Siirry sisältöön

Sanomatalo

Wikipediasta
Sanomatalo
Sanomatalo Mannerheimintien puolelta.
Sanomatalo Mannerheimintien puolelta.
Osoite
Sijainti Kluuvi, Helsinki
Koordinaatit 60°10′21″N, 024°56′16″E
Rakennustyyppi toimisto- ja liikerakennus
Valmistumisvuosi 1999
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Sarc OyJan Söderlund ja Antti-Matti Siikala
Urakoitsija CM-Urakointi
Omistaja Deka Immobilien[2]
Käyttäjä
Julkisivumateriaali lasi
Kerrosluku 9
Bruttoala 43 000 m2
Tilavuus 231 000 m3[3]

Rakennuksessa on lisäksi 3 maanalaista kerrosta.

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kartta
Sanomatalo

Sanomatalo on Helsingin keskustassa sijaitseva liike- ja toimistorakennus, joka on Sanoman[4] ja Gigantin[5] pääkonttori. Se sijaitsee Postitalon ja päärautatieaseman pohjoispuolella ja Musiikkitalon eteläpuolella. Siinä on 12 kerrosta, joista kolme on maan alla.[6] Rakennuksen ovat suunnitelleet professori Jan Söderlund ja arkkitehti Antti-Matti Siikala, ja se valmistui vuonna 1999.[7] Se oli ensimmäinen ”lasisen” näköinen rakennus Helsingissä, jota luonnonsuojelijat protestoivat lasiseinien aiheuttamien lintukuolemien takia. Muutenkin taloa on protestoitu, sillä siihen rakennettiin asemakaavasta poiketen kaksi ylimääräistä kerrosta.[8]

Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussanomien toimitukset sijaitsevat Sanomatalossa. Sanoma Media Finlandin radioiden studiot sijaitsevat avokonttoreissa talon alakerroksissa. Kaksi alinta kerrosta ovat liike- ja näyttelytilaa: niissä sijaitsee muun muassa R-kioski. Talossa on myös SPR:n Veripalvelun verenluovutuspiste[9].

Syksyllä 2025 Sanomataloon muuttaa myös uutistoimisto STT[10].

Sanomatalon osoitteet ovat Töölönlahdenkatu 2, Eero Erkon katu 2, Postikuja 2 ja Tekla Hultinin aukio 3.[1]

Ennen Sanomatalon rakentamista Sanoman ydintoiminnot sijaitsivat Ludviginkadulla, josta Sanoma oli laajentuessaan ostanut useita kiinteistöjä käyttöönsä.[11]

Sanomatalon tontin Sanoma osti Helsingin kaupungilta syksyllä 1994. Yhtiö maksoi tontista 107,5 miljoonaa markkaa. Tonttikauppaan liittyen Sanoma ja kaupunki sopivat myös optio-oikeudesta, jonka turvin yhtiö olisi voinut halutessaan rakentaa toisenkin toimistotalon Kamppi-Töölönlahti-alueelle.[12]

Sanoma järjesti Sanomatalon suunnittelusta kutsukilpailun, jonka voitti Jan Söderlundin ja Antti-Matti Siikalan suunnitelma. Suunnitelman erikoisuus oli talon ensimmäiseen kerrokseen kuuluva 80-metrinen kävelytie, joka on avoin yleisölle. Kävelytie sai innoituksensa Sanomatalon paikalla ennen rakennustöitä olleesta epävirallisesta oikopolusta, jota pitkin ihmiset kulkivat Töölön ja rautatieaseman välillä.[12]

Sanomatalon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1997[13] ja rakennus valmistui 1999. Rakennustyöt toteutettiin projektinjohtourakkana, jota veti CM-Urakointi. Talon rakentaminen maksoi Sanomalle 500 miljoonaa markkaa.[12]

Vuonna 2014 Sanoma myi rakennuksen saksalaiselle kiinteistörahastolle 176 miljoonalla eurolla ja jäi kiinteistöön vuokralaiseksi.[2]

  1. a b Rakennuksen 103036758C tiedot Helsingin karttapalvelu. Helsingin kaupunki. Viitattu 27.1.2025.
  2. a b Sanomatalo myydään saksalaisille 5.3.2014. Yle. Viitattu 12.3.2014.
  3. Sanoma House Arkkitehtitoimisto Sarc:n sivuilla Internet Archivessa Arkkitehtioimisto Sarc Oy. Viitattu 2.7.2012.
  4. Sanoma Oyj Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. PRH ja Verohallinto. Viitattu 28.3.2026.
  5. Gigantti Oy Ab Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. PRH ja Verohallinto. Viitattu 28.3.2026.
  6. Sanomatalo Insinööritoimisto Magnus Malmbergin sivuilla Internet Archivessa
  7. Sanomatalo Sanoma Osakeyhtiön verkkosivuilla
  8. Journalismi.info
  9. Veripalvelu Helsinki, Sanomatalo veripalvelu.fi. Viitattu 11.3.2025.
  10. Perttunen, Mikko: STT muuttaa syksyllä Sanomataloon Markkinointiuutiset. 6.3.2025. Viitattu 11.3.2025.
  11. Ludviginkatu on lehtikatu Helsinki. Viitattu 26.2.2025.
  12. a b c Juha Salonen: Sanomien uusi koti Helsingin Sanomat. 13.11.1999. Viitattu 26.2.2025.
  13. Esko Nurmi: Sanomatalon runko alkaa nousta montusta Helsingin Sanomat. 31.10.1997. Viitattu 26.2.2025.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ”Lehtitalon syke kohtaa kaupungin” ym. artikkeleita Sanomatalosta. Arkkitehti 1/2000, s. 64–71.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]