiväylän rakentamiseksi, mutta sen keskeisin osa on yhä jäljellä.
Sairaalatoiminnan loppuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinlahden sairaalatoiminta päättyi lopullisesti 19. joulukuuta 2008, jolloin HUS:n psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto muuttivat Psykiatriakeskukseen.
Muun muassa opiskelijat olivat valtaamassa osaa käytöstä poistuneista rakennuksista. Vaatimuksissa on ollut sairaala-alueen hyödyntäminen myös jatkossa. Helsingin kaupunki aikoi peruskorjata sairaala-alueen sosiaaliviraston käyttöön,[3] mutta vuonna 2013 valtuusto ei ottanut sairaalaa kymmenen vuoden investointiohjelmaansa. Kaupunki selvitti sairaalan mahdollista myyntiä tai vuokraamista.[4]
Vuonna 2015 Helsingin kaupunki ja Lapinlahden tilojen käyttöä ajavat osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo ja Suomen Mielenterveysseura tekivät vuokrasopimuksen Lapinlahden sairaalan käytöstä.[5] Tiloissa on sekä mielenterveyspalveluita että työhuoneita taiteilijoille ja yrityksille. Vuokrasopimus oli määräaikainen, ja kaupunki selvitti edelleen sairaalan myymistä.
Joulukuussa 2018 Helsingin kaupunki korotti vuokralaisten vuokraa 150 %, mihin nämä eivät suostuneet, ja kaupunki sanoi vuokrasopimukset irti. Sairaalan tuli olla tyhjä 1. heinäkuuta 2019. Sairaalan tulevasta käytöstä järjestettiin ideakilpailu keväällä 2019, ja sen ratkettua Helsinki joko myy tai vuokraa sairaalakiinteistön.[6] Kilpailuun saapui ainoastaan yksi ehdotus, jonka oli laatinut luxemburgilainen kiinteistösijoitusyhtiö NREP.[7]
Kilpailun tulokset julkistettiin maaliskuussa 2020, ja niiden perusteella rakennuksiin kaavaillaan Moomin Charactersin toimitiloja, Tove Janssonin museota, matkailumajaa ja työtiloja sekä muuta toimintaa. Lisäksi NREP:n suunnitelman mukaan alueelle rakennettaisiin viisikerroksinen hotelli ja kaksi vanhainkotirakennusta.[8] Hanketta on arvosteltu, koska taiteilijat, pienyritykset ja vapaaehtoisjärjestöt menettäisivät toimitilansa.[7]
Tunnettuja käyttäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Josef Julius Wecksell, kirjailija, eli Lapinlahdessa vuodesta 1865 alkaen elämänsä viimeiset 42 vuotta[9][10]
- Aleksis Kivi, kirjailija, hoidossa vuosina 1871–1872[11][10]
- Paavo Tikkanen, lehtimies, hoidossa ennen kuolemaansa 1870-luvun alussa[10]
- Jalmari Ruokokoski, taidemaalari, hoidossa useita kertoja vuodesta 1931[10]
- Kerttu Nuorteva, desantti, hoidossa keväällä 1943 väärällä nimellä[10]
- Helvi Juvonen, runoilija, hoidossa vuonna 1943[10]
- Lauri Viita, runoilija, pakkohoidossa kahdesti vuonna 1952[10]
- Veijo Meri, kirjailija, hoidossa kolme viikkoa 1950-luvun lopulla[10]
- Harri Sirola, kirjailija, hoidossa useita kertoja masennuksen vuoksi[10]
Henkilökuntaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leonard Fahlander
- Anders Thiodolf Saelan, ylilääkäri[10]
- Christian Sibelius, ylilääkäri vuosina 1909–1922[11]
- Harald Fabritius
- Martti Kaila
- Kalle Achté
Sairaala taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jussi Parviaisen vuonna 2011 ohjaama dokumenttielokuva Yksinteoin 2 on kuvattu Lapinlahden sairaalassa.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lapinlahden sairaala tulee hyvään käyttöön ([vanhentunut linkki]) Rakennusperintö. 29.5.2007. Museovirasto ja ympäristöministeriö.
- ↑ Lapinlahden sairaala-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Lapinlahden sairaala-alueen vallattu talo ei sovellu asuinkäyttöön. Helsingin kaupunki 7.9.2009
Lapinlahden sairaala kunnostetaan isolla rahalla. Yleisradio 3.6.2011 - ↑ Lapinlahden kohtalo on ollut auki yli 20 vuotta Helsingin Sanomat. 11.12.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 13.3.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Salmela, Marja: Lapinlahden sairaalan kohtalo ratkesi: Taiteilijoille työtiloja ja ”mielenterveyden kuntosali” Helsingin Sanomat. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ Helsinki irtisanoi Lapinlahden entisen sairaalan kansalaistoimijoiden vuokrasopimukset Helsingin Sanomat. 27.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
- ↑ a b Gestrin-Hagner, Maria: Mumintrollen dras in i tvisten om Lappviken. Hufvudstadsbladet, 26.4.2020, s. 4–6. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 3.5.2020.
- ↑ Lönnqvist, Niclas: Vinnande förslaget ger Lappviken hotell och Tove Janssons museum. Hufvudstadsbladet, 25.3.2020, s. 25. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 25.3.2020.
- ↑ Wecksell, Josef Julius hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Anu Nousiainen: Kaikkien kärsivien talo, Helsingin Sanomien Kuukausiliite 7/2020 (4.7.2020), s. 40–49.
- ↑ a b Lukkala, Minttu: RESTAUROINTI VANHAN SUOJELLUN KIINTEISTÖN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMISESSA: Hissit Lapinlahden sairaala-alueen päärakennukseen (s. 24) Opinnäytetyö. Maaliskuu 2010. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Restaurointi. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Pilvi Meriläinen: Jussi Parviainen – Jumalan rakastaja www.film-o-holic.com. 06.04.2018. Viitattu 2.6.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapinlahden sairaala Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Lapinlahti. Helsingin kaupunki.
- Pro Lapinlahti – Lappviken ry.
- Lapinlahden Lähde -hanke Mielenterveysseuran sivulla.
- Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen.