Mannerheimintien silta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mannerheimintien silta
Silta nähtynä itäpuolelta.
Silta nähtynä itäpuolelta.
Ajokaistoja 4
Raiteita 2
Ylittää Baanan (aiemmin satamaradan)
Sijainti Kluuvi, Helsinki
Ylläpitäjä Helsingin kaupunki
Siltatyyppi betoninen holvisilta
Pisin jänneväli 5,6 m
Avattu liikenteelle 1893
Koordinaatit 60°10′20.4″N, 024°56′06.1″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mannerheimintien silta Helsingin keskustassa sijaitseva tieliikennesilta. Se on osa pääkatu Mannerheimintietä, ja silta ylittää nykyään Baanaksi nimetyn pyöräilyn ja jalankulun väylän. Silta on valmistunut vuonna 1893.[1] Tyypiltään Mannerheimintien silta on betoninen holvisilta.[2]

Sillan rakentamisen aikoihin Mannerheimintien nimi oli Läntinen Viertotie. Ylikulkusilta rakennettiin Helsingin satamaradan yli. Katua korotettiin ja silta rakennettiin, jotta vilkkaasti liikennöityyn kohtaan ei tarvinnut rakentaa tasoristeystä.[1]

Mannerheimintien silta on tiettävästi Suomen ensimmäinen betonisilta[2] ja ainoa Suomessa säilynyt 1800-luvun betonisilta[1]. Helsingin kaupunginmuseo on luonnehtinut sitä historiallisesti erittäin arvokkaaksi.[1] Helsingin silloista Mannerheimintien silta on vanhin tai toiseksi vanhin; sitä vanhempana voidaan pitää vuonna 1893 rakennettua Hietalahden kääntösiltaa.[1][3][a]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillan holvi on raudoittamaton, ja sen betonoinnissa on käytetty säästökiviä. Holvin betonirakenteen paksuus on 50–60 senttimetriä, ja sen vapaa aukko on 5,60 metriä leveä. Sillan idänpuoleinen pitkä tukimuuri ja holvikaarien päädyt on päällystetty graniitilla.[2] Sillan sementti on peräisin Ruotsista.[1]

Uusiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silta on ylittänyt käyttöikänsä, ja vuosien 2023–2025 välisessä Mannerheimintien katuremontissa se korvataan uudella. Siltaholvin purkaminen alkoi heinäkuussa 2023.[4] Uusi silta rakennetaan entisen näköiseksi.[5]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan on tulkinnanvaraista, kumpi silta on todellisuudessa vanhempi. Eroa on joka tapauksessa vain muutamia kuukausia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Satamaradan Läntisen Viertotien silta osana Helsingin kehitystä 27.6.2023. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 29.6.2023.
  2. a b c Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia, s. 288. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
  3. Holappa, Marika: Baanan alikulku suljetaan Helsingissä Helsingin Sanomat. 5.5.2023. Viitattu 7.5.2023.
  4. Salomaa, Marja: Baanan historiallisen sillan purkaminen alkoi Helsingin Sanomat. 19.7.2023. Viitattu 20.7.2023.
  5. Vesalainen, Suvi: Helsingin historian suurin ja vaikein työmaa alkaa Mannerheimintiellä – katso kartalta, miten sen voi kiertää Yle Uutiset. 5.3.2023. Viitattu 6.3.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]