Baana

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Baana kuvattuna Mannerheimintieltä vuonna 2018.
Baana ja Antinkadun silta kesäkuussa 2012.

Baana on kevyen liikenteen väylä Helsingissä. Se on rakennettu Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun väliseen kuiluun, jossa kulki aikaisemmin Helsingin satamarata. Baanan pituus on noin 1,3 kilometriä ja se kulkee Kiasman ja Ruoholahden–Kampin rajoilla olevan Länsilinkin alueen välillä. Sitä käyttää vuosittain noin 700 000 pyöräilijää.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratakuiluun suunniteltiin aiemmin ajotietä, joka olisi samalla ollut osa Helsingin keskustatunnelia, mutta kaupunginvaltuusto päätti, ettei sitä ainakaan lähivuosina rakenneta. Sen sijaan paikalle rakennettiin keskustasta Ruoholahteen johtava kevyen liikenteen väylä, joka vuonna 2009 pidetyn nimikilpailun tuloksena sai nimen Baana.[3] Se avattiin 12. kesäkuuta 2012.[4] Baanan rakentaminen on yhteydessä myös Töölönlahden kehittämisprojektiin, ja Baanan tarkoitus oli parantaa alueen saavutettavuutta. [5] Baanan varrelle entisen ratapihan paikalle Marian sairaalan vierelle sijoitettiin myös koripallo- ja muita pelikenttiä.[6]

Myöhemmin nimitys baana otettiin käyttöön myös yleisemmässä merkityksessä tarkoittamaan tietyt laatuvaatimukset täyttäviä pyöräteitä, jollaiset suunnitelmien mukaan tulevat muodostamaan Helsingin baanaverkon.[7]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Baanat 18.4.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.5.2017.
  2. Länsilinkin liikepaikan toteuttamisen tilannekatsaus (Kamppi, Länsilinkki) (Helsingin kiinteistölautakunnan pöytäkirja, 21.2.2013, §481) 21.2.2013. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.5.2017.
  3. Baana yhdistää Ruoholahden ja Finlandiapuiston 18.6.2009. Helsingin sanomat.
  4. Baana avattiin Helsingin keskustassa 12.6.2012. Helsingin sanomat. Viitattu 12.6.2012.
  5. Töölönlahden aluerakentamisprojekti Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus. Viitattu 22.7.2011.
  6. Baana, Pyöräkeskus ja Fiilari-näyttely avaavat pyöräilykesän Helsingin kaupunki. Viitattu 12.6.2012.
  7. ”Seuraavat askelet: Lisätään pyöräilyn rahoitusta”, Pyöräilyn edistämisohjelma, s. 56. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2014. ISSN 0787-9067. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]