Teollisuuskatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teollisuuskatu
Industrigatan
Risteys, josta Teollisuuskatu alkaa. Etualalla Junatie.
Risteys, josta Teollisuuskatu alkaa. Etualalla Junatie.
Kaupunki Helsinki
Tieluokka pääkatu[1]
Alkupiste Vääksyntien ja Junatien risteys (Vallila)
Päätepiste Ratapihantie (Pasila)
Kaistaluku pääosin nelikaistainen
Katso myös Teollisuuskatu Commonsissa
Katu itään Dallapénpuiston kohdalla.
Näkymä länteen. Taustalla S-ryhmän pääkonttori Ässäkeskus.

Teollisuuskatu (ruots. Industrigatan) on katu Vallilan kaupunginosassa Helsingissä. Poikittaissuuntainen katu on Pasilan ja Sörnäisten välinen monikaistainen pääyhteys, jota käyttää noin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.[2] Hieman moottoritietä muistuttava katu on paikoitellen yli 50 metriä leveä, ja sen nopeusrajoitus on 50 km/h.[2][3]

Liikenne laaksomaisen väylän yli kulkee silloilla, ja katua on kutsuttu vaikeaksi ylittää.[2] Katu halkaisee Vallilan kahtia, ja sen on sanottu suosivan autojen läpikulkua ja olevan haastava kevyelle liikenteelle.[4] Alueen uudella kaavarungolla uusine liikenneratkaisuineen ja viherkatuineen pyritään vähentämään kadun väylämäisyyttä, ja katualuetta halutaan kehittää työpaikka-alueena ja ydinkeskustan jatkeena.[5][6]

Kadun molemmin puolin on rakentunut asuinkerrostaloja ja toimistorakennuksia, ja pohjoispuolella sijaitsee muun muassa Puu-Vallila. Eteläpuolella kadun varrella sijaitsevat historiallinen Pasilan konepaja sekä Dallapénpuistona tunnettu puistoalue. Kadulta on ramppi Sturenkadulle. Topografisesti katu on miltei koko leveydeltään Pasilasta Sörnäisiin ulottuneen vanhan laakson pohjaa, ja sen maisemarakenne on selvimmin näkyvissä Hämeentien ja Sturenkadun ylikulkusilloilta.[3]

Raskas liikenne käyttää Teollisuuskatua liikkuessaan läntisen ja itäisen kantakaupungin välillä.[3] Kadun länsipäähän vuonna 2019 valmistunut Teollisuuskadun tunneli alittaa pääradan ja yhdistää Teollisuuskadun Veturitiehen. Aiemmin Teollisuuskatu päättyi risteykseen Ratapihantien kanssa, ja autoilijoiden reitti länteen kulki Pasilansiltaa pitkin.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Teollisuuskadun eteläreunaa pitkin kulki aikaisemmin Sörnäisten satamarata. Laaksoon rakennettu satamarata valmistui vuonna 1863, ja Helsingin uusi teollisuusvyöhyke kasvoi sen varteen.[3] Kiskot kulkivat Pasilan ratapihalta Sörnäisten satamaan, ja matkalla Pasilan konepaja ja Vallilan tavara-asema muodostivat merkittävän rautatiealueen. Teollisuuskatu rakennettiin myöhemmin nykyistä kapeampana radan viereen sen pohjoispuolelle, ja se ulottui alun perin vain Hämeentieltä Jämsänkadulle[8]. 1960-luvun alussa rata siirrettiin uudelle reitille tunnelin läpi Vallilanlaaksoon ja Hermannin rantatielle. Satamaradan vaikutus alueen liikenneratkaisuissa, kaupunkirakenteessa ja ajallisesti kerroksellisessa rakennuskannassa on edelleen nähtävissä: kadun luonne ylikulkusiltoineen ja rinnakkaisine katulinjoineen on muusta kaupunkirakenteesta irrallinen ja jopa ratapihamainen,[3][9] eikä katualue ole kovin vehreä.[2]

  • Sturenkadun silta 1930-luvulla. Vuoteen 1965 saakka satamaradan kiskot kulkivat Teollisuuskatua pitkin.
    Sturenkadun silta 1930-luvulla. Vuoteen 1965 saakka satamaradan kiskot kulkivat Teollisuuskatua pitkin.
  • Näkymä Sturenkadun sillalta itään vuonna 1968. Kiskot johtavat tavara-asemalle.
    Näkymä Sturenkadun sillalta itään vuonna 1968. Kiskot johtavat tavara-asemalle.

Käytöstä poistetun rataosuuden välille rakennettiin liikenneväylä, Junatie. Alun perin se kulki Teollisuuskadun itäosan vieressä vain kapean vihervyöhykkeen siitä erottamana, mutta kaareutui länsipäässään etelään päättyen Aleksis Kiven kadulle Harjukadun risteyksessä.[10] Myöhemmin liikennejärjestelyjä muutettiin siten, että Junatie muodostui Teollisuuskadun suoranaiseksi jatkeeksi, ja samalla alkuperäisen Teollisuuskadun itäisin, Hämeentielle johtanut ramppimainen osuus muutettiin Teollisuuskuja-nimiseksi kevyen liikenteen väyläksi.

Ratalinjauksen muututtua Teollisuuskadulle jäivät käyttöön ainoastaan tavara-asemalle ja konepajalle johtaneet osuudet.[11] Konepajan osuus hallitsi kadun länsipään maisemaa vielä 2000-luvun alussa.[12] Satamarata purettiin kokonaan vuosina 2009–2010. Purkamisen jälkeen kadun länsipää uusittiin täysin. Teollisuuskadun tunnelin rakentamisen yhteydessä purettiin kadun jatkeeksi 1980-luvulla rakennettu, Ratapihantielle johtanut kaksikaistainen ramppi[13], ja kadun yli rakennettiin uusi Konepajansilta-niminen kevyen liikenteen silta. Tietunnelin sisäänkäynnillä on yhdet kaistat molempiin suuntiin. Kaistat Ratapihantielle ovat yksisuuntaisia, ja niiden vierellä jyrkähkössä rinteessä ovat myös pyöräily- ja jalankulkukaistat.[14]

Teollisuuskadun ylittävä Sähköttäjänsilta ja sen takana 2010-luvulla valmistuneita Konepajan alueen taloja.

Tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuskadun akseliksi nimetty yhteys Pasilan ja Kalasataman välillä on Helsingin vuoden 2016 yleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi.[15] Teollisuuskadusta suunnitellaan uutta elävää pääkatua, ”työpaikkojen, tapahtumien ja kulttuurin yhteenliittymää”.[5][16] Uutta asumista kadun varrelle ei suunnitella.[3]

Helsingin Wall Street -nimellä tunnetun uuden kaavarungon mukaan kadulle voisi valmistua muun muassa lisä­rakentamista, pyöräreittejä ja omalle nurmiraiteelle rakennettava pikaraitiotie, joka korvaisi nykyisen runkolinjan 500.[5] Kadun pohjoisemmilta kaistoilta saatetaan poistaa autoliikenne.[5] Teollisuuskadun raitiotie vaatisi suuria infrastruktuurimuutoksia sekä Teollisuuskadulla että Junatien ja Sörnäisten rantatien liittymässä, mutta toteutuessaan se voisi yhdistää Pasilan jokerilinjana Herttoniemeen.[15]

Rakennuksia kadun varrella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 valmistunut OP-ryhmän pääkonttori.

Kadunvarren liiketiloja ovat muun muassa kylmäasema ja hampurilaisravintola. Lähes 90 prosenttia Teollisuuskadun kiinteistöistä on yksityisomistuksessa.[5]

Purettuja rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkikadut idästä länteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kustaankatu (etelään)
  • Päijänteenkatu (pohjoiseen)
  • Sturenkatu (tonttikatu etelään ja Satamaradankadulle)[19]
  • Bruno Granholmin kuja (etelään)
  • Telekatu (pohjoiseen)
  • Töysänkatu (pohjoiseen)
  • Traverssikuja (etelään)
  • Jämsänkatu (pohjoiseen)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pääkadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 18.4.2022.
  2. ↑ a b c d Rönnberg, Oskar: Helsingin tulevaisuus tiivistyy yhteen kuvaan: Pasilan ja Kalasataman väliin on jo alkanut syntyä kaupungin uusi pääkatu Helsingin Sanomat. 8.9.2019. Viitattu 19.6.2021.
  3. ↑ a b c d e f g Teollisuuskadun akseli, kaavarungon lähtötiedot hel.fi. 4.5.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.6.2021.
  4. ↑ Malmberg, Lari: Helsinki yrittää piristää yhtä epä­miellyttävimmistä kaduistaan – Vallilaa halkova Teollisuus­katu on lähinnä auto­väylä, toteavat virka­miehet Helsingin Sanomat. 24.11.2018. Viitattu 19.6.2021.
  5. ↑ a b c d e Salomaa, Marja: Vallilaa halkovaa Teollisuuskatua on jo kutsuttu Helsingin ”Wall Streetiksi”, mutta sitä odottaa vieläkin suurempi muodonmuutos Helsingin Sanomat. 12.5.2021. Viitattu 19.6.2021.
  6. ↑ Teollisuuskadun ympäristö yhdistää Pasilan ja Kalasataman YouTube. 9.11.2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 19.6.2021.
  7. ↑ Veturitie – Pasilan uusi valtaväylä YIT. 8.10.2019. Viitattu 19.6.2021.
  8. ↑ Helsingin kartat, Historialliset aineistot: Opaskartta 1962 Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  9. ↑ Teollisuuskadun akseli / Kaavarungon selostus hel.fi. 4.5.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.6.2021.
  10. ↑ Helsingin opaskartta 1975 (Tämä kartta saadaan näkyviin, kun karttapalvelun pääsivulla painetaan vasemmassa laidassa olevaa kuvaketta, jossa on paperiarkkeja päällekkäin ja sen jälkeen valikosta Historialliset aineistot => Opaskartta 1975) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.3.2022.
  11. ↑ Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 19.6.2021.
  12. ↑ Helsingin karttapalvelu (Ortoilmakuva vuodelta 2005) kartta.hel.fi. Viitattu 19.6.2021.
  13. ↑ Helsingin karttapalvelu (Ortoilmakuva vuodelta 2010) kartta.hel.fi. Viitattu 19.6.2021.
  14. ↑ Helsingin karttapalvelu (Ortoilmakuva vuodelta 2020) kartta.hel.fi. Viitattu 26.7.2021.
  15. ↑ a b Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma (pdf) dev.hel.fi. 2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 19.6.2021.
  16. ↑ Teollisuuskadun akseli hel.fi. 7.6.2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 18.6.2021. Viitattu 19.6.2021.
  17. ↑ Salmela, Marja: Helsinki sai oman Wall Streetin (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 8.6.2015. Viitattu 19.6.2021.
  18. ↑ Ilmakuvat (Tavara-asema näkyy vielä vuoden 2001 ortokuvassa.) Helsingin karttapalvelu. Viitattu 18.4.2022.
  19. ↑ Tonttikadut ja vähäliikenteiset klv:t Helsingin karttapalvelu. Viitattu 26.11.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teollisuuskatu&oldid=21825722”