Valtion hienomekaaninen konepaja
Valtion hienomekaaninen konepaja on konepaja, joka perustettiin vuonna 1841.[1] Espoon Otaniemessä sijaitseva konepaja on yksityistetty ja toimii nykyisin nimellä Protoshop Oy.
Protoshop Oy kuuluu nykyään Protoshop Groupiin kuten myös Metsi Oy sekä Green Electronics Hausjärvellä. Konsernin liikevaihto on kuusi miljoonaa euroa ja henkilöstö noin 60 henkeä.[2] Konserni on erikoistunut mekaniikka-, sähkö- ja logiikkasuunnitteluun sekä valmistukseen. Lisäksi Protoshop Oy:n tiloissa Otaniemessä toimii materiaalimyymälä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Protoshop oy tunnettiin aiemmin nimillä Mekaaninen instituutti tieteellisten instrumenttien valmistusta ja korjausta varten, Suomen Tiedeseuran mekaniikan laitos, Valtion Hienomekaaninen konepaja sekä VTT:n hienomekaaninen konepaja, josta koko konepaja ulkoistettiin Protoshopiksi vuonna 2000. Konepaja perustettiin vuonna 1841 keisari Nikolai I:n hyväksynnällä.[3][1]
Protoshopilla on kokemusta eri toimialoista aina avaruustekniikasta ydinvoimaloihin. Nykyäänkin Protoshop osallistuu useisiin tutkimushankkeisiin niin VTT:n kuin TKK:nkin kanssa. Yrityksen näkyvin tuote lienee Veikkauksen lottokone. Konepaja rakensi ja sytytti Suomen ensimmäisen sähkövalon Helsingissä VR:n varikolla vuonna 1877.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tapio Markkanen, Seppo Linnaluoto, Markku Poutanen: ”Krueger ja kansainvälinen luettelotyö”, Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta, s. 83–91. (alaviitte [12]) Helsingin yliopisto, Observatorio, 1984, Elektroninen versio: 2001. ISBN 951-45-3372-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.1.2010). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Protoshop.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Päiviö Tommila: Tiedeyliopiston tulo Suomeen. Tieteessä tapahtuu, 2000, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.1.2010.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.protoshop.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Paul Öhrnberg: Tsunamista käänne elämään - palkkajohtajasta yrittäjäksi. Kauppalehti, 30.12.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.1.2010.[vanhentunut linkki]
- Jari Pietiläinen: Espoon vanhin yritys – teräksinen tulevaisuus. Länsiväylä, 31.08.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 05.10.2010.[vanhentunut linkki]
- Jouni Luotonen: Toisin tavoin työkkäristä. Talouselämä, 25.08.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 05.10.1.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tapiolan Seutu, Joulukuu 2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.12.2010.