Konepaja


Konepajalla tarkoitetaan metallituotteiden valmistukseen tai korjaukseen erikoistunutta yritystä tai yrityksen osastoa. Joskus myös rakennusta, joka on rakennettu erityisesti konepajatoimintaa varten, sanotaan konepajaksi.
Konepajoissa käsitellään metallia eri tavoin, joista yleisimmät tavat ovat metallin työstö, liitosmenetelmät kuten hitsaus tai muovaus kuten särmäys.
Konepaja-käsite on erittäin laaja, mutta yleisesti konepajoissa käytettäviä tuotantokoneita ovat esimerkiksi:
- Työstökeskukset
- Sorvit
- Levytyökeskus
- Pyörösahat
- Vannesahat
- Kärkisorvit
- Työkalujyrsinkoneet
- Yleisjyrsinkoneet
- Pylväsporakoneet
- Mig-Hitsauskoneet
- Puikkohitsauskoneet
- FMS-järjestelmät
Tyypillisesti konepajat toimivat alihankkijoina eri teollisuuden tarpeisiin tai niillä on omia tuotteita.
Konepaja on nimikkeenä hieman vanhahtava, koska nykyisin voidaan puhua konepajateollisuudesta sen eri muodoissa. Konepajalle parempi nimitys nykyaikana lienee metalliyritys tai metallituotetehdas.
Konepajojen historia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa konepajateollisuudella on pitkät perinteet, mutta toisen maailmansodan jälkeen konepajateollisuudesta kasvoi sotakorvausten myötä merkittävä teollisuuden ala. Vuonna 1835 Suomen suuriruhtinaskunnassa tuli voimaan kauppa-asetus, jonka tavoitteena oli kehittää Suomen ja Venäjän välistä kauppaa. Ilman tullia vietävien rautateollisuuden tuotteiden määrää lisättiin ja kiintiöitä suurennettiin. Ensimmäinen konepaja Suomen alueelle perustettiin vuonna 1837 Fiskariin. Sen perustaja oli Johan Jakob Julin.[1][2] Vuonna 1841 Valtion hienomekaaninen konepaja sai keisari Nikolai I:ltä luvan yksikön perustamiseen, jotta Suomen autonomisen alueen mekaanista kehitystä voitaisiin edistää. Nykyään yritys toimii nimellä Protoshop.
Merkittävän kasvun aikaa oli 1850-luku, jolloin konepajojen työntekijämäärä ja tuotannon jalostusarvo moninkertaistuivat. Uusia konepajoja perustettiin Helsinkiin, Poriin, Viipuriin ja Turkuun sekä ruukkien yhteyteen Högforsiin, Varkauteen, Juankoskelle, Taalintehtaalle, Tampereelle ja Huutokoskelle.[2] Vuosina 1885 ja 1886 annetuilla keisarillisilla asetuksilla Suomesta Venäjälle vietävien rautateollisuuden tuotteiden tulleja nostettiin, minkä seurauksena markkinoita jouduttiin etsimään muualta.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ HistoriaFiskars Village. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Zetterberg, Seppo & Pulma, Panu: Autonominen suuriruhtinaskunta, s. 430-433. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
- ↑ Nygård, Toivo & Kallio, Veikko: Rajamaa, s. 548. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konepaja Wikimedia Commonsissa