Sörnäistentunneli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sörnäistentunneli
Alittaa Hermanninmäen[1]
Paikkakunta Helsinki
Alkupiste Hermanni (pohjoisessa)
Loppupiste Sörnäinen (etelässä)
Avattu aikaisintaan 2030-luvun alkupuolella[2]
Pituus 1 600 m[3]
Ajokaistoja kaksi erillisissä kaukaloissaan[3]

Sörnäistentunneli on Helsinkiin suunniteltu tieliikenteen tunneli, joka alittaa Hermanninmäen ja yhdistää pohjois–eteläsuunnassa toisiinsa merkittävät pääkatuyhteydet Hermannin rantatien ja Sörnäisten rantatien.[4] Tunnelin on tarkoitus lisätä autoliikenteen sujuvuutta keskustan ja Lahdenväylän välillä ja parantaa myös keskustan saavutettavuutta. Pohjoisessa tunnelin ramppi sijoittuu Haukilahdenkadun tuntumaan Hermanniin sekä etelässä Vilhonvuorenkadun eteläpuolelle Sörnäisiin. Kokonaisuudessaan tunnelista tulee 1,6 kilometriä pitkä.[4]

Vuoden 2030 liikenne-ennuste tunnelille on noin 16 300 ajoa vuorokaudessa[4] ja vuoden 2040 ennuste noin 20 500.[5] Tunnelin myötä Hermannin rantatien eteläosa muuttuu pääväylästä alueelliseksi kokoojakaduksi. Tunnelin on laskettu kasvattavan automatkojen kokonaismäärää kantakaupungissa,[6] mutta helpottavan pyöräilyä ja jalankulkua Kalasataman alueella.[4] Tunnelilla on myös melua ja päästöhaittoja vähentävä vaikutus.[7] Junatien liittymäalueelta vapautuu paljon kapasiteettia, mikä mahdollistaa alueen kehittämisen väylämäisestä kaupunkimaiseksi katutilaksi.[4] Sekä Hermannin rantatielle että Junatien tuntumaan suunnitellaan raitioteitä, ja erityisesti Junatie–Teollisuuskatu-akselin pikaraitiotien toteutumiselle tieliikennetunneli on kapasiteettisyistä välttämätön.[4] Toisaalta tunnelin liikennemäärien vuoksi Hermannin rantatien pohjoispuolisella Kustaa Vaasan tien liittymäalueella välityskyky ylittyy.[8]

Tunnelin kustannusarvio on noin 178 miljoonaa euroa sekä kannattavuus ilman liikenteen hinnoittelutoimenpiteitä noin neljä miljoonaa vuodessa.[8] Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät hankkeen suunnitelman syksyllä 2021.[2][9]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunneli vähentäisi liikennettä ja melua vilkkaan Hermannin rantatien eteläosassa.

Tunneli on tarkoitettu vain autoille, eikä siihen toteuteta kevyen liikenteen kaistoja. Nopeusrajoitus on 50 km/h.[3]

Noin 800 metrin osuus tunnelista on suunniteltu kallioon ja loput teräsbetonitunneliksi.[1] Molemmissa päissä on avokaukalorakenne, mutta muuten hanke toteutetaan Teollisuuskadun tunnelin tavoin kahtena erillisenä yksisuuntaisena kaukalona. Tunnelin suuaukoille on suunniteltu punatiilistä arkkitehtuuria, joka sitoutuu Sörnäisten teolliseen historiaan.[3] Kaukalon leveys on 6,5 metriä, josta ajokaistaa 4,75 metriä.[3] Ajoneuvon suurin sallittu korkeus on 4,50 metriä. Kaukaloiden välillä on noin sadan metrin välein yhdyskäytävät, jotka toimivat onnettomuustilanteissa poistumisteinä. Turvallisuussyistä pääsynsäätelyjärjestelmä estää autojen jonoutumisen tunnelin sisällä.[3]

Sisääntulokohdat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoramppien pituus kummassakin päässä on noin 190 metriä.[6] Sörnäisissä avokaukalo alkaa Lintulahdenkadun ja Käenkujan väliseltä osuudelta, eikä osuus poikkileikkaa Vilhonvuorenkatua.[3] Käenkujan kohdalta poistetaan kevyen liikenteen ylityspaikka, ja sen korvaajaksi on suunnitteilla uusi silta. Vilhonvuorenkadun ja Suvilahden välinen kevyen liikenteen silta korvataan uudella.[3]

Hermannissa avokaukalo sijoittuu Haukilahdenkadun ja Sörnäistenkadun väliin. Saarenkadun liittymä poistetaan. Kalasatama–Pasila-raitiotie kulkee kaistojen keskellä.[3] Ramppien lisäksi maaanpäällisiä rakenteita olisivat kaksi ilmanvaihtokuilua.[8]

Hankkeen eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden rantatien yhdistämistä tunnelilla on tutkittu jo vuodesta 2005 alkaen.[3] Tuolloin suunniteltu tunneli oli vain 615 metrin pituinen.[10] Lyhyen vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuus kuitenkin heikkeni Kalasataman metroaseman valmistuessa suunnittelualueelle.[10]

Hanketta on myös ehdotettu yhdistettäväksi keskustatunneliin, joka voisi jatkua Länsiväylälle asti.[11]

Asemakaava ja yleissuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2012.[10] Tunnelin voimassa oleva asemakaava hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna 2013 ja kaupunginvaltuustossa elokuussa 2018.

2020-luvulle tultaessa tunnelin yleissuunnitelma päivitettiin. Kalasatama–Pasila-raitiotien linjaus oli siirretty Hermannin rantatien länsireunasta kadun keskelle, mikä vaati muutoksia tunnelin sisääntulojärjestelyihin.[3] Raitiotie on linjattu kulkemaan tunnelin kaukaloiden välistä, ja sen pysäkki on sijoitettu tunnelilinjauksen alkupäähän.[3]

Toteutuspäätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnelista on tehty toteutuspäätös syksyllä 2021. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitelman lokakuussa 2021[12][13] ja kaupunginhallitus marraskuussa äänin 8–7.[2] Lopullisen päätöksen tunnelin puolesta teki kaupunginvaltuusto 24. marraskuuta 2021.[9] Puolueista vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat hanketta.[5][9][12]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: pohjoisen betonitunnelin ja suuaukon rakentaminen on suunniteltu vuosille 2022–2024 samassa aikataulussa Kalasatama–Pasila-raitiotien kanssa.[2] Loppuosa rakennetaan vasta vuoden 2028 jälkeen. Liikennöinti alkaa aikaisintaan 2030-luvun alussa.[2]

Kustannukset ja hyöty-kustannusarvio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeen alustava kustannusarvio on noin 178 miljoonaa euroa ja vuotuiset käyttökustannukset noin kaksi miljoonaa ja vuosittaiset laskennalliset hyödyt noin kuusi miljoonaa.[8] Hankkeen hyöty/kustannussuhde on 0,63.[8]

Hyödyt/säästöt milj. euroa / vuosi[8]
Kustannus milj. euroa vuodessa
Aikakustannukset, joukkoliikennematkustajat 0,44
Aikakustannukset, tavaraliikenne 1,01
Aikakustannukset, henkilöautot 3,31
Ajoneuvokustannukset, henkilöautot 0,00
Ajoneuvokustannukset, tavaraliikenne
Operointikustannukset, bussiliikenne 0,58
Onnettomuuskustannukset 0,69
Päästökustannukset 0,03
Kunnossapitokustannukset -2,00
Hyödyt yhteensä (milj. eur/v) 4,06

Hankkeen alustava kustannusarvio koostuu seuraavista komponenteista sisältän 25% kustannusvarauksen[14].

Yleissuunnitelman mukainen toteutus
Komponentti Hinta-arvio
Kaukalo- ja betonitunneliosuudet 74,9 M€
Kalliotunneliosuus (793 m) 19,7 M€
Louheen kuljetus 2,0 M€
Maamassojen poiskuljetus ja vastaanotto, puhtaat maat 1,5 M €
Pilaantuneiden maiden kunnostus 6,9 M€
Tunnelin tekniset järjestelmät ja -tilat*

*Arvioitu 2012 laskelman perusteella 10 % korotus huomioiden.

6,3 M€
Työnaikaiset liikennejärjestelyt 1,5 M€
Kadunrakentaminen 11,2 M€
Liikenteenhallintajärjestelmät 3,0 M€
Yhteensä 127,0 M€
Kustannusvaraus 25% 31,8 M€
Kustannus varauksineen 158,8 M€
Yhteensä, sis. Rakennuttajan kustannuksen (12%) (alv. 0%) 177,8 M€

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pajuriutta, Satu: Helsingin Sörnäisiin valmistellaan 160 miljoonan euron auto­tunnelia – ”Onhan tämä vähän erikoista, että viisi vuotta vanha asia yhtäkkiä tupsahtaa esiin” Helsingin Sanomat. 3.6.2018. Viitattu 3.7.2021.
  2. a b c d e Valtanen, Tero: Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Sörnäistentunnelin suunnitelman, jättimäinen 180 miljoonan autotunneli tulee ehkä sittenkin Yle Uutiset. 18.11.2021. Viitattu 20.10.2021.
  3. a b c d e f g h i j k l Sörnäistentunneli | Yleissuunnitelma 28.8.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 4.7.2021.
  4. a b c d e f Sörnäistentunneli – kommentoi suunnitelmaa Helsingin kaupunki. 2020. Viitattu 3.7.2021.
  5. a b Malmberg, Lari: Jan Vapaavuori Sörnäistentunnelista: Vihreät vastustavat kaikkea, missä on sana tunneli – ”Ellei se sitten ole pelkästään pyörätunneli” Helsingin Sanomat. 7.8.2018. Viitattu 4.7.2021.
  6. a b Bäckgren, Noona: Helsingin Sörnäisiin halutaan rakentaa 1,6 kilometrin tunneli, joka lisäisi yksityis­autoilua ja vähentäisi joukko­liikenteen käyttöä Helsingin Sanomat. 19.9.2021. Viitattu 22.9.2021.
  7. Oksanen, Kimmo: Asemakaava läpi: Sörnäisiin voidaan rakentaa autoliikenteen tunneli – Apulaispormestari Sinnemäki: ”Hinta 160 miljoonaa, jolla maan päältä katoaisi 7 500 autoa” Helsingin Sanomat. 29.8.2018. Viitattu 3.7.2021.
  8. a b c d e f Sörnäistentunneli vaikutusten arviointi (PDF) 27.8.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 15.11.2021.
  9. a b c Valtanen, Tero: elsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lähes 180 miljoonaa maksavan Sörnäistentunnelin rakentamisen Yle Uutiset. 24.11.2021. Viitattu 24.10.2021.
  10. a b c Sörnäistentunnelin yleissuunnitelma dev.hel.fi. 2012. Helsingin kaupunki. Viitattu 4.7.2021.
  11. Rönnberg, Oskar: Helsingin keskustan alittavasta tunnelista tehdään päätöksiä pian – Sinnemäki: ”Kaikilla liikennehankkeilla täytyy saada aikaan päästövähennyksiä” Helsingin Sanomat. 19.8.2019. Viitattu 3.7.2021.
  12. a b Karppi, Tiina & Sarolahti, Mari: 180 miljoonaa euroa maksavan Sörnäisten­tunnelin rakentamishanke etenee – kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitelman Yle Uutiset. 13.10.2021. Viitattu 16.10.2021.
  13. Bäckgren, Noona: Sörnäistentunneli läpi täpärästi –  Kokoomus tyytyväinen päätökseen: ”Keskustelu ollut paikoin liian kapeaa keskittyen vain tunneliin” Helsingin Sanomat. 18.11.2021. Viitattu 20.11.2021.
  14. Helsingin Kaupunki: Sörnäistentunneli yleissuunnitelma 28.8.2020. Helsingin Kaupunki. Viitattu 25.11.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]