Pasilan konepaja

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konepaja1.jpg

Pasilan konepaja oli Helsingin Vallilan kaupunginosassa Aleksis Kiven kadun, Sturenkadun ja Teollisuuskadun välisellä alueella vuosina 1903–2001 toiminut Valtionrautateiden ja sittemmin VR-Yhtymän konepaja, jossa valmistettiin ja huollettiin rautatievaunuja. Se oli Helsingin suurimpia yksittäisiä työpaikkoja.

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluskehyshalli kirpputorin aikoina

Nykyään konepaja-alueelle ja sen entiselle ratapihalle rakennetaan Konepaja-nimistä asuinkaupunginosaa. Sturenkadun varteen tulee myös uusia toimistotaloja. 1900-luvun taitteessa rakennetut teollisuushallit on suojeltu ja otettu uuteen käyttöön; niitä kutsutaan nykyisin Vallilan makasiineiksi. Rakennukset ovat löytäneet konepajatoiminnan loputtua monenlaista uutta käyttöä: halleissa on media-alan yritysten keskittymä[1][2][3], urheilutiloja, toimistoja, katsastusasema[4] ja rakennuskonevuokraamo[5]. Osa konepajan rakennuksista on purettu lakkautuksen jälkeisinä vuosikymmeninä; nämä ovat olleet pääosin varastoja Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun varrella sekä ratapihalla sijannut punatiilinen halli.

Konepajan suosio media-alalla johtuu hallien kattoikkunoista ja avoimista tiloista. Halleissa on kuvattu mm. tv-mainoksia ja muuta tuotantoa.

Konepajan uudemmissa sähköjunahalleissa jatkuu yhä raideliikenteeseen liittyvä toiminta. Bombardier tekee siellä määräaikaishuoltoja HKL:n Variotram-vaunuille[6][7].

Aluskehyshallissa toimi yli 10 vuotta konepaja-ajan jälkeen kirpputori Valtteri. Kirpputorin tiloihin remontoitiin Amer Sports Oyj:n pääkonttori[8].

Vuonna 2015 vanhaan kokoonpanohalliin perustettiin uusi kirpputori- ja tapahtumapaikka, Konepajan Bruno.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Media-alan yritysten rakennus

Helsingin päärautatieaseman yhteyteen oli jo vuonna 1861 perustettu Helsingin konepaja, joka kuitenkin kävi vuosisadan lopulla ahtaaksi, ja toimintaa oli laajennettava muualle. Silloisen kaupunkialueen ulkopuolelta ostettiin entinen laidunalue. Bruno Granholmin suunnittelemat suuret tehdashallit valmistuivat 1901 ja Aleksis Kiven kadun varren konttorirakennus 1900. Toiminta käynnistyi vuonna 1903. Suurin kokoonpanohalli oli yli hehtaarin laajuinen. Alueelle rakennettiin lisää konepajan rakennuksia 1980-luvulle saakka. Henkilökuntaa oli enimmillään 1950-luvun lopulla noin 1500.[10]

Konepajan suuri ammattiosasto oli erityisesti sotien jälkeisinä vuosikymmeninä yksi kommunistien tärkeimmistä tukikohdista pääkaupungissa.[11]

Toimintansa aikana konepaja valmisti pääosan Suomessa käytetyistä puisista matkustajavaunuista, niin sanotusta sinisestä kalustosta ja kaikki lähiliikenteen teräsvaunut. Konepajan toiminta ajettiin alas asteittain 1990-luvun aikana. Vaunujen valmistuksen päätyttyä konepajaa käytettiin matkustajavaunujen ja sähköjunien huollossa[12]. Viimeisinä VR:n toimintoina konepaja-alueella toimivat muun muassa VR Koulutuskeskus ja VR Keskitetyt toiminnot (entinen VR Teknologia). Koulutus siirtyi Kouvolaan vuonna 2014 Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy:lle ja Keskitetyt toiminnot siirtyivät viimeisenä konepajalla toimineena VR:n yksikkönä Ilmalaan toukokuussa 2017.[13][14]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouni Eerola: Pasilan konepaja 1903–2003: Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki 2005.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. P Mutasen Elokuvakonepaja P Mutasen Elokuvakonepaja. Viitattu 29.10.2013.
  2. Studio Onni Viitattu 29.10.2013.
  3. Film Lighting & Theater Services Oy Viitattu 29.10.2013.
  4. Etsi lähin katsastusasemasi (Hki-Aleksis Kiven kadun katsastusasema) A-Katsastus. Viitattu 22.8.2012.
  5. Ramirent Finland Oy Ramirent Finland Oy. Viitattu 29.10.2013.
  6. Jorma Rauhala: Variotram haetaan huollosta vaunut.org. 12.5.2010. Viitattu 29.10.2013.
  7. Oudot "matkustajat" hämmästyttivät ratikassa Metro-lehti. 23.12.2011. Helsinki. Viitattu 29.10.2013.
  8. NCC kehittää uuden liikekorttelin Helsinkiin 27.3.2013. NCC Yhtiöt. Viitattu 29.10.2013.
  9. Aleksi Kinnunen: Vallilasta löytyvä Konepajan Bruno tarjoaa muun muassa kirpparia, joogaa, keikkoja, brunssia – ja tilaa hengittää HS Nyt. 29.6.2016. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 05.04.2017.
  10. Kaija Hackzell ja Kirsi Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle: Helsingin vanhoja kortteleita 4, s. 82–85. Sanoma, Helsinki 1991.
  11. Veli-Pekka Leppänen: Ohranasta oppositioon: Kommunistit Helsingissä 1944–1951, mm. s. 153 (kuvateksti). KSL, Helsinki 1994.
  12. Henri Hovi: Pasilan konepaja huhtikuussa 2004 vaunut.org. 2004. Viitattu 29.10.2013.
  13. KRAO historia KRAO. Viitattu 05.04.2017.
  14. Markku Nummelin: Tasoristeys-palsta. Resiina, 2.6.2017, 48. vsk, nro 2/2017, s. 54. Helsinki: Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ja Museorautatieyhdistys. ISSN 0356-0600.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]