Konepaja (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aluetta Vallilassa. Keskustassa toimineesta konepajasta kerrotaan artikkelissa Helsingin konepaja ja Vallilassa toimineesta konepajasta artikkelissa Pasilan konepaja.
Rakenteilla ollutta Konepajan aluetta (punatiiltä ja kirkkaita värejä yhdistävät talot) kuvassa vasemmalla (2009).
Konepajan alueen asuintaloja.
Konepajanpuisto on oleskelupuisto asuinalueen keskellä.[1]

Konepaja (ruots. Maskinverkstaden) on asuin- ja toimistoalue Helsingin kantakaupungissa. Se rajoittuu etelässä Aleksis Kiven katuun, idässä Sturenkatuun, pohjoisessa Teollisuuskatuun ja lännessä Ratapihantiehen. Konepajan asuinalue on osa Vallilaa, mutta rajoittuu myös Alppilaan ja Itä-Pasilaan. Vuosina 1901–2001 alueella sijaitsi VR:n Pasilan konepaja ja sen ratapiha. Sinne johtava pistoraide erkani Sörnäisten satamaradasta, joka alkoi Pasilan ratapihalta.

Konepajan asuinalue on mitoitettu kaikkiaan 2 500 asukkaalle. Ensimmäiset asunnot valmistuivat vuoden 2007 lopulla, ja rakentaminen jatkui vuoteen 2021 saakka.[2][3][4] Alueelle valmistui myös Konepajanpuisto.

Train Factory[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck osti Konepajan alueen vanhat veturitallit vuonna 2018 yhteistyökumppaneineen.[5][6] He kehittävät niistä uutta yritys-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja shoppailukeskittymää, Helsingin tulevaksi olohuoneeksi luonnehdittua, The Train Factorya.[7] Train Factoryn ensimmäisen vaiheen restaurointi ja remontti valmistui keväällä 2021. Train Factoryn vuokralaisina ovat jo aloittaneet muun muassa Kansallisteatteri uusissa väistötiloissaan, BilleBeino Padel-kentät sekä Kaurismäen veljesten Corona baari & biljardi.

MTV:n tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV muutti vuodenvaihteessa 2022–2023 Ilmalasta Konepajan alueelle NCC:ltä vuokrattaviin tiloihin.[8]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen poikki liikennöi Länsisataman ja Ilmalan välillä liikennöivä raitiolinja 9, joka otettiin käyttöön elokuussa 2008. Lisäksi Aleksis Kiven kadulla liikennöivät runkolinjat 500 ja 510.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konepajanpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen (nro VIO 5526/3) Helsingin kaupunki. 27.6.2016. Viitattu 18.8.2021.
  2. Helsinki alueittain 2008 (Vallilan peruspiiri PDF:n sivuilla 92-95) Helsingin kaupungin tietokeskus. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 9.12.2009.
  3. Konepajan alue yhdistää vanhaa ja uutta Helsingin kaupunki. Arkistoitu 4.1.2017. Viitattu 4.1.2017.
  4. Konepaja Helsingin kaupunki. Viitattu 22.6.2023.
  5. Malmberg, Lari & Salomaa, Marja: VR myy Vallilan konepajan Bruce Oreckille 11 miljoonalla eurolla – Olemme jäljessä aikataulusta, Oreck sanoo Helsingin Sanomat. 23.5.2018. Viitattu 29.3.2021.
  6. Suomi, Kalle: Bruce Oreck paljastaa: Vallilan konepajan rakentaminen vie vähintään viisi vuotta – ”Tämä paikka tulee näyttämään, miten outo Suomi voi olla” Helsingin Sanomat. 28.7.2018. Viitattu 29.3.2021.
  7. Etusivu Train factory. Viitattu 29.3.2021.
  8. Koski, Sami: Jättiyllätys! Maikkari muuttaa uuteen osoitteeseen – uusi koti Helsingin hipsterialueella Iltalehti. 13.8.2020. Viitattu 15.8.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.